Työntekijä voi tarvita erityisjärjestelyjä sairauden tai vamman vuoksi. Laki velvoittaa työnantajaa toteuttamaan järjestelyt tiettyyn rajaan saakka.
1 Mikä on kohtuullinen mukautus?
Kuvitellaan tilanne: toimistotyöntekijällä on selkävamma ja hän tarvitsee sähkösäätöisen työpöydän. Hän pyytää työnantajaansa hankkimaan pöydän, mutta tämä epäröi, koska kustannus tuntuu suurelta. Onko työnantajalla kuitenkin velvollisuus suostua?
Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on toteutettava kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen työntekijä voi tehdä työtään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Mukautus voi olla esimerkiksi apuväline, työtilan muutos tai työajan jousto – käytännössä mikä tahansa toimenpide, jolla työnantaja voi kohtuudella varmistaa vammaisen henkilön mahdollisuuden tehdä työtä.
Kohtuullisuuden arviointi tehdään tapauskohtaisesti. Arvioinnissa otetaan ensisijaisesti huomioon vammaisen ihmisen tarpeet ja lisäksi työnantajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.
Mukautusten tarkoituksena ei ole antaa etuoikeuksia, vaan poistaa esteitä, jotka muutoin syrjäyttäisivät vammaisen työntekijän työelämästä.
2 Mitä kustannuksia ja tukea mukautuksiin liittyy?
Moni työnantaja pelkää mukautuksista aiheutuvia kustannuksia. Kyse on yleensä kuitenkin pienistä muutoksista. Esimerkiksi ruudunlukuohjelma, päätelasit tai työaikajoustot eivät lähtökohtaisesti rasita työnantajaa kohtuuttomasti. Näillä voi kuitenkin olla suuri vaikutus vammaisen henkilön työstä suoriutumiseen.
Usein löydetään ratkaisu, joka hyödyttää molempia. Työntekijä jatkaa työssään ja työnantaja säilyttää osaavan tekijän.
Kustannukset eivät myöskään aina jää kokonaan työnantajan maksettaviksi. Työvoimaviranomainen voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea, jolla katetaan esimerkiksi apuvälineitä tai työpaikan muutostöitä. Myös Kela voi osallistua mukautusten kustannuksiin. Työterveyshuollolla on puolestaan rooli työntekijän tarpeiden kartoittamisessa ja käytännön järjestelyjen ehdottamisessa.
Euromääräistä rajaa mukautuksille ei voida asettaa. Kohtuulliseksi mukautukseksi voidaan tyypillisesti katsoa esimerkiksi enintään joidenkin satojen eurojen arvoinen apuväline . Suurilla työnantajilla velvollisuus on usein laajempi, sillä niillä on todennäköisemmin mahdollisuus kattaa kustannukset.
3 Mitä seuraa, jos mukautuksia ei tehdä?
Jos työnantaja ei toteuta kohtuullisia mukautuksia, kyseessä voi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu syrjintä ja työnantaja voi joutua maksamaan hyvitystä syrjintäkiellon rikkomisesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo lain toteutumista. Syrjinnästä voi nostaa kanteen tuomioistuimessa.
Kiistat harvoin etenevät oikeuteen asti. Useimmat tapaukset ratkeavat jo työpaikalla, kun työntekijä ja työnantaja neuvottelevat aiheesta. Usein löydetään ratkaisu, joka hyödyttää molempia: työntekijä pystyy jatkamaan työssään ja työnantaja säilyttää osaavan tekijän. Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi olla tukena neuvotteluissa.
Työnantajan velvollisuus toteuttaa mukautuksia on laaja, mutta ei rajaton. Mukautukset ovat keino tehdä työelämästä sujuvampi, saavutettavampi ja oikeudenmukaisempi kaikille.
Lue, mitä laki sanoo
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: vammaisen henkilön oikeudet
Kirjoittaja työskentelee juristina JHL:n oikeudellisella toimialueella.