Huolestuneet naiset rannalla: Viekö siirto Kelaan työpaikat?

Perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelan tehtäväksi uhkaa jättää satoja kuntien sosiaalitoimen etuuskäsittelijöitä tyhjän päälle. Joissain paikoin, esimerkiksi Vantaalla, muutokseen on varauduttu hyvissä ajoin. Turussa taas pelätään pahinta, työntekijöiden irtisanomista.

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirtyvät kunnilta Kelaan vuoden 2017 alussa. Jatkossa toimeentulotuen perusosaa haetaan siis Kelasta – vain täydentävä ja ehkäisevä tuki säilyy kuntien järjestämisvastuulla.

Siirrolla on tuntuvia henkilöstövaikutuksia, sillä kunnissa toimeentulotukiasioiden parissa työskentelee noin 3 500 henkilöä, henkilötyövuosina mitattuna 2 400. Suurin ammattiryhmä, jota muutos koskee, ovat etuuskäsittelijät. Heidän laskennallinen työpanoksensa on 950 henkilötyövuotta. Muut isot ammattiryhmät ovat sosiaalityöntekijät (700 htv) sekä maksattajat ja toimistosihteerit (noin 400 htv). Pienemmässä määrin muutos koskee myös sosiaaliohjaajia, vahtimestareita ja esimiehiä.

Kela on arvioinut, että se kykenee hoitamaan perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksatuksen noin 650 henkilötyövuodella. Arvio täsmentyy vielä kevään aikana.

– Henkilöstöstä noin puolet rekrytoidaan Kelan sisältä ja puolet kunnista, Kelan etuusjohtaja Anne Neimala kertoo.

20160301 Turku. Motiivi 3/2016. Työsuojeluvaltuutetu Rauni Niinimäki (vas.) jaTurun kaupungin sosiaalitoimen etuuskäsittelijä Päiivi Venström. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu niille sadoille etuuskäsittelijöille, maksattajille ja muille sosiaalialan ammattilaisille, joilta loppuvat työt kunnissa ja joita ei palkata Kelaan?

– Hyvä kysymys, pähkäilee Aurajoen rantaan kokoontunut naiskolmikko, eli työsuojeluvaltuutettu Rauni Niinimäki ja JHL:läiset etuuskäsittelijät Päivi Venström ja Pia Gröndahl Turusta.

Myös JHL:n neuvottelupäällikkö Håkan Ekström on huolissaan.

– Muutos koskee arviolta 150-200 JHL:n jäsentä, hän kertoo.

Vantaalla kaikki hyvin

Motiivi selvitti muutamista kaupungeista, miten muutokseen on varauduttu. Joissain on käyty yt-neuvottelut, ja sen seurauksena on todettu, että etuuskäsittelijöille löytyy korvaavaa työtä organisaation sisältä.

– Joitain henkilöitä on jo sijoittunut uusiin tehtäviin Tampereen kaupungille, ja muillekin kaupunki pystyy tarjoamaan soveltuvaa työtä, pääluottamusmies Kirsileena Nurmikolu iloitsee.

Myös Vantaalla muutoksesta tiedottaminen ja siihen valmistautuminen ovat sujuneet mallikkaasti.

pääluottamusmies Kaija Talonpoika
Pääluottamusmies Kaija Talonpoika Vantaalta.

– Muutos koskee 63 etuuskäsittelijää, maksattajaa, vahtimestaria ja sosiaalityöntekijää. Yt-neuvottelujen seurauksena todettiin, että kaupunki aikoo työllistää kaikki vakituiset, jotka työskentelevät toimeentulotuen parissa, kertoo pääluottamusmies Kaija Talonpoika.

Helmikuussa halukkaat saivat ilmoittaa kiinnostuksensa kaupungin eri hallintokuntien toimisto- ja muihin soveltuviin ja vapaana oleviin tehtäviin.

– Olen kehottanut jäsenistöä aktiivisuuteen ja ilmoittamaan useita kiinnostuksen kohteita. Tarvittaessa järjestetään vielä toinen kierros uudellensijoitusta varten. Lisäksi tarjolla on koulutuspolkuja, esimerkiksi oppisopimusmahdollisuus, jos haluaa vaihtaa toimistoalalta vaikkapa hoitotehtäviin, kertoo Talonpoika.

Entä Joensuu ja Rovaniemi?

Myös Joensuussa muutokseen on varauduttu.

pääluottamusmies Leena Turunen
Pääluottamusmies Leena Turunen Joensuusta.

– Eläköitymisen takia vapautuneet etuuskäsittelijän paikat on jo jokin aikaa täytetty määräaikaisilla. Vakituisten on luvattu työllistyvän muihin tehtäviin kaupungille, kertoo pääluottamusmies Leena Turunen.

Muutos koskee 24:ää Joensuun sosiaalipalvelun työntekijää.

– Jokunen saa jäädä välitystilien hoitoon, muille järjestyy töitä kaupungilta. Ei ehkä samaa tai ihan oman toiveen mukaista, mutta työsuhteet kuitenkin säilyvät, Turunen kertoo.

Rovaniemelläkin ollaan luottavaisia.

– Yt:t jatkuvat maaliskuussa, mutta tällä tietoa kaupungilta ei olla vähentämässä väkeä, viestittää pääluottamusmies Tarja Aavio-Järvelä.

Turussa ilmeet peruslukemilla

Turussa ilmeet ovat vakavammat. Niin sosiaalitoimen työntekijät kuin luottamushenkilöt ovat joutuneet tottumaan niukkaan tiedotukseen ja kasvavaan epävarmuuteen.

– Kaupunki tuntuu odottelevan Kelan ratkaisuja, eikä toimi itse aktiivisesti ja ennakoiden, moittii luottamusmies Leena Numminen.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan koskee Turussa noin runsasta 50 etuuskäsittelijää. Ensimmäistä kertaa luottamusmiesurallaan Numminen sanoo pelkäävänsä, että kaupunki irtisanoo omaa väkeään.

Myös työsuojeluvaltuutettu Rauni Niinimäki on aistinut epävarmuuden ilmapiirin.

– Monet ovat peloissaan. Olen sanonut, että jos tuntee ahdistusta, voi kääntyä työterveyshuollon puoleen, mutta ilmeisesti ei haluta tai uskalleta. Pidetään kuulemma huonona työntekijänä, jos menee sinne vinkumaan, hän ihmettelee.

Työ itsenäistä ja haastavaa

Huolen ja epävarmuuden voi lukea myös Pia Gröndahlin, 57 ja Päivi Venströmin, 36, kasvoilta. Gröndahl on työskennellyt Turun sosiaalipalveluiden etuuskäsittelijänä jo 12 vuotta ja Venströmkin vuodesta 2010 lähtien.

– Työ on hakemuksiin tutustumista, ihmisten elämäntilanteiden selvittelyä ja tiedonhakua. Lisäksi on tunnettava lakipykälät ja kyettävä itsenäisiin ratkaisuihin. Juuri työn itsenäisyys, haastavuus ja vastuullisuus viehättävät, he pohtivat.

Merkonomin koulutuksen saanut Päivi Venström kuvailee olevansa tienristeyksessä.

– Mieluiten jäisin Turun kaupungin palvelukseen, jos vaan töitä on, hän sanoo.

Myös Pia Gröndahl kaipaisi tietoa siitä, paljonko Turku tarvitsee etuuskäsittelijöitä tai olisiko kaupungilla muuta työtä tarjolla.

– Pelkään ikärasismia. Työpaikkailmoituksissa haetaan tekijöitä nuorekkaaseen porukkaan. Olen 57-vuotias. Mahtavatko haluta ikäisiäni, hän miettii.

Hesassa huoli määräaikaisista

Helsingin sosiaalivirastossa toimeentulotuen maksatukseen osallistuu noin 230 henkilöä. Heistä noin 80-90 jää hoitamaan harkinnanvaraisen ja ehkäisevän tuen päätöksiä ja maksatusta. Entä miten käy muiden?

Elina Väänänen
Toimeentulotuen maksatuksen luottamusmies Elina Väänänen Helsingistä

– Noin 40-50 vakituisille pyritään löytämään heidän koulutustaan, kokemustaan ja osaamistaan vastaavia tehtäviä kaupungilla, kertoo toimeentulotuen maksatuksen luottamusmies Elina Väänänen.

Henkilöstön kuulemiset ja esimiesten haastattelut ovat käynnissä, ja työnantaja tukee Väänäsen mukaan myös lisäkoulutukseen pääsyä, jos uusi tehtävä sitä vaatii.

– Olen luottavainen vakituisten sijoittumisen suhteen, mutta kannan huolta lähes sadan määräaikaisen etuuskäsittelijän ja toimistosihteerin tulevaisuudesta, hän sanoo.

Tilanne on sama muissa kunnissa: määräaikaiset on jätetty muutoksen valmistelun ja tiedottamisen ulkopuolelle.

– Vasta viime metreillä Helsinki on havahtunut huomaamaan, että myös tämä osaavien, koulutettujen ja motivoituneiden määräaikaisten joukko tarvitsee tukea, Väänänen sanoo.

Tilanne on haastava etenkin määräaikaisissa työsuhteissa oleville, sillä samaan aikaan pitää olla aktiivinen työnhakija ja on hoidettava etuuskäsittelijän vastuullinen työ.

– Tämä on se kohta, jolloin on oltava hereillä ja otettava vastuuta omasta tulevaisuudesta, Väänänen muistuttaa.

Kela rekrytoi huhtikuussa

Kela toteuttaa kunnissa toimeentulotuen parissa työskenteleville suunnatun rekrytoinnin huhtikuussa. Hakuaika alkaa heti kuun alussa ja päättyy 17.4.

– Niin esimiesten kuin käsittelijöiden paikat tulevat hakuun samalla kertaa. Haku tapahtuu Kela.fi-sivuilla sähköisessä rekrytointipalvelussa, kertoo etuusjohtaja Anne Neimala.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan ainakin seuraaville paikkakunnille: Rovaniemi, Oulu, Kajaani, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Seinäjoki, Vaasa, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Kotka, Pori, Turku, Helsinki, Espoo ja Järvenpää.

– Ensisijainen valintaperuste on osaaminen ja työkokemus.

Valitut palkataan uusina työntekijöinä, joten kaikki kunnissa saavutetut etuudet eivät välttämättä säily.

– Uudet työntekijät ovat saman työehtosopimuksen piirissä kuin Kelan muu väki. Peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan, mutta pitkäaikainen työkokemus samoissa tehtävissä kunnissa kyllä huomioidaan, Neimala sanoo.

Kelassa yli 15 vuotta palvelleet ovat oikeutettuja pitkään, 38 päivän vuosilomaan. Myös työskentely kunnissa voidaan ottaa huomioon palvelusajassa.

seteleitä kämmenelläToimeentulotuen siirrolla kunnista Kelaan tavoitellaan tehokkuutta. Kunnissa perustoimeentulotuen, eli runsaan 700 miljoonan euron, jakamiseen on kulunut noin 107 miljoonaa vuodessa. Kelan kustannuksiksi on arvioitu 69 miljoonaa.

– Suurimmat säästöt syntyvät Kelan kehittyneistä tietojärjestelmistä, Anne Neimala sanoo.