Muistisairaiden määrä kasvaa – myös työelämässä oltava varuillaan

Tutkimusten mukaan terveet elämäntavat vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä.

Vaikka muistisairaudet ovatkin yleisimpiä nimenomaan yli 65-vuotiaiden keskuudessa, niitä on myös työikäisillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 7 000–10 000 suomalaista työikäistä sairastaa jonkinlaista muistisairautta. Sairaus voi harvinaisissa tapauksissa alkaa jopa alle 40-vuotiaana.

Vaikka työväestön osuus kaikista muistisairaista onkin vain muutama prosentti, tutkimusten mukaan myöhempää muistisairauteen sairastumisriskiä on mahdollista merkittävästi laskea terveillä elämäntavoilla. Esimerkiksi vuonna 2015 THL:n koordinoimassa FINGER-tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisella elintapaohjauksella muistisairauksiin sairastumisriskiä pystyttiin pudottamaan jopa neljänneksellä. Tutkimukseen osallistujat olivat 60–77-vuotiaita, ja osa oli vielä työelämässä.

Esimerkiksi liikunnan, terveellisen ravinnon ja päihteiden käytön vähentämisen ja välttämisen on havaittu vähentävän myöhempää muistisairauteen sairastumisen riskiä. Vastaavasti esimerkiksi ylipaino, korkea verenpaine, aivoihin kohdistuneet vammat ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät sitä.

Voimassa olevassa aivoterveyden lisäämiseen tähtäävässä Kansallisessa muistiohjelmassa 2012–2020 esimerkiksi mainitaan, että jopa 10 prosenttia alkoholiriippuvaisista sairastuu alkoholidementiaan.

Työolotkin vaikuttavat

THL:n asiantuntijalääkärin ja FINGER-tutkimuksessa mukana olleen Tiia Ngandun mukaan työnantaja voi osaltaan auttaa työntekijöiden muistisairauksien torjunnassa sillä, että tukee terveellisiä elämäntapoja työaikana. Terveellistä ruokailua voi edistää esimerkiksi työpaikkaruokalan kautta, ja työn sisältöön voi kuulua myös fyysistä aktiivisuutta.

– Myös kognitiivisilla haasteilla, stressillä ja riittävän levon saannilla on merkitystä. Työnantaja voi auttaa huolehtimalla, että työntekijällä on riittävä työrauha ja työntekoon sopivat välineet. Myös sillä, että työntekijän työtehtävät ovat oikeassa suhteessa hänen voimavaroihinsa, on iso merkitys, Ngandu sanoo.

Ngandun mukaan tutkimustiedon perusteella ei voida vielä sanoa, mitkä tekijät ovat muistisairauksien ehkäisyssä toisia tärkeämpiä. Samalla kun on huomattu, että liiallinen kognitiivinen stressi voi altistaa muistisairauksille, siihen voi altistaa myös se, jos työ ja arki eivät tarjoa kognitiivisia haasteita ollenkaan.

– Se on varmasti yksilöllistäkin, Ngandu huomauttaa.

Ngandun mukaan työnantaja voi huolehtia myös siitä, että työterveyshuollossa muistetaan kiinnittää huomiota muistisairauksien riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, veren rasva- ja sokeriarvoihin sekä elintapoihin.

Muistisairaus ei sinänsä aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta sairauden aiheuttamat oireet voivat olla syynä eläkeratkaisuille.

Muistisairaiden potilas- ja etujärjestön Muistiliiton työelämäoppaassa muistutetaan, että eläkkeelle siirtyminen muistisairauden vuoksi ei saisi olla ensisijainen ratkaisu. Ketään ei saa syrjiä sairauden perusteella, ja lopullisia eläkeratkaisuja ei ole syytä tehdä, ennen kuin mahdollisuudet jatkaa töissä siitä huolimatta on huolella selvitetty. Työpaikoilla on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin muutoksiin mahdollistaakseen sairastuneen työntekijän työssä jatkamisen. Tässä keskeisessä roolissa on työterveyshuolto.

Vähäinen asioiden unohtelu esimerkiksi stressin tai univaikeuksien johdosta on tavallista. Lääkäriin pitäisi kuitenkin hakeutua, jos ajoittaiset muistivaikeudet esimerkiksi haittaavat töitä tai arkiaskareita, kellon ymmärtäminen tai taloudellisten asioiden hoitaminen vaikeutuu, oikeuden sanojen löytäminen muuttuu haastavaksi tai luulee esineittensä katoavan ja kokee vaikeaksi muistaa niiden käyttötapaa.

Kaikkiaan jotakin muistisairautta sairastaa THL:n mukaan 120 000 suomalaista. Lisäksi toisella 120 000 suomalaisella on tiedonkäsittelytoiminta pysyvästi heikentynyt. Muistisairaiden kokonaismäärän arvioidaan edelleen kasvavan väestön ikääntymisen myötä, mahdollisesti vuoteen 2050 mennessä jopa kaksinkertaiseksi.

Muistisairauksista yleisin on Alzheimerin tauti, jota sairastaa muistisairaista noin 60–70 prosenttia.

19.–25.9. vietetään Muistiviikkoa.