Moitittu kehitysvammaisten avotyötoiminta
saattaa viimein loppua

Sosiaali- ja terveysministeriön hanke etsii korvaavaa muotoa paljon kritiikkiä saaneelle kehitysvammaisten avotyötoiminnalle. Uudistus toteutunee vuoden 2019 alusta samaan aikaan muun sote-uudistuksen kanssa.

Vammaisjärjestöjen vuosia moittima avotyötoiminta jää luultavasti historiaan sote-uudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on käynnissä kehityshanke, jonka tuloksena nykyisenlaista avotyötä ei enää sallittane vuoden 2019 alusta.

Avotyötoiminnassa kehitysvammaisen kuntoutukseen kuuluu työntekoa jossakin yksityisessä yrityksessä 1–5 päivänä viikossa. Työtä ei kuitenkaan tehdä työsuhteessa vaan sosiaalihuollon asiakkaana. Vammainen ei saa työstä palkkaa eikä hänelle myöskään kerry siitä esimerkiksi vuosilomaa. Tuloverolain rajoituksen vuoksi vammaiselle voidaan maksaa avotyöstä korvausta päivää kohden enintään 12 euroa – Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan vuonna 2011 keskimäärin vain 5 euroa.

Korvauksen pienuuden lisäksi avotyötä on arvosteltu siitä, että sen ei ole käytännössä havaittu juuri auttavan vammaisia työllistymään oikeisiin työsuhteisiin.

Muutosta yritettiin jo 2014

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon työelämäosallisuutta arvioinut työryhmä (TEOS) -työryhmä esitti jo 2014 asian korjaavaa lakimuutosta. Muutos olisi sallinut avotyön enää vain vammaisen työllistymistä edistävästi ja maksimissaan kolmen kuukauden ajan. Suunnitelma oli kuitenkin pistettävä uusiksi, koska se ei sellaisenaan istunut vuonna 2015 valmistuneeseen uuteen hallitusohjelmaan.

Nyt tekeillä on lainuudistus, joka aiotaan saattaa voimaan sote-uudistuksen kanssa 1.1.2019. Työtä on valmisteltu osana sosiaali- ja terveysministeriön Osakykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanketta.

– Avotyö nykyisenlaisena ei varmasti tule säilymään. Meillä oli jo TEOS-työryhmässä vahva yhteisymmärrys siitä, että tämä nykyinen tilanne ei ole hyvä ja sitä on muutettava, kertoo työryhmän sihteerinä toiminut sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Muuttuuko työpaikoilla tapahtuva kuntoutus?

Ensi vuoden alussa alkavat alueelliset kokeilut, joissa suunnitellaan vaihtoehtoja nykyiselle avotyölle. Niihin hakevien alueiden toivotaan vastaavan mahdollisimman pitkälle tulevia maakuntia. Haku niihin aukeaa lähipäivinä.

Pöyhösen mukaan ehkä kaikista isoin avoinna oleva kysymys on, missä muodossa kuntouttavaa työtoimintaa jatkossa järjestetään. Haaste on siinä, että työn tiedetään olevan sitä kuntouttavampaa, mitä mielekkäämmältä se tuntuu ja mitä lähempänä oikeaa työtä se on. Samalla ministeriön pitää myös vahtia, että ilmaiseksi tehtävä työ ei vääristä työmarkkinoita eikä loukkaa työtoiminnassa olevien henkilöiden perusoikeuksia.

– Lähtökohtanamme on, että tuottavaa työtä tekevät ihmiset ovat mahdollisimman pitkälle työsuhteessa. Jonkinlainen työssä tapahtuva kuntoutus tulee säilymään, mutta siinä tavoitellaan ihmisen työllistymistä eikä sitä, että kukaan tekisi pitkiä aikoja työtä, josta voisi maksaa palkkaa mutta ei kuitenkaan makseta, Pöyhönen sanoo.

 

JHL:n Sote-festarit ovat käynnissä Helsingissä JHL-opistolla ja Paasitornilla 20.–21. lokakuuta. Torstaina tapahtumassa puhuivat työelämän laadusta vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Timo Aronkytö. Lakitupa-osuudessa purettiin auki myös vammaisten arkeen vaikuttavaa sote-uudistusta, sosiaalihuoltolakia ja kehitysvammalakia.

 

Lue myös: