SAK:lta vihreää valoa yhteiskuntasopimukselle

SAK:n hallitus hyväksyi maantaina aamupäivällä alustavasti neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta ja lähettää sopimuksen liittojen soveltamisneuvotteluihin.

Päätös kilpailukykysopimuksen siirtämisestä työntekijä- ja työnantajaliittojen neuvoteltavaksi syntyi äänin 14–5. Tyhjää äänesti yksi.

Maan hallitukselta SAK edellyttää, että sen on osaltaan toimittava kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Hallituksen on luovuttava puolentoista miljardin euron leikkauksista sekä veronkorotuksista ja toteutettava veronkevennykset.

Myös paikallisen sopimisen lakivalmistelussa on edettävä jo sovitusti eli vahvistettava työehtosopimuksien merkitystä työpaikoilla sopimisessa.

– Yrityksiltä odotamme nyt vastuunkantoa investointeina ja valtiolta tukea niiden saamiseksi liikkeelle. Suomeen tarvitaan työllisyyttä ja julkisia investointeja, jotka poikivat yksityisiä investointeja. Vastuu tästä on yrityksillä ja valtiolla, painottaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

JHL:n askelmerkit

JHL lähtee nyt omiin  soveltamisneuvotteluihinsa, toteaa puheenjohtaja Jarkko Eloranta. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

– Liitto ottaa lopullisen kannan kilpailukykysopimukseen, kun neuvottelut on käyty. Päätöksen tekee JHL:n edustajisto toukokuun lopussa.

Palkansaaja- ja työnantajaliitot neuvottelevat kilpailukykysopimuksen soveltamisesta työehtosopimuksiin toukokuun loppuun mennessä. SAK arvioi heti 1. kesäkuuta, hyväksyykö se kilpailukykysopimuksen. Päätös tehdään sen perusteella, onko maan hallitus osaltaan pannut toimeen  sopimuksessa sovitut asiat, onko sopimus riittävän kattava ja saavatko kaikki mukana olevat liitot kohtuulliset työehtosopimukset.

Myös ne liitot, jotka jäävät kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelujen ulkopuolelle, joutuvat joka tapauksessa hyväksymään sen, että esimerkiksi palkan sivukuluja siirretään työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi sopimuksen mukaisesti.

Tämän lisäksi työnantaja tuo varmasti neuvotteluihin myös muita kilpailukykysopimuksen mukaisia heikennyksiä sekä palkankorotusten nollalinjan.

– Jos kilpailukykysopimus olisi nyt hylätty, Sipilän hallitus olisi tavalla tai toisella lähtenyt toteuttamaan pakkolakeja ja muutenkin heikentänyt palkansaajien työehtoja, Eloranta kiteyttää SAK:n hallituksen tämänpäiväisen keskustelun.

– Pakkolait olisivat olleet rankempi leikkaus työntekijöille, erityisesti julkisen sektorin työntekijöille, kuin nyt hyväksytty neuvottelupohja. Neuvottelemalla asioista liitot pitävät työntekijöiden aseman ja työehdot omissa käsissään, eikä niistä määrätä lainsäädännöllä.

Eloranta korostaa, että hallituksen ei missään nimessä pidä tuoda huhtikuun kehysriiheen mitään julkista sektoria ja julkisen alan työntekijöitä koskevia leikkauksia,
– Se pilaisi neuvottelut, hän tähdentää.