Tutkimus: Kuntien työntekijät tuntevat työssään iloa

Hyvästä työmotivaatiosta huolimatta työn henkinen kuormittavuus ja kiire ovat jatkaneet kasvuaan kuntatyöntekijöiden keskuudessa. Kirkon henkilöstön tilanne on monelta osin parempi.

Useampi kuin yhdeksän kymmenestä Suomen kuntien työntekijästä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Myös neljä viidestä kunnan työntekijästä kokee työssään innostusta ja työn iloa. Seitsemän kymmenestä kokee työpaikallaan vallitsevan vähintäänkin hyvä työilmapiiri, ja neljä kymmenestä kokee työhyvinvoinnin kehittyneen hänen työyhteisössään viimeisen vuoden aikana.

Tulokset käyvät ilmi Kevan tänään julkaisemasta Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 -tutkimuksen tuloksista. Tutkimus on jatkoa aiemmin vuodesta 2008 yhden tai kahden vuoden välein tehdyille tutkimuksille. Vuodesta 2014 alkaen tutkimus on kattanut myös evankelis-luterilaisen kirkon työntekijät.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kiireestä ja henkisestä kuormituksesta huolimatta valtaosa kuntien ja kirkon työntekijöistä kokee edelleen osaamisensa sekä niin henkisen kuin fyysisenkin työkykynsä riittäväksi työnsä vaatimuksiin nähden. Myös työyhteisöt koetaan suurena jaksamista ja innostusta tukevana voimavarana. Valtaosa työntekijöistä kokee voivansa luottaa työtovereihinsa.

Tutkimuksessa kuntien ja kirkon työntekijöiden vastaukset eroavat etenkin siinä, että kirkon työntekijät arvioivat työpaikkansa aika- ja henkilöresurssit riittävämmiksi useammin kuin kuntien työntekijät. Kirkon työntekijät myös kokivat kuntien työntekijöitä useammin mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin. Kirkon työntekijöistä näin kokee neljä viidestä, mutta kuntienkin työntekijöistäkin näin kokee kaksi kolmesta.

Toisaalta myös eri ammattialojen ja työntekijäryhmien välillä on työhyvinvoinnissa suuria eroja. Esimerkiksi kuntien työntekijöistä esimiesasemassa olevista lähes joka toinen kokee liiallista kiirettä työssään, mutta ei-esimiesasemassa olevista työntekijöistä näin kokee runsas kolmannes.

Alle 30-vuotiaat työntekijät suhtautuvat selvästi optimistisemmin tulevaisuuteensa ja työyhteisönsä kykyyn ratkoa ristiriitatilanteita kuin vanhemmat kollegansa. Eroista huolimatta esimerkiksi arvio omista valmiuksista kohdata työn muutoksia oli silti korkea kaikissa ikäryhmissä.

Henkinen kuormitus taas kasvussa

Työnsä henkisesti raskaaksi kokevien osuus on kasvanut 2010-luvulla. Näin vastanneiden osuus oli kuntien työntekijöistä nyt kuusi kymmenestä ja kirkon työntekijöistäkin joka toinen.

Kuntien työntekijöiden osalta tulos oli lähes sama kuin vuonna 2008. Osuus oli jo ehtinyt laskea vuodesta 2008 vuoden 2012 tutkimukseen saakka, jolloin työnsä henkisesti raskaaksi arvioi enää 50 prosenttia kuntien työntekijöistä.  Luku on kuitenkin sen jälkeen jo toistamiseen kasvanut.

Tutkimuksen mukaan henkinen kuormitus on lisääntynyt vuoden 2014 jälkeen kunta-alan kaikilla ammattialoilla paitsi teknisellä ammattialalla. Suurinta henkinen kuormitus oli terveysalalla (71 prosenttia), mutta yleistä se oli myös sivistysalalla (68 %) ja sosiaalialalla (63 %). Teknisen alan kuntatyöntekijöistä työnsä henkisesti raskaaksi arvioi selvästi harvempi mutta silti joka kolmas.

Henkisen kuormituksen yleisyyden kanssa samansuuntainen kehitys on ollut työntekijän kiireen kokemuksella. Väitteeseen ”minulla on riittävästi aikaa saada työni tehdyksi” vastasi kielteisesti kuntien työntekijöistä 38 prosenttia ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöistä 20 prosenttia. Kuntien osalta luku oli 38 prosenttia myös vuonna 2008, minkä jälkeen se laski rajusti vuoteen 2012 asti 23 prosenttiin, kunnes se kääntyi taas nousuun. Kuntien terveysalan työntekijöistä kysymykseen vastasi kielteisesti tänä vuonna jo lähes joka toinen.

Kiireen tuntu ei kuitenkaan ole suoraan seurannut tunnetta lisähenkilöstön tarpeesta. Väitteeseen ”työpaikallani on riittävästi työntekijöitä” annetut vastaukset ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2008, vaikka samaan aikaan kiireen tunne on ensin laskenut ja sitten kasvanut.

Työyhteisöt kehittävät toimintatapojaan

Tutkimuksen tekijöiden mukaan työntekijöiden kasvaneeseen henkiseen kuormitukseen ovat osaltaan vaikuttaneet viime vuosien erilaiset organisaatiomuutokset. Myös tuleva sote-uudistus tulee koskettamaan laajasti satojen tuhansien ihmisten töitä. Erityiseksi kysymykseksi tutkimuksen tekijät nostivatkin sen, minkälaiset valmiudet julkisella alalla on kohdata tulevia rakenteitaan, työtään ja toimintatapojaan koskevia muutoksia.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä arvioikin omat voimavaransa kohdata muutoksia ja uusia haasteita hyviksi. Kaikista kuntien ja kirkon työntekijöistä peräti 80 prosenttia arvioi voimavaransa olevan hyvällä tasolla, ja kunta-alan alle 30-vuotiaista jopa 92 prosenttia. Myös yli 45-vuotiaista näin koki kolme neljästä.

Kunta-alan henkilöstöstä 66 prosenttia arvioi työyhteisönsä esimiehen käsittelevän henkilöstön kanssa työhön liittyviä muutoksia ja 63 prosenttia katsoi myös työyhteisönsä kehittävän omia toimintatapojaan. 64 prosenttia vastasi työnantajansa kannustavan työntekijöitä ammatilliseen kehittymiseen. Kirkon osalta luvut olivat pääasiassa samansuuntaiset tai hieman korkeammatkin.

Suurinta työyhteisön oma kehittämisaktiivisuus oli kunnissa sosiaalialalla ja kirkon alalla seurakuntatyötä tekevien keskuudessa. Sen sijaan kunnissa teknisen alan työntekijöistä joka viides koki, ettei työnantaja kannusta ammatilliseen kehittymiseen. Myös kirkon työntekijöistä hautausmailla ja palvelutyössä työskentelevien kokemus asiasta oli huonompi kuin kirkon muiden työntekijöiden.

Etenkin nuoret tyytyväisiä esimieheensä

Sekä kuntien että kirkon työntekijöistä kaksi kolmasosaa ilmoitti olevansa tyytyväisiä lähiesimiehensä johtamistapaan. Osuus on pysynyt käytännössä samana vuodesta 2008. Puolueettomimpana ja oikeudenmukaisimpana oman esimiehen toimintaa pitivät kuntien sivistysalan ja kirkon seurakuntatyön työntekijät, joista useampi kuin seitsemän kymmenestä katsoi esimiehensä täyttävän nämä ehdot.

Kuntien työntekijöiden osalta ikäryhmien välillä ei ollut eroa, mutta kirkon työntekijöistä selkeästi nuorimmat työntekijät pitivät esimiehensä toimintaa oikeudenmukaisempana kuin vanhemmat: alle 30-vuotiaista kirkon työntekijöistä yli 80 prosentin mielestä hänen esimiehensä oli oikeudenmukainen, mutta yli 55-vuotiaista työntekijöistä näin ajatteli enää hieman useampi kuin joka toinen. Samansuuntainen jako näkyi myös kysyttäessä sitä, palkitaanko työyhteisössä hyvin tehdystä työstä. Sekä kuntien että kirkon työntekijöistä tähän vastasivat myönteisesti erityisesti nuoret.

Tutkimuksessa nousi esille, että vaikka esimiestehtävissä olevat työntekijät kokevatkin muita työntekijöitä paremmin mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, heidän henkinen kuormittumisensa ja kiireen tuntunsa oli usein selvästi suurempaa kuin muilla työntekijöillä.

Epäasiallinen kohtelu yleisintä terveysalalla

Asiakkaan taholta väkivaltaa tai väkivallan uhkaa viimeisen vuoden aikana oli kokenut kunnan työntekijöistä lähes kolmannes. Joka viides kertoi kohdanneensa tätä vuoden aikana useita kertoja. Väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneiden määrä oli jopa hieman kasvanut parin vuoden takaisesta tutkimuksesta.

Kirkon osalta väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneita oli selvästi vähemmän, yksi kymmenestä vastaajasta. Määrä vastaa kuntien osalta teknisen ammattialan sekä hallinto- ja toimistotyöntekijöiden kokemuksia, mutta jää selvästi pienemmäksi kuin muiden kunnan ammattialojen kokemukset. Yleisintä asiakkaan taholta kohdattu väkivalta tai sen uhka oli terveysalalla, jossa näitä kertoi kokeneensa joka toinen vastaaja.

Myös työyhteisön sisällä koettu epäasiallinen kohtelu tai kiusaaminen oli yleisintä juuri terveysalalla. Heistä epäasiallista kohtelua kertoi kohdanneensa 35 prosenttia vastaajista. Kaikista kuntien työntekijöistä näin vastasi 29 prosenttia ja kirkon työntekijöistä 25 prosenttia. Terveysalaa lukuun ottamatta eroja eri ammattialojen tai ikäryhmien välillä ei tässä juuri ollut.

Julkisen alan tyohyvinvointi vuonna 2016