Hallitus uudistaa työsopimuslakia, irtisanominen helpottuu

Suomen hallitus on tuonut eduskunnalle lainmuutosesityksen, joka keventää useita uuden työntekijän palkkaukseen liittyviä ehtoja. Hallitus uskoo muutosten rohkaisevan yrityksiä palkkaamaan lisää väkeä ja vähentävän erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä.  SAK:n Annika Rönni-Sällinen ei ole luottavainen.

Eduskunta kävi eilen keskiviikkona 22. kesäkuuta lähetekeskustelua hallituksen esityksestä työsopimuslain, merityösopimuslain sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta. Lain on suunniteltu astuvan voimaan 1.tammikuuta 2017. Laki muuttaisi lain asettamia rajoja määräaikaisuuden perustelemiselle, työsuhteen koeajan enimmäiskestolle sekä työnantajan velvollisuudelle palkata irtisanottu työntekijä takaisin.

Hallituksen mukaan lainmuutos parantaisi Suomen työllisyysastetta ja vähentäisi etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä. Hallitus perustelee lakimuutosta sillä, että se tekisi uusien työntekijöiden palkkaamisesta yrityksille vähemmän riskialtista. Samalla se rohkaisisi yrityksiä pyrkimään kasvuun. Muuten lakiesityksen perusteluissa yritysten toiminnan helpottamista ei kuvata itseisarvona.

JHL ja muut ammattiliitot ovat suhtautuneet esitykseen kriittisesti, kun se lähti alkuvuodesta lausuntokierrokselle.

Pitkäaikaistyöttömille ei rajoituksia

Muutoksista merkittävin on, että pitkäaikaistyöttömän – yli 12 kk työttömänä olleen – saa jatkossa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman, että määräaikaisuutta tarvitsee erikseen perustella. Määräaikaisuuksia saa olla peräkkäin enimmillään kolme, ja niiden yhteenlaskettu kesto saa olla enintään vuoden.

SAK:n työehtoasioiden päällikön Annika Rönni-Sällisen mukaan suunnitelma on jonkin verran parantunut sen alkuperäisestä versiosta.

– Alkuperäisessä ehdotuksessa ei ollut mainintaa pitkäaikaistyöttömyydestä eikä juuri muitakaan rajoituksia sille, kenen kanssa näitä perustelemattomia määräaikaisuuksia olisi saanut tehdä, Rönni-Sällinen kertoo.

– Kritisoimme sitä silloin kovasti ja näimme sen todella vaarallisena ja mahdollistavan määräaikaisten käyttämisen aivan villisti. Epäselvää olisi myös ollut, missä määrin koko määräaikaisuutta koskeva oikeuskäytäntö olisi enää toiminut uudessa tilanteessa.

Hallituksen mielestä määräaikaisen työsuhteen sopimiseen liittyvä väljennys voi helpottaa nimenomaan yrityksiä, joiden on hankala arvioida toimintansa kannattavuutta ja työvoimatarvettaan. Lainmuutos helpottaisi mahdollisuuksia palkata työntekijä määräajaksi yrityksen taloudellisten haasteiden perusteella – ja tarjoaisi nimenomaan pitkäaikaistyöttömiä uusien yritysten toiminnan käynnistämisen avuksi.

Tilanne on ammattiliitoillekin hiukan haastava.

– Määräaikaisuuksien ehtojen höllentäminen on kuitenkin mukana hallitusohjelmassa. Ja kun tämä pitkäaikaistyöttömyys on niin suuri ongelma, niin näimme järkeväksi, että rajataan tämä määräaikaisuuksien vapauttaminen nyt sitten heihin, Rönni-Sällinen selittää.

– Voidaan tämä nähdä hyvänäkin muutoksena. Toivottavasti tämä tulee oikeasti helpottamaan pitkäaikaistyöttömien palkkausta ja rohkaisisi työantajia siihen. Mutta on pakko sanoa, että uskoni siihen, että tällaisilla ratkaisulla olisi hirveästi vaikutusta, ei ole kauhean suuri.

Koeaika pitenee – osalla

Lainmuutokseen sisältyy myös koeajan enimmäispituuden kasvattaminen neljästä kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajan saa pidentää koeaikaa tästäkin, jos työntekijä on ollut koeaikana pitkään poissa töistä. Pidennys on kuukausi jokaista 30 päivän poissaoloa kohden. Ehtona on kuitenkin, että työnantaja ilmoittaa pidennyksestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

Hallituksen mukaan muutoksen tarkoitus on vain helpottaa työntekijän soveltuvuuden arviointia, koska neljä kuukautta on nykyajan työtehtävien arviointiin liian lyhyt aika. Esityksessä uskotaan, että koeajan pidentäminen poistaisi työnantajalta kannustinta irtisanoa työntekijä hätiköidysti tai laittomasti raskauden tai perhevapaan vuoksi. Muutoksen arvioitiin voivan jopa ”vähentää naisten syrjintää työmarkkinoilla”.

Annika Rönni-Sällinen ei pidä arviota uskottavana.

– Minusta tästä tulee läpi enemmän sellainen yleinen sitoutumiskammo ja riskinpelko, että jos he tekevät jonkin väärän valinnan tai jos he eivät saakaan tarpeeksi tilauksia asiakkailta, he eivät pääse työntekijästä eroon.

Eduskunnan lähetekeskustelussa Tarja Filatov (sd.) arvioi, että monella yrittäjällä on pelko siitä, onko työntekijän rekrytointi mennyt nappiin.

– Siinä mielessä esimerkiksi määräaikaisuus tai koeajan pidentäminen voi olla väline testata ihmistä pidempään. Mutta silloin kun otetaan käyttöön molemmat välineet, päädytään tilanteeseen, jossa ainoastaan heikennetään työsuhdeturvaa, Filatov huomautti.

SAK onkin esittänyt, että jos lainmuutos tehdään, ministeriön pitäisi alkaa tilastoida koeaikapurkujen määriä väärinkäytösten varalta.

Rönni-Sällinen kehottaakin luottamusmiehiä vahtimaan, että koeajan pidennyksestä on aina ilmoitettu työntekijälle etukäteen. Ja jos koeaikapurkua vaikuttaa käytetyn väärin, esimerkiksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvan irtisanomisen sijaan, purku kannattaa riitauttaa.

Rönni-Sällinen ymmärtää, että esimerkiksi joissakin toimihenkilötehtävissä työn tuloksen näkyminen voi vaatia nykyistä neljää kuukautta enemmän aikaa.

– Kuitenkin isossa osassa varsinkin SAK:laisia ammatteja pitäisi kyllä pystyä näkemään jo neljässä kuukaudessa, onko ihminen sopiva siihen työhön vai ei, Rönni-Sällinen sanoo.

Takaisinottovelvollisuus supistuu neljään kuukauteen

Kolmas keskeinen muutos koskee työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Nykyään, jos työntekijä on irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein, mutta yritykselle tuleekin yhdeksän kuukauden sisällä uusi rekrytointitarve, työtä pitää tarjota ensisijaisesti tälle irtisanotulle työntekijälle. Nyt hallituksen esityksessä tämä aika supistetaan neljään kuukauteen.

Hallitus perustelee esitystään sillä, että se keventää työnantajalle koituvaa hallinnollista taakkaa. Jatkossa työnantajan ei tarvitse seurata entisten työntekijöittensä työllistymistilannetta yhtä pitkään.

Annika Rönni-Sällisen mielestä perustelut takaisinottovelvollisuuden muutokselle ovat kokonaisuutenakin omituiset ja heikot. Hän ei usko, että takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen vähentäisi yritysten tai viranomaisten kustannuksia oleellisesti tai toisi uusia työpaikkoja.

– Päinvastoin. Pelkään, että tämä entisestään helpottaa harkitsematonta irtisanomista.

Eduskunnan lähetekeskustelussa Anna Kontula (vas.) kertoi pyytäneensä kahdesti Suomen Yrittäjiä löytämään hänelle esimerkin yrityksestä, jossa suomalaiset työehtosopimukset aiheuttaisivat sekä työnantajan että työntekijöiden mielestä ongelmia. Kontulan mukaan Suomen Yrittäjät eivät ole hänelle vielä tällaista lupauksesta huolimatta lähettäneet.

– Epäilen, että tämä on semmoinen myytti, jota kovasti viljellään. Mutta ennen kuin näen ihan omin silmin tällaisen tapauksen, niin en siihen usko, Kontula arvioi.

Lakiesitys on nyt lähetetty eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn. Esitys palaa eduskunnan täysistuntokäsittelyyn taas syksyllä.