Lähipalvelujen turvaaminen ajaa sote-ulkoistukseen Tervolassa – miten käy työntekijöiden?

Lappilainen Tervolan kunta on päättänyt ulkoistaa kaikkien sote-palvelujensa tuotannon uudelle yritykselle, jonka se perustaa Pihlajalinnan kanssa. Epäselvää on, mitä työntekijöille käy, jos maakunta päättääkin irtisanoa sopimuksen 2019.

Tervolassa on oltu pääasiassa tyytyväisiä nykyisiin sote-palveluihin ja niiden kustannuksiin. Keskeisin syy ulkoistamiseen on ollut lähestyvä maakunta- ja sote-uudistus. Ulkoistamista kannattaneet ovat pelänneet, että ilman ulkoistusta tuleva maakuntahallinto saattaisi viedä sote-palveluja työpaikkoineen pois Tervolasta.

Tervolassa asuu noin kolmetuhatta ihmistä, ja sen sote-palveluissa työskentelee noin sata. Nykyiset työntekijät eläköityviä lukuun ottamatta siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuteen yritykseen.

Ulkoistamista vastustaneet tahot, muun muassa JHL:n Tervolan kunnan pääluottamusmies Maria Keränen (kuvassa), pitävät perusteena ollutta riskiä palvelujen karkaamisesta vähäisenä.

– Mutta mitä sitten käy, kun nyt Pihlajalinnan kanssa tehtävän sopimuksen kausi päättyy? Sen jälkeen maakunta joutuu kilpailuttamaan palvelut, mutta henkilöstö on sidottu Pihlajalinnaan, Keränen sanoo.

Tervolan lisäksi monet muutkin kunnat ovat lähteneet ulkoistamiseen nimenomaan säilyttääkseen lähipalvelujaan.

JHL:n erityisasiantuntija Minna Salminen muistuttaa, että maakunnissa asioista tulevat jatkossa päättämään monet samat henkilöt, jotka tekevät nykyään päätöksiä kuntatasolla. Salmisen mielestä tulevan maakunnan sisällä vaikuttaminen on paljon tehokkaampi keino lähipalvelujen turvaamiseen, kuin nyt tehty ulkoistaminen.

Maakunta voi irtisanoa sopimuksen

Tervolan ja Pihlajalinnan sopimus tehdään 15 vuodeksi. Heinäkuussa voimaan tulleen väliaikaisen lain johdosta maakunnalle jää silti mahdollisuus irtisanoa sopimus vuonna 2019.

Sote-uudistuksessa maakunnalla on velvollisuus ottaa kunnan sote-työntekijät itselleen vanhoina työntekijöinä. Tämä ei kuitenkaan päde yksityiseen yritykseen siirtyneisiin työntekijöihin.

Keräsen mielestä päätöksenteossa on ollut jääviysongelmia, joihin ei ole puututtu. Kun itse ulkoistamista ei saatu estettyä, hän on ehdottanut, että uusi yritys alkuun vain vuokraisi työntekijänsä kunnalta. Näin he olisivat edelleen virallisesti Tervolan työntekijöitä, vaikka maakunta päättäisikin myöhemmin irtisanoa sopimuksen.

Se, toisiko henkilöstön vuokraaminen työsuhteille suurempaa turvaa, on vielä epäselvää. Paljon riippuu kunnan ja Pihlajalinnan väliseen sopimuksesta ja siitä, ja mitä sopimuksen irtisanominen käytännössä yhtiölle merkitsisi. Lisäksi kunnan toimiminen henkilöstönvälittäjinä on kuntalain näkökulmasta harmaalla alueella.

Kunnanjohtajan Mika Simoskan mukaan maakunta todennäköisesti kuitenkin ottaisi yhteisyrityksenkin työntekijät itselleen, vaikka se irtisanoisi sopimuksen. Hän arvioi, että työntekijätarpeen lisäksi myös paine ammattiliittojen taholta liikkeenluovutusperiaatteen noudattamiseksi olisi liian suuri maakunnan ohitettavaksi.

– Henkilöstön vuokrausmahdollisuudesta varmaankin keskustellaan sopimusneuvotteluissa, mutta sen toteuttaminen ei silti välttämättä ole varteenotettava vaihtoehto. Lisäksi esimerkiksi kikyn lomarahojen leikkaus koskee kuntaa mutta ei yksityisiä yrityksiä, , joten henkilöstön kannalta vuokraus ei välttämättä ole järkevää, hän sanoo.

Hyvää markkinointia

Uudesta yhtiöstä Pihlajalinna tulee omistamaan 51 prosenttia ja Tervolan kunta 49 prosenttia. Palvelusopimuksessa tullaan lisäksi sopimaan, että kaikki tervolalaisten asiakasmaksut tulevat nimenomaan kunnalle.

Kunnanjohtaja Mika Simoskan mielestä tarkkoja omistussuhteita ratkaisevampaa on kunnan ja Pihlajalinnan yhteinen näkemys siitä, että palveluiden kehittäminen menee voiton maksimoinnin edelle. Simoskan mukaan Tervolan kunta on kuullut paljon hyvää vastaavasta järjestelystä Pihlajalinnan kanssa Mänttä-Vilppulalta ja Ähtäriltä.

– Sopimusneuvotteluissakin tullaan varmaan keskustelemaan myös siitä, olisiko Pihlajalinnalla ja yhteisyrityksellä kiinnostusta rekisteröidä yhtiö yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Se merkitsisi mahdollisen tuloksen käyttämistä yrityksen toiminnan kehittämiseen, Simoska sanoo.

JHL:n erityisasiantuntijan Minna Salmisen mukaan koko yhteisyritys-mallin tarjoaminen on ollut pitkälti Pihlajalinnan keksintöä ja siltä hyvää markkinointia. Sen kautta ulkoistaminen saadaan näyttämään kunnalle lievemmältä.

– Jos terveysalan yritykset haluavat saada isomman siivun sote-palveluista, niiden täytyy tehdä palveluistaan isompia kokonaisuuksia. Minua huolestuttaa, kuinka paljon päätösvaltaa heille siinä kertyy. Toiminta on jo nyt Suomessa hyvin keskittynyttä, ja kohta nämä yritykset alkavat määritellä myös, missä sitä palvelua tuotetaan ja missä ei, Salminen sanoo.