Maatalouslomittajien ammattitaito saa monilta kehuja

Suomen Gallupin tekemän kyselyn mukaan moni maatalousyrittäjä pitää maatalouslomittajiensa ammattitaitoa hyvänä tai jopa kiitettävänä. Myös Motiivin haastattelemat lomittajat ovat pääosin tyytyväisiä maatalousyrittäjiinsä, vaikka ammatin tulevaisuus huolestuttaakin.

Suomen Gallupin maatalousyrittäjille tekemän kyselyn mukaan valtaosa maatalousyrittäjistä arvioi kunnallisten maatalouslomittajien ammattitaidon hyväksi tai jopa kiitettäväksi. 1 600 vastaajasta 78 prosenttia antoi kyselyssä kunnallisen maatalouslomittajan ammattitaidolle kouluarvosanan 8 tai suuremman.

Kysely on osa Suomen Gallup Elintarviketiedon laajempaa Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimusta, jonka tiedot kerättiin maatiloilta maalis-huhtikuussa. Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset julkaistaan syksyllä.

Maatalouslomitus on järjestelmä, jonka avulla kotieläintilojen maatalousyrittäjät pystyvät pitämään vuosilomaa tai saamaan itselleen sijaisen esimerkiksi sairastuessaan. Tällöin joko kunnalla töissä oleva tai itsenäinen lomitusyrittäjä tulee huolehtimaan maatilan välttämättömästä eläintenhoidosta tilan varsinaisen yrittäjän loman ajaksi. Lomituspalvelun rahoitus tulee Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta.

JHL:n jäseniin kuuluu noin 250 kunnallista maatalouslomittajaa ja johtavaa maatalouslomittajaa.

Maatalousyrittäjien kunnallisille maatalouslomittajille näiden ammattitaidosta antamat arvosanat olivat keskiarvoltaan 8,2. Luku on laskenut desimaalin edellisestä tutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2014.

Kunnallisten maatalouslomittajien ammattitaito on myös hitusen arvostetumpaa kuin ostopalveluyrittäjiltä ostettujen lomittajien ammattitaito: he saivat maatalousyrittäjiltä keskimääräiseksi arvosanaksi 8,1.

Lypsykarjatilojen osalta tuloksissa oli jonkin verran hajontaa riippuen tilan lehmien määrästä. Alle 20 lehmän tilojen sekä 50–99 lehmän tilojen omistajista yli puolet antoi kunnallisen lomittajan ammattitaidoksi 9 tai 10. Yli sadan lehmän tilojen osalta näin hyvän arvosanan antoi vain kolmannes.

Maatalouslomittajat tyytyväisiä saamaansa palautteeseen

Myös maatalouslomittajien keskuudesta löytyy myönteistä sanottavaa lomitusjärjestelmän toimivuudesta ja maatalousyrittäjien asenteesta lomittajia kohtaan. Motiivin haastattelemat maatalouslomittajat kertovat järjestelmän toimivan heidän mielestään pääasiassa hyvin sekä yrittäjiltä saamansa ohjeistuksen ja palautteen mahdollisesti viime vuosina jopa hiukan kehittyneen.

– Tärkeintä minulle työn palkitsevuudessa on se palaute, mitä talon väeltä töiden jälkeen saan – menikö huonosti vai hyvin. Ennen sitä ei osattu aina antaa, kertoo Hämeenlinnan kaupungille työskentelevä Jan Toomela.

Toomela on kotoisin Virosta. Aloittaessaan lomittajana kolme vuotta sitten hän sai maatilojen yrittäjiltä osakseen jonkin verran epäasiallisia ennakkoluuloja kansallisuudestaan johtuen. Se on sittemmin lakannut, ja nykyisin Toomela kokee maatalousyrittäjien asenteen sekä keskusteluyhteyden moitteettomaksi.

Myös Kouvolan kaupungille työskentelevä Anna Piiroinen kokee yrittäjiltä saamansa ohjeistuksen hyväksi.

– Kehuja tosin kuulee harvoin. Vanhemmilta  maatalousyrittäjiltä saattaa tulla, mutta nuoremmat tapaavat olla vähän huonompia antamaan positiivista palautetta, Piiroinen sanoo.

Sen sijaan Tervolan kunnalle työskentelevä Esa Karppinen on tässä huomannut selkeitä kehitystarpeita.

– Viljelijät eivät aina osaa katsoa asioita meidän lomittajien kannalta. Sama ohjepaperi saattaa pyöriä navetassa pitkään, eikä sitä muisteta päivittää tarkasti. Etenkin yksittäisiä eläimiä koskevat lypsyohjeet ja meneillään olevat lääkitykset jäävät herkästi kirjaamatta. Viljelijät luottavat puheella annettuihin ohjeisiinsa, mutta he eivät aina huomaa, että meillä lomittajilla voi olla työputkessa toistasataa lehmää, Karppinen sanoo.

Koneistus helpottaa, tuntien lasku huolettaa

Lomituksen käytännön- ja työvuorojärjestelyihin lomittajat olivat pääasiassa varsin tyytyväisiä. Lomitusnetti-verkkopalvelusta saatavat työvuorolistat tulevat lomittajien mielestä riittävän ajoissa, jotta arjen menojen suunnittelu onnistuu. Myös työn vaihtelevuutta kiiteltiin, ja monelle myös lehmien hoitaminen oli itsessään todella mieluisaa työtä.

Lomittajat eivät myöskään kokeneet työnsä kuormituksen juuri kasvaneen viime vuosina. Pikemminkin päinvastoin.

–Raskaimmat työt kuten rehun jakaminen talikolla ovat nykyään koneistuksen myötä jääneet harvinaisiksi, mutta niiden tilalle on sitten tullut muuta työtä enemmän. Myös tilakoot ovat kasvaneet, kertoo Reisjärven kunnalla maatalouslomittajana lähes kolmekymmentä vuotta työskennellyt Aila Tikka.

– Tämä on hyvin vaihtelevaa työtä, ja tykkään tämän tekemisestä. En minä tätä tekisi vain rahan takia, hän tarkentaa.

Myös Jan Toomela mainitsee koneistuksen helpottaneen työntekoa.

– Mutta liian helpoksi sitä ei saa tehdä, tai tulee laiskaksi, hän nauraa.

Monella on silti isoja huolia työn tulevaisuudesta. Etenkin niitä mainitsevat alalla 80-luvulta saakka olleet Tikka ja Karppinen.

– Kauankohan tätä lomituspalvelua enää on ylipäätään olemassa? Milloin EU sanoo, että tällaista ei Suomessa saa enää jatkaa? Tikka pohtii.

Hän on huolissaan viime vuodenvaihteessa tulleesta lainsäädännön muutoksesta, joka ajaa lomituspalvelua entistä lomitusyrittäjävetoisemmaksi. Mutta on hän huolissaan myös maatalousyrittäjien tilanteesta. Lainmuutoksella lomituksen saamisen ehtoja tiukennettiin jo monelta osin, ja Tikka pelkää, että jossakin vaiheessa myös lomapäiviä aletaan karsia.

Esa Karppinen on huolissaan vähenevistä työtunneista ja siitä kuinka taloudellisesti vaikeaan tilaan tuntien väheneminen on lomittajat ajamassa. Ja miten se vaikuttaa myös itse työhön.

– Viljelijät eivät tunnu aina ymmärtävän, että neljällä tai viidellä tunnilla ei saa aikaan yhtä paljon kuin vaikkapa kahdeksalla. Ja heti, kun tulee jokin uusi kone, viljelijät ryhtyvät senkin nojalla ottamaan työtuntejamme pois. Meidät lomittajat pistetään sellaistenkin hankintojen maksumiehiksi, Karppinen harmittelee.

Karppisen arvioi, että talouden ja lainsäädännön kiristymisen kautta lomittajia halutaan tarkoituksella ajaa ahtaammalle, jotta lopulta voidaan julkisesti todeta, että lomitusjärjestelmä ei toimi.

– Sen jälkeen kaikki lomitus lähdetään tekemään palvelusetelin kautta, hän sanoo.

Kritiikistä huolimatta moni lomittaja on myös todella tyytyväinen maatalousyrittäjien asenteeseen heidän työtään kohtaan.

– Sen verran paljon tuntuvat minusta tykkäävän, että pyytävät aina suoraan minua eivätkä suostu ottamaan ketään muuta, Reisjärven kunnalla työskentelevä lomittaja Isto Kiviranta kertoo.