Helsingin kaupungin työntekijä sai liikaa palkkaa. Ylimääräisten summien palauttaminen oli niin vaikeaa, että hänen taloutensa ja jaksamisensa kuormittuivat.
Useat Helsingin kaupungilla työskentelevät ammattiliitto JHL:n jäsenet ovat saaneet perintätoimistosta postia liikaa maksetun palkan vuoksi. Yksi heistä kertoo Motiivi-lehdelle saaneensa ylimääräistä palkkaa yhteensä noin 7000 euroa.
Käytännössä kaupunki maksoi hänelle palkkaa vielä työsuhteen päättymisen jälkeen, toukokuun puolivälistä heinäkuun 2024 loppuun.
Työntekijä huomasi itse virheen jo ensimmäisessä väärin maksetussa palkassa. Hän kertoo ottaneensa yhteyttä työnantajaan välittömästi. Tuolloin virhe oli vielä pieni. Työntekijä uskoi, että asia olisi helposti ja nopeasti hoidettavissa.
– Otin yhteyttä palkanlaskentaan, ja sieltä luvattiin, että asia oikaistaan. Olisin voinut hoitaa asian saman tien, hän kertoo.
Työntekijän mukaan hänelle luvattiin lasku, jolla hän voisi maksaa ylimääräisen summan takaisin. Hän luotti lupaukseen. Laskua ei kuitenkaan kuulunut.
Työntekijä yritti edelleen hoitaa tilanteen kuntoon. Motiivi-lehti on nähnyt dokumentteja palkanmaksusta ja perinnästä sekä sähköposteja yhteydenpidosta Helsingin kaupunkiin.
Sähköposteista käy ilmi, että kaupunki pallotteli työntekijää osastolta toiselle, eikä kukaan ottanut vastuuta tapahtuneesta. Eräässä sähköpostissa työntekijälle kirjoitettiin: ”Peräänkuulutan tässä nyt sinun omaa aktiivisuutta ja vastuunkantoa asiassa.”
Työntekijä ei halua esiintyä jutussa nimellään, koska hän pelkää työantajan julkisen arvostelun vaikuttavan hänen työmahdollisuuksiinsa tulevaisuudessa.
Helsingin palkkavirheet jatkuneet vuosia
Helsingin kaupungilla on ollut palkanmaksussa haasteita jo vuosia. Yksi toistuva töppäys on liikaa maksettu palkka, jota on saattanut olla vaikea palauttaa.
Jo helmikuussa 2023 työtuomioistuin määräsi Helsingin kaupungin maksamaan Julkisen alan unionille 9 000 euron sakot palkanmaksuun liittyvien ongelmien takia. Silti ne erilaisissa muodoissaan jatkuvat edelleen.
Ongelmien syy on palkanmaksujärjestelmän muutos keväällä 2022. Vanha järjestelmä oli tulossa elinkaarensa päähän, ja kaupunki korvasi sen Sarastia-palkanmaksujärjestelmällä.
Kaupunki kilpailutti viime vuonna perintäpalvelun, ja valitsi Svea Perintä Oy:n hoitamaan sitä. Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton hinta neljälle vuodelle on noin 1,9 miljoonaa euroa.
”Tässäkö kiitos, kun tulin takaisin?”
Syksyllä 2024 työntekijä palasi Helsingin kaupungille töihin. Hänen ensimmäinen palkkansa oli vedetty nollaan euroon.
– Palkkakuitissa luki vaan, että rästi, hän muistelee.
Työntekijän mukaan ensimmäisestä palkasta oli siis aloitettu liikaa perittyjen palkkojen palautus niin, että edes lainmukaista suojaosuutta ei jätetty. Suojaosuus on vähimmäissumma, jonka turvin velallinen tulee toimeen.
– Laittaa miettimään, onko täällä hyvä olla töissä, jos pitää koko ajan kytätä palkkanauhaa.
Helsingin kaupungin työntekijä
Joulukuussa 2024 kaupunki ilmoitti työntekijälle sähköpostilla:
”Päivitys tähän takaisinperintään. Oikeuspalvelut on ruuhkautunut ja sen takia laskujen käsittelyssä on käytänne muuttunut. Uuden käytännön mukaan, asiaa ei siirretä oikeuspalveluun, vaan se siirtyy huomautuslaskun jälkeen SAPin kautta perintätoimistolle alkuvuodesta. Maksusuunnitelman teko siirtyy/jää näin myös perintätoimistolle.”
SAP on taloushallinnon järjestelmä.
Sitten perintätoimisto alkoi karhuta saatavia. Laskun kertasumma oli noin 6000 euroa.
Motiivin näkemistä dokumenteista selviää, että kaupunki lähetti työntekijälle sähköpostia samana päivänä kuin perintätoimiston karhukirje on päivätty. Sähköpostissa kerrottiin:
”Tiedoksesi, viime kesänä liikaa maksettujen palkkojen osalta perintä on nyt muuttunut bruttoperinnäksi verotuksen sulkeutumisen johdosta. Sekä viime kesän liikamaksun, että tammikuussa tuplana maksettujen vuorolisien perintä ovat siirretty SVEA perintätoimistoon.”
Bruttoperintä tarkoittaa, että työntekijältä peritään maksetun palkan lisäksi tulosta aikanaan tehty ennakonpidätys. Takaisin maksettava summa on tällöin entistä suurempi. Työntekijän kohdalla se tarkoitti vähän alle 1000 euroa.
– Jos rima laitetaan maahan ja yli pitää astua, niin siinä mielessä on tapahtunut parannusta.
Varapääluottamusedustaja Ville Venho
Kaupunki lähetti työntekijälle liikamaksujen erittelyt, jotka Motiivi on nähnyt. Erittelyt ovat vaikeasti luettavia.
– Tuntui kuin märkä rätti olisi isketty naamaan. Tässäkö kiitos, kun tulin takaisin? Olin yrittänyt koko ajan hoitaa hommaa kuntoon, työntekijä kuvailee tuntemuksiaan saatuaan karhukirjeen.
Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n varapääluottamusedustaja Ville Venho kertoo, että perintätoimiston palvelut hankittiin palkkahaasteiden takia.
– Haaste ennen Svean perintäpalvelua oli se, että järjestelmä ei toiminut. Jos rima laitetaan maahan ja yli pitää astua, niin siinä mielessä on tapahtunut parannusta.
Venhon mukaan prosessin pitäisi kuitenkin olla sellainen, että siinä on mahdollista tehdä edunvalvontaa. Hänen mukaansa nyt tietokone tekee kaiken ja palkanlaskija nostaa kädet ylös. Luottamusedustaja ei pääse väliin auttamaan työntekijää, esimerkiksi kohtuullistamaan maksuerien suuruutta.
Palkkasekoilu sotki verotiedot
Kaupungin työntekijä maksoi 6000 euron summasta kertakönttänä 3000 euroa takaisin. Hän oli laittanut summan talteen jo alun perin, ja uskoi sen riittävän.
Työntekijä joutui kuitenkin tekemään perintätoimiston kanssa maksusuunnitelman rästien maksamisesta.
Työntekijän mukaan hänen verotietonsa menivät palkkasekoilun vuoksi pieleen. Hän joutui nostamaan veroprosenttiaan mahdollisten mätkyjen takia.
– Heikosti pärjäsin. Elämä meni siinä hilkulla, että sain ruokaa ja asunto pysyi alla.
Varapääluottamusedustaja Venho sanoo, että järjestelmä lähettää automaattisesti perintätehtävän Svealle yli puoli vuotta kestävissä takaisinperinnöissä.
– En niele purematta, en anna periksi.
Helsingin kaupungin työntekijä
Kaupungin käyttämä Sarastia-palkanmaksujärjestelmä ei osaa huomioida työehtosopimuksia tai lakiasioita kuten suojaosuutta. Venhon mukaan perintä tapahtuu automaattisesti ja voi viedä koko palkan.
Mutta kun kaupunki töppää ja työntekijä on esimerkiksi ulosotossa, liikaa maksettua palkkaa on hankala palauttaa. Ulosotto on sen jo vienyt.
– Meillä on parhaillaan taistelun alla se, että ihmiset saisivat tietää etukäteen, paljonko on menossa perintään. Ihmisillä on taloudellisistakin syistä oltava ehdottomasti tieto siitä, paljonko peritään.
”Pakko tulla muutos”
Venhon mukaan tilanteeseen on pakko tulla muutos: työntekijälle pitäisi ensin lähteä automaattinen viesti siitä, että palkassa on ongelmia. JHL on vienyt viestiä työnantajalle jo pitkään.
Venho sanoo, että kaupungissa asian korjaamista ei pidetä kiireellisimpänä palkkahallinnon haasteena.
– Tämä on kuitenkin merkittävä mainehaitta kaupungille.
Venhon mukaan myönteistä on ollut se, että vaikka palkat eivät ole kilpailukykyisiä, ne ovat tulleet ajallaan ja oikein. Tämän asian muuttuminen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin kaupunki kykenee pitämään työntekijöistä kiinni.
Stressiä, turhautumista ja voimasanoja
Työntekijä kuvailee palkkasotkua valtavaksi urakaksi, jonka selvittely on vaatinut häneltä paljon aikaa ja stressin sekä epävarmuuden sietämistä. Välillä urakka on vaatinut voimasanoja. Niiden avulla työntekijä on pystynyt purkamaan painetta itsekseen.
– En niele purematta, en anna periksi. Asiaa ei ole käsitelty vieläkään oikein loppuun asti. Miksi kaupunki ei joudu vastuuseen, jos on toiminut väärin ja lainvastaisesti? Missä on oikeusturvani?
Työntekijä selviää maksuistaan ja on välttänyt ulosoton. Hän lyhentää velkaansa tällä hetkellä 100 euroa kuukaudessa. Mielessä pyörii kuitenkin ajatus siitä, kannattaako kaupunkia enää palvella, vaikka työ on mieluisaa.
– Laittaa miettimään, onko täällä niin hyvä olla töissä, jos pitää koko ajan kytätä omaa palkkanauhaa, eikä voi olla varma, onko asioita maksettu oikein.
Vielä tälläkin hetkellä työntekijän verotusasiat ovat sekaisin, ja hän selvittää niitä Verohallinnon kanssa.