Perhekotisurma: Työnantaja puolitti yt-neuvotteluissa toisen yksikön yömiehityksen

Perhekodin työntekijän surma Muhoksella on järkyttänyt suomalaisia, mutta aivan erityisesti se on koskettanut kaikkia lastensuojelussa työskenteleviä sekä menehtyneen kollegoita. Poliisi tutkii tapausta murhana.

– Kun tuttu ihminen saa yllättäen ja tuolla tavalla surmansa, ei oikein löydy sanoja kuvaamaan, mitä tuntuu, kommentoi JHL:n luottamusmies Pasi Perkiö.

Hän työskentelee ohjaajana saman työnantajan, eli Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n palveluksessa, kuin surmansa saanut ohjaaja.

Surma tapahtui Metsolan perhekodissa perjantain ja lauantain välisenä yönä vajaa viikko sitten. Teosta epäillään kahta perhekodin alaikäistä nuorta, jotka poliisi tavoitti Kuopiosta. Oulun käräjäoikeus vangitsi kaksikon alkuviikosta.

Pasi Perkiön oma työpaikka sijaitsee vain vajaan kilometrin päässä Metsolasta, Toukola-nimisessä sijaishuollon erityisyksikössä. Kivenheiton päässä Toukolasta sijaitsee vielä kolmaskin sijaishuollon yksikkö Salorinne.

Tapahtumahetkellä Metsolan perhekodin ohjaaja oli yövuorossa yksinään.

– Toukolassa on sama tilanne, eli keväällä käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena yömiehitys vähennettiin kahdesta yhteen. Henkilöstö oli jo ennen Metsolan tapausta vahvasti sitä mieltä, että ratkaisu oli huono ja turvallisuutta heikentävä, toteaa Perkiö.

Koska yöaikainen miehitys pieneni, lisättiin Toukolassa hälytys- ja turvajärjestelmiä ja tehtiin sopimus uuden vartiointiliikkeen kanssa.

Pohjolakodin johtaja Kati Lehtola on kiistänyt Yle Oulun haastattelussa epäilyksen, että yksiköissä olisi henkilöstövajetta. Helsingin Sanomien mukaan valvontaviranomaiset tekevät Muhoksella sijaitsevasta Metsolan perhekodista selvityksen, jossa tarkastelun alla ovat muun muassa yksikön henkilöstörakenne ja mitoitus.

– Työnantaja on kyllä teoriassa tehnyt sen minkä voi taatakseen työntekijöiden turvallisuuden, mutta kun meidän piti hälyttää vartija edellisen kerran pari vuotta sitten apuun, kului puoli tuntia ennen kuin hän soitti ja kysyi, mikä hätänä, kertoo Pasi Perkiö.

Lastensuojelussa ei ole tapana käyttää teknisiä turvavälineitä, kuten pippurisumutteita tai pamppua.

– Suurin turva on toinen ihminen. Mikään muu ei korvaa työkaveria, joka voi tarvittaessa tulla apuun, sanoo Perkiö.

Surmatyön jälkeen järjestettyä kriisihoitoa Perkiö kiittelee.

– Elämme edelleen kriisivaihetta, mutta työterveyshuollon tuki on auttanut niin henkilöstöä kuin nuoria. Meiltä ohjaajilta vaatii ammatillisuutta, jotta surman aiheuttamat tunteet eivät välity nuoriin, jotka ovat tapaukseen täysin syyttömiä, hän sanoo.

Lue laaja työpaikkaväkivaltaa koskeva juttukokonaisuus seuraavasta Motiivista. Painettu lehti ilmestyy 19. elokuuta 2015.