Lasten iltapäivätoiminnan ohjaaja Heli Tulimetsälle arvot ovat kaikki kaikessa. Siksi hän syö vegaanisesti, ajaa polkupyörällä ja tekee käsitöitä.
”Käsitöiden tekemisessä on parasta se, että työn etenemisen näkee koko ajan. Kun kudon mattoa kangaspuilla, läjä kuteita muuttuu sentti sentiltä raidaksi matossa. Erilaisten tekstiilien kanssa työskentely on minulle luontevinta.
Käsitöissä ei voi ikinä sanoa olevansa täysin valmis. Aina on mahdollista, että jokin menee pieleen, ja pahimmillaan usean päivän työ valuu hukkaan.
Lapsuudenkodissani 1970-luvulla tehtiin paljon käsillä. Sukkien kutominen ja vaatteiden neulominen oli arkista välttämättömyyttä. Koulun käsityöopetusta pidin tylsänä, joten valitsin joka vuosi puutyöt.
Lähdin 1990-luvun alussa opiskelemaan artesaaniksi. Kokeilin erilaisia kädentaitoja kuvanveistosta grafiikkaan. Kutominen tuntui silloin mummolatouhulta, mutta koulussa koin ahaa-elämyksen: kangaspuilla voi tehdä mitä vaan! Hurahdin käsitöihin niin, että liki asuin koululla.
Koulussa tutustuin mieheeni. Hän opiskeli sepäksi. Nyt olemme olleet 20 vuotta naimisissa ja meillä on kaksi tytärtä. Asumme 1800-luvulla rakennetussa entisessä satulasepän talossa. Kotimme yhteydessä meillä on työtila ja yhteinen myymälä. Myymälässä on kaupan mieheni takomia esineitä, kuten sisutustuotteita, veistoksia ja koruja sekä minun tekemiäni tekstiilitöitä, kuten laukkuja.
Heli Tulimetsä kertoo videolla Satusaunan tarinan. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Viikonloppuisin keväästä syksyyn kierrämme myymässä tuotteitamme erilaisissa tapahtumissa. Jos kauppa käy, seuraava viikko kuluu varastoja täydentäen. Haaveilemme veneen hankkimisesta, mutta emme tiedä miten ehtisimme veneillä, koska kesä on niin kiireistä aikaa.
Kun tulen töistä kotiin, minua odottaa mieheni laittama vegaaninen ruoka. Sitten lähdemme yleensä ulos luontoon kävelemään. Erityisesti saaristo on minulle tärkeä paikka.
Kotona rentoudun neulomalla. Silloin sohva ja kudin ovat parhaat ystäväni. Mikään ei ole ihanampaa kuin antaa langan kulkea sormien välistä. Nyt olen innostunut kirjoneuleista.
– Mikään ei ole ihanampaa kuin antaa langan kulkea sormien välistä.
Olen ennen tehnyt paljon kokeiluja miun maun mukkaa, mutta ohjeidenkin mukaan on kiva tehdä. Jos teen jotain myyntiin, suunnittelen työni tarkkaan. Sekundaa en tee.
Minulle on tärkeää elää arvojeni mukaisesti. Teen käsitöitä, syön vegaanisesti ja ajan polkupyörällä. Haluan tehdä maailmaa paremmaksi lasten kanssa.”