Työntekijän irtisanominen helpottui. Lisäksi hallitus ehdottaa muutoksia määräaikaisuuksiin, lomautusilmoitusaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen.
1 Miten laki on jo muuttunut?
Työsopimuslain henkilöön liittyvä irtisanomiskynnys madaltui vuoden alussa. Nyt työnantaja saa irtisanoa työntekijän asiallisen syyn perusteella. Aiemmin irtisanominen edellytti asiallista ja painavaa syytä.
Aiemmin työnantajan oli kaikissa henkilöön liittyvissä irtisanomisissa selvitettävä, voiko irtisanomisen välttää sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Nyt tämä velvollisuus on työnantajalla ainoastaan silloin, kun irtisanominen liittyy työntekijän edellytyksiin suoriutua työstä.
Muissa henkilöön liittyvissä irtisanomisissa velvollisuutta ei enää ole.
Työsopimuslakiin on lisätty uusi, kiellettyjä irtisanomisperusteita koskeva säännös. Säännös vastaa asiasisällöltään aiempaa, mutta selkeyttää sitä tietyiltä osin. Uutena kohtana lakiin on lisätty, että työntekijöiden edustajana nykyisin tai aiemmin toimimista tai sellaiseksi pyrkimistä ei voi pitää hyväksyttävänä irtisanomisperusteena.
2 Miten lakia tulkitaan?
Hallitus avaa lain tulkintaa alkuperäisessä lakiesityksessään. Sen mukaan muutoksen tavoitteena on irtisanomiskynnyksen alentaminen.
Onkin selvää, että kynnys on ainakin jonkin verran aiempaa matalammalla. Irtisanominen ei kuitenkaan muutoksesta huolimatta ole mahdollista kevyin perustein. Lakiesityksen mukaan vähäiset puutteet tai virheet työntekijän toiminnassa eivät ole asiallinen syy irtisanoa häntä.
Vasta oikeuden päätökset näyttävät, kuinka lakia käytännössä sovelletaan.
Esityksen mukaan työsopimuksen päättämisen syy on asiallinen vain, jos syyt irtisanomisen taustalla ovat riittävän merkitykselliset työsopimuksen jatkamisedellytyksien kannalta. Arvioinnissa keskeistä on, voiko työntekijän menettelyä tai työntekoedellytysten heikentymistä pitää sellaisena, että työsuhteen päättäminen on ymmärrettävä ja sopusuhtainen seuraus.
Vasta oikeuden päätökset näyttävät, kuinka lakia käytännössä sovelletaan. Irtisanomiskynnyksen tarkempi taso selkiytyy, kun tuomioistuimet arvioivat sitä. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten saaminen vie kuitenkin vuosia. Vielä ei voida sanoa, mille tasolle irtisanomiskynnys lopulta asettuu.
3 Mitä muita muutoksia on tulossa?
Suomen hallitus on ehdottanut työsopimuslakiin muutoksia myös koskien määräaikaisia työsuhteita, lomautusilmoitusaikaa sekä takaisinottovelvollisuutta.
Ehdotuksen mukaan määräaikaisen työsuhteen voisi solmia vuodeksi ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai edellisen työsopimuksen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Lisäksi lomautuksesta pitäisi ilmoittaa nykyisen 14 päivän sijaan seitsemän päivää aiemmin. Seitsemän päivän ilmoitusajasta voitaisiin sopia työpaikkakohtaisesti, vaikka työnantajan noudattama työehtosopimus määräisi pidemmästä ajasta.
Myös työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta on tarkoitus muuttaa. Ehdotuksen mukaan velvollisuus koskisi jatkossa vain työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 50 työsuhteessa olevaa työntekijää.
Lisa Sievers työskentelee juristina JHL:n oikeudellisella toimialueella.