Kovaa näyttöä hyvän työvuorosuunnittelun hyödyistä: Helsinki pidensi lepoaikaa – Työntekijöiden väsymys väheni selvästi

Ergonominen työvuorosuunnittelu on vähentänyt lyhyiden vuorovälien määrää Helsingissä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus.

Työhyvinvoinnin mittarit näyttivät punaista. Oli pohdittava, miten sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä ehkäistäisiin.

Siinä tilanne, jossa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala päätti ottaa käyttöön ergonomisen ja yhteisöllisen työvuorosuunnittelun, kertoo JHL:n sopimustoimitsija Keijo Hiltunen.

Hän oli Helsingin sosiaaliviraston pääluottamusmies, kun uudesta linjauksesta päätettiin 2011.– Tämä on ala, jossa työstä johtuva rasitus kasvaa helposti, varsinkin tehtävissä joissa joudutaan tekemään vuorotyötä, Hiltunen sanoo.

Tutkimukset osoittavat, että vuorotyö nostaa riskiä sairastua useisiin sairauksiin. Yötyötä sisältävä vuorotyö kohottaa muun muassa rinta- ja paksusuolensyöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä. Se myös alentaa hedelmällisyyttä.

Keijo Hiltunen
JHL:n sopimustoimitsija Keijo Hiltunen.

Ennen kaikkea vuorotyö vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen, kertoo Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan hyvä työvuorosuunnittelu taas voi vähentää virheiden ja työtapaturmien riskiä.

Lue lisää: Joustava työvuorosuunnittelu vähentää sairastelua

Eteenpäin kiertävät vuorot

Vuorot suunnitellaan ergonomisen ohjeistuksen mukaisesti kaikissa Helsingin sote-alan vuorotyötä teettävissä yksiköissä.

Lyhyitä vuorovälejä on vältettävä. Vuorovälien pitää olla vähintään 11 tuntia. Vuorojen pitäisi kiertää eteenpäin. Työvuoroja saa tehdä enintään viisi peräkkäin. Yhden ja kahden päivän vapaat vuorottelevat ja yövuorojaksoja seuraa vähintään kaksi vapaapäivää.

Lyhyiden vuorovälien ja yövuorojen vähentäminen parantaa työntekijän virkeyttä.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarkoittaa, että työntekijät voivat tehdä työvuorolistaa koskevia toivomuksia. Monella työpaikalla työntekijät saavat esittää yhdestä kolmeen toivomusta, joista yksi on erityisen tärkeä.

Silloin työvuorojen suunnittelu sujuu hyvin, sanoo Helsingin sosiaali- ja terveysalan työsuojeluvaltuutettu Anna Breilin. Yhteisöllistä työvuorosuunnittelua ei sovelleta kaikissa yksiköissä.

Ennen uuden ohjeistuksen käyttöönottoa Helsingin kaupungilla oli jatkuvaa yötyötä tekeviä vakiyökköjä ja työntekijöitä, jotka tekivät pitkiä työrupeamia kerätäkseen pidempiä vapaita. He eivät olleet muutokseen kaikin puolin tyytyväisiä, Keijo Hiltunen sanoo.

Lue lisää: 9+1 helppoa vinkkiä: Viekö työpäivä voimat? Pieni muutos auttaa sinua jaksamaan paremmin kuin koskaan

Tasapuolinen työvuorosuunnittelu

Hiltunen sanoo, että pääosin uudistuksesta on tullut myönteistä palautetta. Hän uskoo, että ergonomiset ja yhteisölliset suunnitteluperiaatteet ovat parantaneet esimiestyön laatua ja tehneet työvuorosuunnittelusta tasapuolisempaa. JHL:n sopimustoimitsijana hän on huomannut, ettei ergonomista työvuorosuunnittelua vielä tunneta kaikilla sopimusaloilla.

– Vanhempana palautuminen ei ole samanlaista kuin nuorempana.

Anna Breilin ei vielä toiminut työsuojeluvaltuutettuna, kun uusi järjestelmä otettiin käyttöön. Hän ei alkuun pitänyt siitä ja kuuli kritiikkiä myös muilta.

– Kun siitä alkoi kertyä kokemusta, huomasin, että siinä saa oikeasti ne lepoajat. Tästä on hyötyä, kun ikää tulee ja jaksaminen muuttuu. Vanhempana palautuminen ei ole samanlaista kuin nuorempana.

Breilinin mielestä ergonomisten ja yhteisöllisten periaatteiden yhdistäminen työvuorosuunnittelussa on hyvä.

– Se ei tarkoita pelkästään, että laitetaan aamu- ja iltavuorot peräkkäin, vaan toivomuksia voi tehdä. Toisethan saattavat haluta jäädä aamuvuorosta vapaalle.

Henkilöstötilanne vaikuttaa

Ergonominen työvuorosuunnittelu on käytössä kaikissa yksiköissä, mutta se toimii toisissa paikoissa paremmin kuin toisissa, Breilin sanoo. Jos henkilökuntaa ei ole saatu rekrytoitua tai sijaisia pystytty hankkimaan, periaatteita ei ole yhtä helppo seurata.

Työvuoro-ohjelmistoon on rakennettu liikennevalot, jotka näyttävät, kuinka kuormittava työvuorolista on. Vihreämpään suuntaan ollaan Breilinin mukaan menossa. Esimerkiksi sääntöä vähintään 11 tunnin vuorovälistä on pääosin noudatettu.

– Pitäisi olla vaihtoehtoja: haluatko tehdä aamu-, ilta- vai yöpainotteista työtä?

– Yhden päivän vapaista emme ole täysin päässeet eroon, mutta yritämme. Yövuoroja tehdään yleensä yhdestä kolmeen peräkkäin, kolme on yleinen määrä.

Breilin haluaisi syventää ergonomista työvuorosuunnittelua niin, että työntekijöiden yksilöllinen rytmi tulisi huomioiduksi.

– Kun rekrytoidaan ihmisiä, pitäisi olla vaihtoehtoja: Haluatko tehdä aamupainotteista, iltapainotteista vai yöpainotteista työtä?

Sinänsä vuorotyö on niin kuormittavaa, ettei Breilin suosittelisi sitä kenellekään.

Muutokset Helsingin sosiaali- ja terveysalan työvuorosuunnittelussa ovat tuoneet tuloksia, jotka näkyvät Työterveyslaitoksen tutkimuksessa. Lyhyet vuorovälit, eli käytännössä siirtyminen iltavuorosta aamuvuoroon, vähenivät selvemmin kuin muissa kunnissa, jotka käyttävät samaa työvuoro-ohjelmistoa, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Kati Karhula.

– Yövuoroilla on selkein yhteys väsymykseen vapaa-ajalla.

Yötyöntekijät väsyneitä vapaalla

Tutkimuksessaan Työterveyslaitos seurasi 13 000 sairaalatyöntekijän vastauksia neljään työhyvinvointikyselyyn vuosina 2008–2015. Niitä verrattiin kyselyjä edeltäneiden kolmen kuukauden työvuorolistoihin.

– Tulokset osoittavat, että yövuoroilla ja muilla kuin päivävuoroilla on selkein yhteys väsymykseen vapaa-ajalla. Lyhyet vuorovälit, eli siirtyminen iltavuorosta aamuvuoroon, lisäävät väsymystä työvuoron aikana eniten, Karhula sanoo.

Syy on yksinkertainen: Työntekijä ei ehdi nukkua tarpeeksi työvuorojen välissä. Vaikka työvuoroväli täyttää työaikalain yhdeksän tunnin minimivaatimuksen, unelle jää liian vähän aikaa, kun huomioidaan matkat kotiin ja töihin, ilta- ja aamutoimet sekä nukahtamiseen menevä aika.

– Väitöskirjassani osoitin, että unen pituus jää keskimäärin viiteen ja puoleen tuntiin, kertoo Karhula.

Lyhyet vuorovälit lisäävät kuormitusta

Yövuorojen ja lyhyiden vuorovälien vähentäminen tai siirtyminen päivätyöhön vähensi ikääntyvien työntekijöiden väsymystä selvästi.

Työterveyslaitos tutki myös pelkkää yötyötä tekeviä. Jatkuva yötyö aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia enemmän kuin kolmivuorotyö. Jatkuvaa yötyötä tekevät kuitenkin nukkuvat enemmän. Itse raportoitu unen pituus oli pidempi kuin kolmivuorotyötä tekevillä, Karhula sanoo.

Karhulan mukaan tutkimustulokset vahvistavat Työterveyslaitoksen aikaisempia, vuorotyötä koskevia suosituksia.

Lue Työterveyslaitoksen tutkimusraportti täältä.