Työväenliike 100 vuotta: Valtalaki – askel kohti itsenäisyyttä

Mielenosoituskulkue marssii Helsingissä Toista linjaa pitkin Hakaniemen suuntaan suurena mielenosoituspäivänä 14.7.1917. Ruotsinkielisissä banderolleissa toivottiin voittoa sosialidemokratialle ja valtaa kansalle. Kuva: Kansan arkisto

Heinäkuussa 1917 eduskunnan käsittelyyn tuli valtalaki. Kysymykseen Suomen korkeimman vallan järjestämisestä kulminoitui myös yhteiskunnallisten muutosten tarve. Kansa odotti paljon uudelta eduskunnalta, jonka todellinen valta ei tahtonut riittää uudistusten läpiviemiseksi. Kun valtakysymystä eduskunnassa ratkottiin, uskottiin sen selvittävän myös sosiaaliset ongelmat kuten

Marja Lähteenmäki

Työväenliike 100 vuotta: Maan viljavarat on sosialisoitava!

Ostosten tekoa Pellavatehtaan Työväen osuuskaupan ruokatavaramyymälässä Tampereella todennäköisesti ennen sisällissotaa vuonna 1916. Kuva: Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto

Kesään 1917 tultaessa Suomen elintarviketilanne alkoi näyttää hyvin heikolta. Elintarpeita oli jo vähitellen alettu säännöstellä. Kesäkuussa voimaan saatiin elintarvikelaki, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön. Elintarvikelain säätämistä alettiin suunnitella senaatissa keväällä 1917, kun tiedossa oli, että Venäjältä oli saapunut kuluneen vuoden

Kimmo Kestinen

Työväenliike 100 vuotta: Vallankumousvappu 1917

Vappukulkue Lappeenrannasta 1917

Vuonna 1917 vappukulkueet olivat isoimmat ja näyttävämmät kuin koskaan aikaisemmin. Helsingissä marssille osallistui arviolta 50 000 henkilöä. Ilma oli sakeana vallankumouksen odotusta.

Marita Viinamäki