Kuljettajat jaksamisen äärirajoilla

Miltä tuntuu, kun työpaikan säilymistä joutuu jännittämään vuoden välein? Tai miten on jaksamisen laita neljän perättäisen kaksitoistatuntisen työpäivän jälkeen, kun on kuljettanut lukemattomia bussimatkustajia ja kantanut huolta aikatauluissa pysymisestä pääkaupunkiseudun ruuhkaliikenteessä? Motiivi kävi Helsingin Bussiliikenne Oy:n Ruskeasuon varikolla kuulostelemassa.

Luottamusmies Tommi Salovaara ja työsuojeluvaltuutettu Tom Nöjd näkevät ja kuulevat kuljettajien tilanteen varikolla aivan lähietäisyydeltä. Eivätkä he voi olla siihen täysin tyytyväisiä.

– Tässä on kaksi isoa asiaa, jotka vaikuttavat merkittävästi työssä ja myös muussa elämässä jaksamiseen, Salovaara kuvailee.

Eniten hiertää ja toistuvasti nousee esiin kysymys työvuorojen pituudesta ja niiden sijoittelusta, toinen on jatkuvista kilpailutuksista ja yt-neuvotteluista aiheutuvat stressi ja jännitteet.

– Työvuorokäytännöt muuttuivat siinä vaiheessa, kun HelBissä siirryttiin vuonna 2014 auto- ja kuljetusalan sopimukseen. Kv-tessiä noudatettaessa työpäivien pituudet ja vuorolistat  olivat erilaiset ja selkeämmät. Työpäivä oli 7 tuntia ja 39 minuuttia ja piste, Salovaara kertoo.

Hän jatkaa, että nykyinen työehtosopimus mahdollistaa 12 tunnin päivät. Ja että työnantaja tämän option kyllä hyvin ulosmittaa. Työpäivän pisin ajorupeama kerrallaan voi olla viisi ja puoli tuntia, johon on sisällyttävä minimissään puolen tunnin tauko.

– Itse ajan luottamustoimen ohessa edelleen vuoroja siten, että kahden viikon jaksoon tulee kolme ajopäivää. On hyvä, että tatsi ajamiseen säilyy ja näkee työn raadollisuuden silmästä silmään, eikä ole vain kuulopuheiden varassa.

Edellisviikolla Salovaara kertoo esimerkiksi ajaneensa vuoron, joka alkoi 6.57 ja päättyi 18.57. Ja melko tasaraha oli olotila ollut päivän päätteeksi.

Vapaa-aika kortilla

Monenmoisia kohtaloita ja tarinoita pitkien ja hankalien päivien vaikutuksista ovat sekä Salovaara että Nöjd saaneet kuulla.

Nöjd kuvaa, että jaksaminen on kestoaihe, joka kaihertaa koko ajan pinnan alla.

– Perhehän näissä tilanteissa joutuu joustamaan tosi paljon. Jos tulee töistä kotiin vaikka kolmelta yöllä, niin ei siinä vaan pysty täysipainoisesti seuraavana päivänä lastenhoitoon osallistumaan.

Luottamusmies Tommi Salovaara (vas) ja työsuojeluvaltuutettu Tom Nöjd.
Luottamusmies Tommi Salovaara (vas) ja työsuojeluvaltuutettu Tom Nöjd.

Etenkin kun seuraava työvuoro saattaa alkaa vain muutaman tunnin nukkumisen jälkeen.

– Toiselta osapuolelta vaatii aika paljon, että ymmärtää työn luonnetta. Eikä se välttämättä aukea ollenkaan, jos ei tätä hommaa koskaan ole tehnyt, Nöjd kommentoi.

Kumpikin miehistä painottaa nykyisen työvuorojärjestelmän ennakoimattomuutta ja joustamattomuutta. Ja kuinka hankalaa on ylläpitää sosiaalisia suhteita. Myös säännölliset harrastukset ovat haastavia toteuttaa.

Elämää ei pysty suunnittelemaan eteenpäin kuin vuorolistojen mukaisesti, ainoastaan kolmen viikkoa eteenpäin. Kavereiden ja perhetuttujen näkeminen vaatii joskus melkoista yhteensovittamista.

– Ja sanomattakin on selvää, että myös sosiaalisen elämän järjestelyyn liittyy olennaisena osana jaksaminen, kun työvuorojen raskauden vuoksi voi olla liian väsynyt tekemään yhtään mitään, Salovaara huokaa.

Raha puhuu

Työvuorojen inhimillistämisestä käydään työnantajan kanssa keskustelua tasaisin väliajoin.

– Ongelma on sama jokaisessa bussifirmassa. Niin kauan, kun työehtosopimus mahdollistaa nykyisen työvuorojärjestelmän, niin tottahan työnantaja sitä käyttää, Salovaara
selvittää.

Vuorolistojen järkeistämisestä on ollut puhetta työnantajan kanssa, eikä ehdotelmia ole tyrmätty. Henkilöstön suuri määrä, lähes 800 kuljettajaa, tuo asian valmistelussa
omat haasteensa. Toteutus ei tapahdu kädenkäänteessä.

– Vaikka ymmärrystä löytyykin työnantajan puolelta, niin vaakakupissa on eurot. Aina vedotaan siihen, mitä kaikki maksaa, ei suinkaan yksittäiseen kuljettajaan. Yksityisen
yrityksen tehtävä kun on tuottaa voittoa.

Salovaara jatkaa, että AKT.n sopimus on katkolla tammikuun lopussa. Marraskuussa alkavat uudet neuvottelut, joita silmälläpitäen ykkösviestinä luottamusmiehelle on kantautunut, ei niin yllättäen, työssä jaksaminen.

Rankat vaikutukset

Työsuojeluvaltuutetun ominaisuudessa Nöjd kertoo toisinaan ohjaavansa hoidon piiriin kuljettajia, jotka selkeästi vaikuttavat olevan uupumuksen äärirajoilla.antajan kanssa keskustelua tasaisin väliajoin.

– On pitänyt painottaa, että mitä jos jotain sattuisikin ajon aikana. Moni väsynyt ajattelee vain sitä, että kyllähän nyt tästä yhdestä päivästä selvitään, Nöjd kertoo.

Se ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää. Nöjd patistaa kuskeja miettimään esimerkiksi ison onnettomuuden vaikutusta loppuelämään.

Kuljettajat pyrkivät viettämään tauot mahdollisuuksien mukaan Ruskeasuon varikolla, josta löytyvät niin ruokailu- kuin sosiaalitilat.

– Eikä pelkästään omalta kantilta, seuraukset voivat olla kauaskantoisia monelle ihmiselle.

Salovaara kertoo, että parhaillaan on menossa kokeilu, jossa työnjohto voi kirjoittaa sairauslomaa yhdestä kolmeen päivään. Sen toivotaan toimivan yhtenä avaimena parempaan työssä jaksamiseen.

Sairaana ja uupuneena töissä sinnitteleminen on ilmiö, josta on vedettävissä yhtäläisyysmerkit epävarmuuteen töiden säilymisestä. Kun on tiedossa, että osa firmasta kilpailutetaan kerran vuodessa, niin pelko yt-neuvotteluista ja oman työn menettämisestä on ihan todellinen.

– Tilanteessa, jossa väkeä joudutaan vähentämään, niin kyllä sairauspoissaoloja tarkkaillaan. Kukaan ei niitä halua kerryttää, Salovaara pohtii.

Nöjd muistuttaa, että jos loputtomasti yrittää ylittää oman jaksamisen rajat, niin väistämättä jossain vaiheessa tulee stoppi. Pitkiä työkyvyttömyysjaksoja ja eläkkeelle siirtymisiä, esimerkiksi.

Selvityksessä tulkinnanvaraa

Puolitoista vuotta sitten kaupungin omistama Helsingin Bussiyhtiö myytiin Koiviston autolle. Kaupan yhteydessä Helsingin kaupunginvaltuusto edellytti kattavan kokonaisselvityksen tekemistä bussiliikenteen kilpailutuksen vaikutuksista muun muassa konsernin talouteen ja henkilöstön työehtoihin.

Yksityisen konsulttiyhtiön tekemä raportti julkaistiin lokakuussa.

– Joiltain osin selvitys on kovinkin ristiriitainen kun vertaa meille päivittäin kuljettajilta
suoraan tulevia kokemuksia ja palautetta, Salovaara kertoo.

Selvityksessä nimittäin todetaan, että enemmistö vastaajista kokee kilpailutuksen vaikuttaneen omaan työkykyyn ja terveyteen joko erittäin tai melko myönteisiksi tai ei olennaisesti.

Lievää hämmennystä aiheuttaa myös kyselyn kohderyhmä ja laajuus. Pääluottamusmiehellä eikä työsuojeluvaltuutetulla kummallakaan ole tiedossa keneltä on kysytty ja mitä.
Kummalliselta tuntuu myös loppuraportin lausuma siitä, että kuljettajat eivät olleet erityisesti kokeneet aikataulutusta liian kireäksi tai kiireen lisänneen sairauspoissaoloja.

– No kyllä monella linjalla näkee jo ihan aikataulua vilkaisemalla,että tiukoille menee, Salovaara sanoo.

Helsingin seudun liikenne HSL, joka on bussiliikenteen tilaaja ja kilpailuttaja, määrittelee ajoajat. Kuljettajat voivat toki ilmoittaa heille aikojen ylityksistä ja kiireestä, mutta
lopullinen päätösvalta on HSL:llä, ja jos katsotaan että ajan pitäisi riittää, niin ei siinä ole nokan koputtamista.

– Aikataulut on vedetty äärimmilleen, pitkänkin päivän päälle työaika venyy hyvin usein 15–20 minuutilla. Ja se maksaa työnantajalle aina ylitöiden muodossa. Onneksi korvaus maksetaan kyllä mukisematta, Salovaara kertoo.

Nöjd ja Salovaara näkisivät mielellään, että kilpailutuksen aikaansaannoksia tutkittaisiin lisää, ja aivan eri tarkastelukantilta. Syytä olisi mitata nimenomaan sosiaalisia sekä fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia työntekijöihin laajemmin kuin pelkästään taloudellisten säästöjen tunnuslukuja revitellen.

Otsikkoa muokattu klo 13.33.