Perustulokokeilu ei paljasta lapsiperheistä juuri mitään

Työn vastaanottamiseen liittyviä kannustinloukkuja puretaan yksinasuvilta, mutta perheellisiä perustulokokeilu kannustaa ottamaan vastaan vain kokoaikaista työtä.

Perustulokokeilua valmistellut työryhmä arvioi, että lapsikorotuksen puuttuminen kokeilussa käytössä olevasta perustulosta heikentää kokeilun tulosten edustavuutta.

Tammikuun alusta alkavassa kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä tulee saamaan seuraavat kaksi vuotta 560 euron suuruista kuukausittaista perustuloa tililleen. Perustulo korvaa osaksi heidän saamansa työttömyysturvan.

Kokeilulla valtio pyrkii selvittämään, miten perustulo vaikuttaa työttömän halukkuuteen ottaa vastaan edes pätkä- tai osa-aikaista työtä. Käytännössä perustulolla vähennettäisiin niin sanottuja kannustinloukkuja, sillä ylimääräinen palkkatulo ei laskisi lainkaan itse perustulon tasoa.

Kenenkään tulojen ei perustulokokeilun vuoksi pitäisi laskea nykyisestä. Työryhmän laskelmien mukaan kokeiluun osallistuvan yksin asuvan työttömän nettotulot kuitenkin kasvavat nykyisestä jo silloin, jos hänen kuukausittainen työtulonsa ylittää 300 euroa. Kahden lapsen yksinhuoltajan kohdalla kynnys on kuitenkin suurempi: tosiasialliset nettotulot nousevat vasta hänen tienatessaan yli 800 euroa kuussa.

Laskelmat perustuvat työryhmän kokoamiin esimerkkitapauksiin, jossa on jouduttu tekemään oletuksia myös henkilöiden asuinkunnista ja vuokrien suuruuksista.

Mitä useampi lapsi perheessä on, sitä vähemmän nyt testattavan perustulon malli tuo lisää kannustetta hakea työtä.

Perustulokokeilussa yksin asuvan lapsettoman tulot nousevat asumistuen tasosta riippuen suhteellisesti eniten 1600–2200 euron työtuloilla. Parhaimmillaan vaikutus olisi jopa kolmanneksen suurempi kuin vastaavilla työtuloilla ennen perustulokokeilun alkua.

Kahden lapsen yksinhuoltajalla perustulon kannustava vaikutus jää vastaavilla tuloilla alle kymmeneen prosenttiin. Jopa 2600–3200 euron työtuloilla perustulon kannustava vaikutus jää alle puoleen siitä, mitä yksin asuvalla.

Hieman karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että mitä useampi lapsi perheessä on, sitä vähemmän nyt testattava perustulon malli tuo lisää kannustetta hakea työtä.

Työryhmän arvio käy ilmi sen loppuraportista, joka julkistettiin viime perjantaina 16.12.

Lapsikorotus olisi auttanut

Kokeiluun arvotuista 2 000 suomalaisesta työttömästä lapsiperheitä on yli 40 prosenttia. Käytännössä työhön kannustavuuden tutkiminen nyt toteutettavan perustulokokeilun kautta tuottaa hyvin vähän hyödynnettävää tietoa.

Kokeilun malleja valmistelleen työryhmän mukaan ongelma olisi ollut vältettävissä, jos perustuloon olisi sisällytetty lapsikorotus, niin kuin työryhmä esitti. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi. Se harmittaa työryhmää johtanutta professori Olli Kangasta.

– Tietysti, jos haluaa puolustaa tätä nyt tehtyä ratkaisua, voi sanoa, että perustulo on tarkoitettu universaaliksi eduksi, jossa ei oteta huomioon yksilöllisiä olosuhteita. Lapsikorotus olisi meidän mielestämme ollut tutkimuksellisesti perusteltua ja parempi ratkaisu, mutta ei välttämättä perustulon idean kannalta perusteltua, Kangas sanoo.

Työryhmän ehdottama lapsikorotus olisi ollut noin sata euroa lasta kohden, enintään kolmeensataan euroon saakka. Kankaan mukaan lapsikorotus olisi nostanut kokeilun budjettia noin parilla miljoonalla eurolla eli kolmanneksen.

Loppuraportissaan työryhmä on esittänyt, että ensi vuonna alkavaa perustulokokeilua jatketaan sarjalla useita erilaisia perustulomalleja testaavilla kokeiluilla.

– Toivottavasti johonkin niistä saadaan mukaan myös lapsikorotus. Silloin voisimme verrata näiden kahden kannusteiltaan erilaisen kokeilun tuloksia toisiinsa lapsiperheiden osalta. Mutta se, tuleeko niitä kokeiluja edes, on poliitikkojen käsissä.

Työryhmä on kustannuslaskelmissaan lähtenyt liikkeelle oletuksesta, että kokeiluun osallistuvista työttömistä 30 prosenttia työllistyy perustulokokeilun seurauksena. Luku on kuitenkin puhdas veikkaus, koska juuri sitä työllistymisvaikutusta ollaan kokeilulla selvittämässä.

– Arvio voi heittää suurestikin niin suuntaan kuin toiseen. Me emme vielä tiedä, passivoiko vai aktivoiko perustulo ihmisiä työnhakuun. Mutta kun poliitikkoja kuuntelee, niin perustulon puolustajat kuin vastustajatkin tuntuvat jo tietävän ne tulokset hyvin tarkkaan, Kangas piikittelee.

Laajempia uusia kokeiluja

SAK:n suhtautuminen perustuloon on varovaisen kielteinen. Keskusjärjestö pelkää, että työnantajat alkaisivat käyttää perustuloa keppihevosenaan palkkatason laskun oikeuttamiselle. On myös esitetty pelkoja siitä, että jotkin poliittiset ryhmät pyrkisivät perustulon kautta laskemaan tosiasiallista sosiaaliturvaa.

Perustulokeskustelu nähdään riskialttiina, koska perustuloa voidaan käyttää niin oikeistolaisten kuin vasemmistolaistenkin talouspoliittisten päämäärien saavuttamiseen.

– Me emme vielä tiedä, passivoiko vai aktivoiko perustulo ihmisiä työnhakuun, Olli Kangas sanoo.

Olli Kankaan johtama työryhmä toivoo, että tulevissa uusissa perustulokokeiluissa testattaisiin erisuuruisia perustuloja, lapsiperhekorotusta ja erilaisia verotusmalleja sekä laajennettaisiin kohderyhmää työttömien lisäksi myös muihin pienituloisiin ja alle 25-vuotiaisiin.

Nyt alkava ensimmäinen perustulokokeilu keskittyy selvittämään ensisijaisesti kokeiluun osallistuvien työllistymistä. Sen lisäksi kokeilun lopulla aiotaan tehdä myös haastatteluja osalle kokeiluun osallistuneista. Kangas toivoo, että näihin haastatteluihin panostettaisiin.

– En tiedä, kuka sen kyselyn tai sen jatkoarvioinnin tekee. Jos minä olisin tekemässä, kokisin tärkeäksi kysyä perustulon vaikutuksista ihmisten vapaa-ajankäyttöön, kokemuksista byrokratiasta sekä taloudellisesta turvallisuudentunteesta ja hyvinvoinnista, Kangas sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) kiitti työryhmää sen työstä ja pohti kiitospuheessaan mahdollisuutta, että perustulo nousisi joskus samalla tavalla Suomen kansainvälisesti tunnetuksi menestystarinaksi kuten kansanterveyslaki ja peruskoulu. Hänen mukaansa hallitus tulee päättämään jatkokokeilujen aikataulusta alkuvuodesta.

– Kannatan, että työtä jatketaan, mutta en osaa vielä sanoa budjetin koosta, Mattila sanoi.

Lue myös: