Keski-Uusimaa mylläsi soten – työntekijöitä kalvaa epävarmuus tulevasta: ”Semmoinen soppa, että tulee itkua ja hammasten kiristystä”

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä on valtakunnallisen sote-uudistuksen harjoituskierros. Kuuden kunnan sote-palvelut yhdistyivät vuodenvaihteessa, mutta työntekijät kertovat saaneensa heikosti tietoa siitä, mitä uudistus tarkoittaa. Ovatko he joutuneet kiireellä runnotun uudistuksen pelinappuloiksi?

Valkoinen huone on täynnä värikkäitä käsitöitä. Hyvinkääläiset kehitysvammaiset ja mielenterveysasiakkaat ahkeroivat niitä toimintakeskus Askareessa JHL:läisen Hilkka Karjulan ohjauksessa.

Täällä Karjula saa yhdistää vuosikymmenten kokemuksensa hoitotyöläisenä vielä pidempään jatkuneeseen käsityöintohimoonsa. Nyt hänen työtään kuitenkin varjostaa epävarmuus: Karjula ei tiedä, saako kohta enää jatkaa Askareessa.

Karjulan osatyökyvyttömyyseläke on tauolla ja hän on Askareessa 80 prosentin työajalla. Hänet on sijoitettu toimintakeskukseen Hyvinkään kaupungin uudelleensijoitusmäärärahalla, sillä hän ei rasitusvammansa vuoksi pysty tekemään töitä varsinaisessa ammatissaan perushoitajana. Työsopimus on katkolla toukokuussa.

Hilkka Karjula on töissä Askareessa.
Hilkka Karjula on töissä Askareessa.

– Minulle ei ole kerrottu, miten kuntayhtymä kohtaa osatyökykyiset työntekijät.

Tammikuun 1. päivästä lähtien Karjulan työnantaja ei enää ole ollut Hyvinkään kaupunki. Hyvinkään sote-palvelut yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymäksi. Muut ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.

Karjula haluaisi pysyä työelämässä siihen saakka, kunnes jää vanhuuseläkkeelle.

– Minulle ei ole kerrottu, mikä on kuntayhtymän tapa kohdata osatyökykyiset työntekijät, hän sanoo.

Hän ei ole epävarmuutensa kanssa yksin.

Lue lisää: Keski-Uudenmaan sote-järjestelmä mullistui – luottamusmies huolestui jäsenten palkoista ja työehdoista: ”Koko alueelta pitäisi nyt löytyä aktiivisia JHL:läisiä”

Huhut saivat siivet

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä perustettiin 2017, ja vuoden 2018 ajan se vastasi sote-palveluiden järjestämisestä. Tämän vuoden alussa myös palveluiden tuotantovastuu siirtyi kuntayhtymälle.

Kyseessä on siis eräänlainen pikku-sote – yksi palikoista, joista lopulta yritetään rakentaa moneen kertaan lykkäytynyt valtakunnallinen sote-uudistus. Sen taas on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa.

Keski-Uudenmaan soten palveluita käyttää 200 000 asukasta. Yhtymä työllistää noin 3 500 työntekijää. JHL:läisiä heistä on arviolta 200–300.

Vielä joulukuussa toimintakeskus Askareen nimi oli Hyvinkään Askare.
Vielä joulukuussa toimintakeskus Askareen nimi oli Hyvinkään Askare.

Mitä sote-muutos käytännössä tarkoittaa keskiuusimaalaisille työntekijöille? Siitä liikkui viime syksynä kuukausien ajan huhuja terveyskeskusten, sairaaloiden ja virastojen käytävillä.

Esimerkiksi Hilkka Karjulalle kerrottiin vasta viime metreillä, mitä hänen työpaikkansa nimelle tapahtuu. Vähän ennen vuodenvaihdetta Hyvinkään Askareen väki sai tietää, että toimintakeskuksen nimestä tippuu kaupungin nimi pois.

Lue lisää: Sote-uudistus avaamassa tukipalvelut kertarysäyksellä kilpailulle – JHL:n edustajistoon noussut Krista Kiuru: Työntekijöille epävarmuutta ja valtiolle lisälasku

Epätietoista odottelua

Neljä kuntayhtymän eri kunnissa työskentelevää JHL:läistä sanoo, etteivät he saaneet muutoksen kynnyksellä kunnollista tietoa siitä, mitä tuleman pitää.

– Käden on voinut nostaa ylös ja kysyä, mutta kukaan ei ole tiennyt vastauksia.

– Tunnelmat ovat odottavat ja epätietoiset, erityissosiaaliohjaaja Lasse Puskala kuvaili joulukuun puolessavälissä.

Lasse Puskala.
Lasse Puskala.

Puskalan työnantaja on nyt vaihtunut Nurmijärven kunnasta Keski-Uudenmaan soteksi. Hänen mukaansa työpaikalle toimitettiin syksyllä tasaisin väliajoin uusia organisaatiokaavioita, joihin ilmestyi aina uusien esimiesten nimiä.

– Infotilaisuuksia on ollut ja käden on voinut nostaa ylös ja kysyä, mutta kukaan ei ole tiennyt vastauksia.

Puskalan mukaan tiedottamisessa on korostettu, että ainoa välitön muutos on työnantajan nimen vaihtuminen.

Ainakin aluksi.

Lue lisää: Sote-kuulumisia: ”Peruspalvelujen vahvistaminen on unohdettu”

Ehdot pysyvät ensi alkuun ennallaan

Sote-henkilöstön palvelussuhteiden ehdot pysyvät ennallaan, kertoo Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän henkilöstöjohtaja Päivi Autere.

Henkilöstö siirretään kuntayhtymälle liikkeen luovutuksella. Niinpä työehtosopimukset eli kunta-alan yleinen työehtosopimus KVTES ja lääkärien virkaehtosopimus pysyvät voimassa. Myös vanhat työsopimukset jäävät voimaan suurimmalla osalla, sillä heidän tehtävänsä eivät muutu.

Mikä on tilanne vuoden kuluttua, kun koittaa uuden tes-kierroksen aika?

Yksityiskohdista on sovittu siirtoasiakirjassa, jonka ovat valmistelleet pääluottamusmiehet ja työnantajat. Esimerkiksi kertyneet ja pitämättömät lomat ja säästövapaat pysyvät kuntayhtymään siirtyvillä koskemattomina. Eläketurvakin säilyy ennallaan, koska kuntayhtymä on kuntasektorilla työskentelevien eläkelaitoksen Kevan jäsen.

Toisaalta harva pelkääkään, että työolot muuttuisivat heti. Epävarmuus koskee tulevaisuutta: Mikä on tilanne vuoden kuluttua, kun koittaa uuden tes-kierroksen aika? Entä 2021, jolloin valtakunnallisen sote-uudistuksen on määrä toteutua ja maakunnalliset sote-keskukset aloittavat?

– Palveluntarkkailuarviossa on määritelty, että suurin muutos on tiimin esimiehen vaihtuminen. Mutta onko se vain puhetta? Lasse Puskala kysyy.

Moni uumoilee, että yksi todellisista päämääristä on palveluiden ulkoistaminen.

Esimiehetkään eivät tiedä

Muutoksia on pohtinut myös Jaana Saloranta, akuuttiosaston laitoshuoltaja Tuusulan pääterveysasemalla Hyrylässä.

Salorannalla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Hän ei innostu ajatuksesta, että 
akuuttiosaston palvelut siirtyisivät jossakin vaiheessa yksityisen tuottamiksi.

– Voiko muutos johtaa tilanteeseen, jossa on tarve organisoida palveluita ja toimintoja uudelleen? Ja voiko siitä seurata, että jossakin vaiheessa laitoshuoltajia todetaan olevan liikaa? hän pohtii.

– Yli viisikymppinen ei ole työmarkkinoilla kaikkein halutuin – varsinkaan, kun hänellä on täydet kokemusvuodet.

Jaana Saloranta on huolissaan tulevaisuudesta.
Jaana Saloranta on huolissaan pitkän tähtäimen tulevaisuudesta.

Saloranta jakaa työparinsa kanssa ruoka-annoksia akuuttiosaston potilaille. Henkilökunnan taukohuoneen seinällä on muistilappuja, joihin on painettu uuden kuntayhtymän nimi. Asiakkaille muutosta myyvät isot pahvikyltit, jotka julistavat Keski-Uudenmaan soten tekevän palveluista ”ihmisen kokoisia”.

Lähtökohta on, että kenenkään kokonaispalkka ei laske.

Saloranta korostaa, että huolet perustuvat vahvistamattomiin luuloihin ja luulot taas siihen, että mistään ei heru tietoa. Avoimet kysymykset johtavat turhaan spekulointiin.

– Oletan, että edessä on siirtymävaihe, jonka aikana tulevaisuus hahmottuu. Varmaankin noin vuosi mennään samalla systeemillä kuin nyt.

Keski-Uudenmaan soteuudistuksesta ilmoitettiin viime vuoden lopulla Tuusulan terveysasemalla isoilla pahvikylteillä.
Keski-Uudenmaan soteuudistuksesta ilmoitettiin viime vuoden lopulla Tuusulan terveysasemalla isoilla pahvikylteillä.

Kuntayhtymän henkilöstöjohtaja Päivi Autere sanoo ymmärtävänsä kentän huolet.

– On selvä, että osa henkilöstöstä reagoi, koska jotkut kunnat ovat tehneet ulkoistuksia. Tässä kuitenkin vain palkanlaskennan keskittäminen Kunta-Pro-yritykselle voidaan katsoa ulkoistamiseksi, eikä kukaan menetä työpaikkaa.

– Minun näkökulmastani tiedotus on toiminut mallikkaasti.

Hän myöntää, että uudistuksella tavoitellaan myös säästöjä ja tehokkuutta. Kyse on kuitenkin organisoinnista eikä siitä, että henkilöstöä lähdettäisiin irtisanomaan. Henkilöstökuluille ei Autereen mukaan ole asetettu euromääräistä säästötavoitetta.

– Eläköitymisvauhti on kova, noin sadan henkilön vuositasoa, ja mahdollinen vähentämistarve hoituu sen avulla. Kaikkia tehtäviä ei tarvitse täyttää uudestaan.

”Tiedotus on toiminut mallikkaasti”

Autereen mukaan esimiehet ja henkilökunta on pidetty ajan tasalla muutoksista.

– Minun näkökulmastani tiedotus on toiminut mallikkaasti. Mutta onko tieto kulkenut kuntien sisällä loppuun asti? hän miettii.

Autere kertoo, että eri valmisteluryhmät vastaavat omasta tiedotuksestaan. Kokonaisuudesta taas on huolehtinut kuntayhtymän viestintäryhmä.

Henkilöstöjohtaja myöntää, että tiedottaminen on haastava kokonaisuus, jossa aina joku tuntuu jäävän paitsioon. Samalla hän korostaa, että jokainen työntekijä tietää, mihin mennä töihin jatkossa, ja että työpaikka pysyy suurimmalla osalla samana.

Uusista sähköpostiosoitteista ilmoitettiin työntekijöille tiedotteella.
Uusista sähköpostiosoitteista ilmoitettiin työntekijöille tiedotteella. Helmikuun 28. päivä jälkeen vanhat sähköpostiosoitteet eivät enää toimi.

Tänä vuonna arvioidaan organisaation rakenteen toimivuutta ja esimiestehtävien riittävyyttä. Päivi Autere lupaa, että vielä vuoden alkupuolella organisaatio selkeytyy ja muutoksista tiedotetaan.

– Vuoden alussa käyttöön tuli uusi intra eli henkilöstön sisäinen verkkopalvelu. Lisäksi kaikki ovat saaneet paperivihkon, johon on koottu olennaiset tiedot uudesta organisaatiosta sekä muun henkilöstön yhteystiedot.

”Asiat tulevat kentälle ykskaks”

Järvenpään JHL ry:n pääluottamusmies Pia Honkanen on kohtuullisen tyytyväinen liikkeen luovutukseen sisältyvään henkilöstön siirtoasiakirjaan, joka turvaa keskeiset ehdot.

Sen sijaan siirtymää kuntayhtymään toteutetaan kiireellä, hän sanoo.

– Tässä sukelletaan syvään päähän. Asioita on ehkä tehty taustalla, mutta kentälle ne tulevat ykskaks.

– Pystynkö olemaan tehokkaampi kuntayhtymässä kuin kaupungin palveluksessa?

Työntekijöille Keski-Uudenmaan sote-uudistuksen ehkä suurin epävarmuustekijä on, kuinka kuuden erilaisen kunnan käytännöt ja säännöt yhdistetään saman sateenvarjon alle.

– Pystynkö olemaan tehokkaampi kuntayhtymässä kuin kaupungin palveluksessa? Minähän teen työni siellä samalla lailla, pohtii Hilkka Karjula.

– Eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä. Tuleeko kaikille nyt sama malli? kysyy Jaana Saloranta.

Harmonisointi on haaste

Kunnilla on ollut paikalliset sopimukset, jotka 
kuntayhtymän alla on yhtenäistettävä eli harmonisoitava.

– Mitä harmonisointi tarkoittaa? Tuusulassa ja Järvenpäässä lähihoitajien palkoissa on eroa toistasataa euroa.

Se tarkoittaa, että ammattinimikkeet pitää yhdistää ja palkat harmonisoida. Samaa työtä tekevien tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla yhtenevät.

– Jää nähtäväksi, mitä harmonisointi tarkoittaa. Esimerkiksi Tuusulassa ja Järvenpäässä lähihoitajien palkoissa on eroa toistasataa euroa, Honkanen huomauttaa.

– Toinen ongelma on, että vaikkapa Tuusulassa samalla nimikkeellä voidaan tehdä aivan erilaisia töitä kuin Mäntsälässä tai Järvenpäässä. Tehtävien vaativuuden arvioinneissa on isoja eroja.

Pia Honkanen
Pia Honkanen.

Ensi vaiheen palkkaharmonisointi toteutetaan yksiköissä, jotka yhdistyvät fyysisesti. Tämä toteutuu kuntayhtymän henkilöstöjohtaja Päivi Autereen mukaan vuoden 2019 aikana.

Sen sijaan kaikkien palkkojen harmonisointia saadaan vielä odottaa. Se kytkeytyy uuteen palkkausjärjestelmään, jonka käytännön suunnittelu alkaa tänä vuonna.

Henkilöstöjohtajan mukaan lähtökohta on, että kenenkään kokonaispalkka ei laske.

– Palkkarakenne kyllä voi muuttua. Jos jollakulla on isolla henkilökohtaisella lisällä korjattu pientä tehtäväkohtaista palkkaa, uudessa järjestelyssä tehtäväkohtaista palkkaa voidaan nostaa ja henkilökohtaisen lisän osuutta pienentää.

– Hälytysraha vaihtelee 15 ja 60 euron välillä. Miten se tasataan?

Harmonisointipakko koskee palkkojen lisäksi esimerkiksi hälytysrahaa. Honkanen kysyy, miten onnistutaan kehittämään paikallissopimus, joka sopii kaikille.

– Hälytysrahan summa vaihtelee 15 ja 60 euron välillä. Miten se tasataan? Joku kärsii, kun summa pienenee, joku taas voittaa, kun se suurenee.

Seitsemän päivää sairauslomaa

Henkilöstöasioita koskeva ohjeistus joudutaan tekemään uusiksi, kertoo Autere.

– Edessä on kova työ, mutta tilanne on hyvä. Voimme verrata kuntien käytäntöjä ja ottaa kuntayhtymään parhaat mallit.

”Parhaiden mallien” omaksuminen tarkoittaisi Autereen mukaan esimerkiksi, että jos kunnalla on ollut jäykkä tapa ilmoittaa sairauspoissaoloista, se muutetaan joustavammaksi. Vuoden alusta työntekijä on voinut olla seitsemän vuorokautta sairauden takia poissa esimiehen luvalla, kun aiemmin käytäntö on vaihdellut kunnasta riippuen kolmesta seitsemään päivään.

Jaana Salovaaran työhön kuuluu muun muassa infotiskin siistiminen.
Jaana Salovaara uskoo, että siirtymää uuteen systeemiin tehdään ainakin vuoden päivät.

Osatyökykyisten tilanne ratkotaan tapauskohtaisesti. Kuntayhtymään valittiin loppuvuodesta työhyvinvointipäällikkö, jonka vastuulla on suunnitella yksilöllisiä ratkaisuja.

– Olemme tiivistäneet yhteistyötä Kevan kanssa, jotta kukaan ei joutuisi väliinputoajaksi, Autere sanoo.

Muutokseen liittyy myös myönteisiä odotuksia ja toiveita..

Muutokseen liittyykin myös myönteisiä odotuksia ja toiveita. Pia Honkanen toteaa, että esimerkiksi työntekijän mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa toisen kunnan alueelle helpottuu merkittävästi.

Toiveikkuudelle on kuitenkin vaikea saada tilaa, kun välittömässä näköpiirissä on suuria kysymysmerkkejä. Mistä otetaan työn malleja mihinkin? Kuka määrittelee, mitkä asiat ovat hyviä?

– Tämä on semmoinen soppa, että varmasti tulee itkua ja hammasten kiristystä, Honkanen sanoo.