15.6.2017

Haikeat hyvästit Haitille: JHL:n kehitysyhteistyöhanke päättyy

Yli kymmenen vuotta kestänyt JHL:n ja SASKin kehitysyhteistyöhanke Haitissa päättyy vuoden 2017 lopussa. Sen ansiosta noin 6 500 haitilaista, enimmäkseen naista, on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Lisäksi lähes tuhat nuorta on saanut ammattikoulutusta.

Haiti on hiukan vajaan kymmenen miljoonan asukkaan saarivaltio Karibialla. Sen poliittiset olot ovat epävakaat ja turvallisuustilanne huono. Vuosikymmeniä jatkunut korruptio ja heikko hallinto ovat romahduttaneet maan talouden, ja vuoden 2010 maanjäristys viimeisteli tuhon.

– Mutta toivoa on niin kauan kuin on elämää, toteaa JHL:n vieraana Suomessa poikennut Centre Petión-Bolivar -järjestön hankekoordinaattori Beatriz Corbanese.

kuva JHL:n edustajistokokouksesta

Betarice Corbanese ja Gina Georges esittelivät Haitin kehitysyhteistyöhanketta JHL:n edustajistokokouksessa.

Corbanese sekä naisverkosto Renafanmin puheenjohtaja Gina Georges osallistuivat JHL:n edustajiston järjestäytymiskokoukseen Helsingissä ja tutustuivat muutenkin suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan kesäkuun alussa. Lisäksi heillä oli tapaamisia muiden ammattiliittojen sekä ulkoministeriön ja opetusministeriön kehitysyhteistyöhankkeista vastaavien virkamiesten kanssa.

– Tavoitteena on, että kun SASK ja JHL vuoden lopussa vetäytyvät Haitista, löytyisi Suomesta tai muista Pohjoismaista yhteistyökumppaneita, jotka voisivat jatkaa lukutaito- ja ammattikoulutushankkeiden tukemista. Näiden uusien kumppanien löytymistä JHL haluaa tukea, kertoo liiton kv-toimitsija Eveliina Petälä.

Parhaimmillaan 33 lukutaitopiiriä

Naisverkosto Renafanmin puheenjohtaja Gina Georges

Naisverkosto Renafanmin puheenjohtaja Gina Georges osoittaa kotimaataan Haitia.

JHL lähti mukaan tukemaan Haitin kehitystä vuonna 2005, jo ennen tuhoisaa maanjäristystä.

– Kaikki muut JHL:n kehitysyhteistyöhankkeet liittyvät tavalla tai toisella ammattiliittojen toimintaedellytysten parantamiseen kohdemaissa, mutta Haiti on poikkeus. SASKilta tullut vetoomus ja Haitin surkea tilanne vaikuttivat. Naisvaltaisena liittona JHL halusi tukea erityisesti haitilaisnaisten lukutaitokampanjaa, perustelee Petälä.

Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Renafanm-naisverkosto ja CPB-järjestö, joilla oli kykyä organisoida lukupiirejä maanlaajuisesti. Vuonna 2007 SASKin ja JHL:n avun turvin eri puolilla Haitia toimi 33 lukutaitopiiriä ja yksi suurempi koulutuskeskus.

– Maanjäristys muutti kuitenkin kaiken. Rakennukset sortuivat, opetusmateriaalit menetettiin. Vielä puoli vuotta tapahtumien jälkeen oltiin lamassa, psyykkisesti hajalla, muistelee Beatriz Corbanese.

JHL auttoi tonttikaupoissa

Mutta jos on elämää, on toivoa…Niinpä Haitissa käynnistyi kansainvälisen avun turvin jälleenrakennustyö, ja melko pian järjistyksen jälkeen käynnisteltiin jälleen lukupiirien toimintaa.

haitilaisnainen ompelee vanhalla koneella

uudessa koulutuskeksuksessa on tarjolla ammattikoulutusta, esimerkiksi ompelukursseja naisille.

– Väliaikainen tilanne kesti neljä viisi vuotta, mutta sitten saatiin tuhoutuneen koulutuskeskuksen tilalle uusi tontti. Samalla keskuksen sijaintipaikaksi tuli pääkaupunki Port-au-Prince, kertoo Gina Georges.

JHL osallistui taloudellisesti juuri tuon tontin ostoon. Keskus valmistui vuoden 2015 lokakuussa, ja lukutaito-opetuksen lisäksi siellä järjestetään nykyään ammatillista koulutusta, tosin toistaiseksi vain ompelu- ja ruoanvalmistuskursseja. Lisäksi JHL on tukenut opetusmateriaalien ja -välineiden hankintaa keskukseen.

Erityismaininnan ansaitsee Helsingin Mielenterveystyöntekijät JHL, joka lahjoitti keräystuotoillaan aurinkopaneelit uuteen koulutuskeskukseen. Yhdistys on lahjoittanut myös silmälaseja lukutaitopiiriläisille.

Kolme senttiä jokaiselta jäseneltä

Reilun kymmenen vuoden aikana JHL:n jäsenmaksutuloja on käytetty Haitin hankkeeseen noin 6 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että jokainen JHL:n jäsen on tukenut haitilaisten lukutaitoa noin kolmella sentillä vuosittain.

– Kaikki apu on kanavoitu perille SASKin välityksellä ja kohdennettu Renafanmin ja CPB:n lukutaito- ja koulutuskeskushankkeisiin. Lisäksi Haiti on ollut vuodesta 2015 lähtien yksi SASKin Nenäpäivä-keräyksen kohteista, kertoo Eveliina Petälä.

Koko kymmenvuotisen hankkeen aikana lähes 10 000 haitailaista on osallistunut lukutaitopiireihin ja saanut ammattiopetusta. Pelkästään viime vuonna 425 naista oppi piireissä lukemaan ja kirjoittamaan ja 58 nuorta aloitti ammattiin opiskelun.

Betrice Corbanese ja Titta Niemonen

Beatriz Corbanese iloitsee yhdistys 580:n lahjoittamista silmälaseista Haitin lukupiiriläisille. Lahjan luovutti JHL:läinen työvalmentaja Titta Niemonen. Hän työskentelee Helsingin Klubitalolla, jonka toimintaan haitilaisvieraat tutustuivat Suomen vierailullaan.

Corbanesen ja Georgesin mielestä suomalaisjärjestöjen tuki on ollut korvaamatonta, sillä vain lukutaito ja ammatillinen koulutus mahdollistavat naisten eteenpäin pääsyn.

– Naisten sosioekonominen asema on Haitissa surkea. Kuvaavaa on, että 95 prosenttia parlamentin jäsenistä on miehiä, he kertovat.

SASKin ja ammattiliittojen ohella Kirkon Ulkomaanapu on osallistunut merkittävällä panoksella Haitin jälleenrakennukseen ja lasten koulunkäynnin tukemiseen. Ponnistelut ovat tuottaneet tulosta, sillä Suomen YK-liiton Globalis-tilaston mukaan noin 60 prosenttia haitilaisista osaa nykyään lukea – vielä pari vuosikymmentä sitten lukutaitoprosentti oli alle 30.

Määrärahaleikkaus vaikuttaa Haitiin

JHL ja SASK aikovat lopettaa Haitin hankerahoituksen kuluvan vuoden lopussa. Miksi ihmeessä, kun tuen perillepääsyn varmistavat rakenteet ovat olemassa ja tulokset kannustavia?

Pääsyy on Suomen valtion kehitysyhteistyövarojen leikkaus, joka vei jopa 40 prosenttia kanslaisjärjestöjen kehy-budjeteista. Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti leikkauksesta heti toimikautensa alussa 2015.

– Määrärahaleikkauksen takia esimerkiksi JHL:n tukemia hankkeita on jouduttu lopettamaan jopa kesken hankekauden. Siksi myös SASK joutuu kohdentamaan toimintaansa entistä tarkemmin ja aikoo keskittyä Aasiaan ja eteläiseen Afrikkaan, selittää Eveliina Petälä.

Beatriz Corbanese ja Gina Georges ovat kiitollisia JHL:läisiltä saamastaan avusta ja pahoillaan siitä, että tuki loppuu. Haitilaisten menetystä syventää se, että Kirkon Ulkomaanapu pisti jo rahahanat kiinni ja vetäytyi Haitista toukokuussa 2017.

Suomen-matkallaan Corbanese ja Georges ovat tavanneet järjestöjä ja muita mahdollisia yhteistyökumppaneita, mutta lupauksia saati sitoumuksia hankkeiden jatkorahoituksesta ei ole toistaiseksi saatu.

– Mutta niin kauan kuin on elämää…, huokaa Beatriz Corbanese.

Vaikka JHL liittona vetäytyykin Haitin hankkeesta, voivat yksittäiset JHL-yhdistykset tukea  Renafanm -verkoston työtä Haitissa sopivaksi katsomallaan summalla, esimerkiksi 50-100 eurolla/yhdistys. Tämän puolesta vetosi  yhdistys 210:n pääluottamusmies Eija Paananen kesäkuun edustajiston kokouksessa.

Lue juttu JHL- yhdistys 580:n solidaarisuustyöstä.

Lisätietoa JHL:n kehityshankkeista löytyy täältä.

Katso videoita Haitista:

Katsaus JHL:n ja SASKin tukeman Renafamn-naisverkoston työhön Haitissa sekä verkoston järjestämän lukutaito-opetuksen merkitykseen. Kuvaus, editointi ja kerronta: Hanna Toiviainen-Conteh

 

(Centre de Formation Professionnel Magalie Marcelin et Myriam Merlet)

Anna Malinen – ‎May‎ ‎30‎, ‎2017

SASK ja JHL ovat usean vuoden ajan tukeneet hanketta Haitissa, jossa paikallinen naisverkosto Renafanm sekä Haitin Centre Petion Bolivar –keskus järjestävät lukutaito- ja ammattikoulutushankkeita naisille ja nuorille. Video kertoo tarinan vuoden 2010 tuhoisasta maanjäristyksestä vuoteen 2017 saakka. Käytössä olleet koulutustilat romahtivat maanjäristyksessä, ja käyttöön otettiin väliaikaiset tilat. Kansainvälisten kumppanien tuella on nyt pystytetty uusi, maanjäristyksiä kestämään suunniteltu moderni koulutuskeskus Porte-au-Princeen. Vuoden 2017 kesäkuuhun mennessä keskuksessa toimi kahdentyyppisiä kursseja: ruuanlaitto ja leipominen sekä vaateompelu. Nämä kurssit on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille naisille. Lisää kursseja on suunnitteilla tulevien resurssien ja kansainvälisen tuen salliessa. Koulutuskeskus on nimetty kahden maanjäristyksessä menehtyneen merkittävän haitilaisfeministin, Magaly Marcelinin ja Myriam Merlet’n, mukaan.

Kuvaus: CPB/Renafamn Editointi: CPB/Renafamn (&Anna Malinen, JHL)