Hoitajien kuormitus Suomessa suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa

Suomen vanhustenhoidossa hoitajamitoitus on muita maita alhaisempi ja hoitajat kuormitetumpia, kertovat pohjoismaisen NORDCARE-tutkimuksen alustavat tulokset. Myös suomalaisten hoitajien halu lopettaa työssään on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Suomessa vanhustenhoidossa hoitajalla on hoidettavia asiakkaita keskimäärin 20–50 prosenttia enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Erot ovat samansuuntaiset lähes kaikkien työvuorotyyppien osalta.

Aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroissa Suomessa vanhusten hoitajalla on keskimäärin noin 12–13 asiakasta hoidettavanaan työpäivänsä aikana. Esimerkiksi Norjassa vastaava luku on vain 8–9.

Hoitajalla asiakkaita työvuoronsa aikana
Tulokset käyvät ilmi yhteispohjoismaisen NORDCARE-tutkimushankkeen seuranta-aineistosta. Luvut ovat vasta alustavia ja koskevat vain vanhustenhoidon perus- ja lähihoitajia sekä hoiva-apulaisia.

Sairaan­hoitajat eivät sisälly tilastoon. Jyväs­kylän yli­opiston yhteiskunta­politiikan professorin Teppo Krögerin mukaan muut tutkimukseen osallis­tuneet maat eivät pitäneet sairaan­hoitajia vanhusten perus­hoitoa koskevassa tutkimuksessa oleellisina.

– Vaikka Suomessa perus- ja sairaanhoitajan työtehtävät vastaavat paljon toisiaan, muissa Pohjoismaissa ajatellaan, että perushoitotyö ei kuulu sairaanhoitajille, Kröger sanoo.

Kröger vastasi NORDCARE-tutkimuksen Suomea koskevasta osuudesta yhdessä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kanssa. Krögerin mukaan alustavien tulosten luvut saattavat vielä muuttua tarkistuksessa jonkin verran, mutta ”päätilanne” pysynee kuitenkin ennallaan.

Tutkimuksessa hoitajien kuormitusta ja hoitajamitoitusta selvitettiin myös laskemalla kaikkien työvuorossa olevien hoitajien määrä suhteutettuna kaikkien hoidettavien määrään. Tähän vertailuun sisältyivät poikkeuksellisesti myös sairaanhoitajat. Myös tällä tapaa laskettuna tuli selväksi, että muissa Pohjoismaissa vanhustenhoidossa on lähes kaikissa vuoroissa henkilökuntaa vähintään kolmannes enemmän kuin Suomessa.

Asiakkaita suhteessa vuorossa olevan hoitohenkilökunnan määrään

Tanskassa eniten vaihtelua

Yhdessä kohtaa Suomessa työskentelevien hoitajien kuormitus ei ollut vertailumaista suurin: yövuorojen osalta Tanskassa yhdellä hoitajalla on tulosten mukaan keskimäärin 29 asiakasta, kun Suomessa vastaava määrä jää hieman alle 26 asiakkaaseen. Silti yövuorojenkin osalta Suomessa hoitajilla on selvästi enemmän hoidettavia kuin kollegoillaan Ruotsissa ja Norjassa.

Tanskan osalta luvut heittelevätkin suuresti työvuoron ajasta riippuen.

– Tanskassa vanhustenhoidossa on usein eri henkilökunnat päivä- ja yövuoroille. Siellä selvästi satsataan kovasti päiväsajan henkilökuntaan mutta illat ja yöt mennään ihan minimimiehityksellä. Suomessahan suuri osa porukkaa tekee kolmivuorotyötä, Kröger selventää.

Suomessa NORDCARE-tutkimuksen tiedot kerättiin kyselylomakkeella vanhustenhoidossa työskenteleviltä JHL:n, Tehyn ja Superin jäseniltä viime syksynä. Tulokset perustuvat siis hoitajien omiin havaintoihin eivätkä viranomaissuosituksiin.

Suomessa vanhustenhoidon hoitajamitoitusta on lain tasolla säädetty vanhuspalvelulain 20 §:ssä, jossa edellytetään, että henkilöstöä on oltava jokaisessa työvuorossa hoidettavien tarpeisiin nähden ”riittävästi”. Tätä tarkempia lukuja asiasta on annettu vain suosituksena.

Sosiaali- ja terveysministeriön nykyisessä vanhustenhoidon laatusuosituksessa edellytetään vähintään yhtä hoitajaa jokaista kahta hoidettavaa kohden. Laatusuosituksen hoitajamitoituksen laskentatapa tosin eroaa NORDCAREn tutkimuksesta, koska laatusuosituksessa tarkastellaan hoitoon osallistuvan henkilökunnan kokonaismäärää eikä sen jakautumista yksittäisille työvuoroille. Myös vapaapäivällä olevat hoitajat lasketaan mitoitukseen mukaan.

Yhtenä säästötoimenpiteenä hallitusohjelmassa on sovittu vanhustenhoidon hoitajamitoituksen laskemisesta. Jatkossa minimisuositus on enää yksi hoitaja jokaista 2,5 hoidettavaa kohden.

Halu lopettaa kasvanut

Suurinta osaa NORDCARE-tutkimuksen tuloksista ei ole vielä ehditty laskea. Vuoden 2005 tutkimuksessa Suomessa työskentelevät hoitajat kuitenkin erottuivat muiden Pohjoismaiden hoitajista selvästi: Suomen vanhus- ja vammaispalvelujen perus- ja lähihoitajat sekä hoiva-apulaiset arvioivat tuolloin työnsä sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavammaksi ja muita useammin asiakasmääränsä liian suureksi. He myös kokivat muiden maiden hoitajiin verrattuna useammin univaikeuksia sekä riittämättömyyden tunnetta sen suhteen, pystyvätkö he työssään tarjoamaan asiakkailleen kohtuullista apua.

Kuitenkin samanaikaisesti Suomessa työskentelevillä hoitajilla oli tuolloin kollegoihinsa verrattuna vähemmän sairauspoissaoloja, ja he olivat myös muita harvemmin harkinneet työnsä lopettamista. Tuolloin Suomen hoitajista noin 26 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana ”harkinnut vakavasti” työnsä lopettamista, kun vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa oli lähes 40 prosenttia. Ainakin tähän on nyt tullut muutos.

– Vaikka tarkkoja lukuja ei vielä ole, Suomessa työskentelevien hoitajien lopettamisharkinta on selvästi noussut edellisestä tutkimuksesta. Nyt se on jo lähempänä muita Pohjoismaita. Tämä on kyllä hälyttävää, Kröger huomauttaa.