Puutarhassa ja päiväkodissa työskentelevä Forrest Brandt löysi itsensä mandoliinin varresta irlantilais-suomalaisessa kansanmusiikkibändissä.
”Olin tyttäreni kanssa lastenkutsuilla elokuussa 2024. Ajauduin juttelemaan musiikista erään toisen isän kanssa. Hän kertoi minulle soittavansa Helsinki Harps Folk Groupissa, kansanmusiikkia kapinallisella otteella soittavassa kokoonpanossa, jonka moni jäsen asuu minun laillani Maunulan kaupunginosassa. Hän pyysi minua käymään bänditreeneissä.
Pian näin yhtyeen keikan ja vaikutuin. Löysin itseni rämpyttämästä mandoliinia ensin Folk Groupin treeneissä ja sitten baarikeikalla.
Olin innoissani, sillä yhdeksän Suomen-vuoteni aikana en vielä ollut päässyt soittamaan. Nuorena olin punkkari ja soitin useissa bändeissä niin Aasiassa kuin Yhdysvalloissa.
Punk auttoi minua löytämään poliittisen, työväenluokkaisen identiteetin. Vanhempanikin olivat jo Vietnamin sodan aikaan rauhanaktivisteja.
Vanhempani ovat kotoisin Yhdysvaltojen länsirannikolta Portlandista, mutta heidän työnsä veivät minua ja kahta veljeäni maasta toiseen. Synnyin Thaimaassa ja vietin suurimman osan lapsuudestani siellä ja Nepalissa. Portlandissa kävin yliopistoa, mutta koin maahanmuuttajana ulkopuolisuutta ja palasin Thaimaahan. Opetin englantia, työskentelin ympäristökasvattajana, aloitin maataloustieteiden maisteriopinnot Chiang Main yliopistossa ja tapasin suomalaisen puolisoni.
Kun liityin Helsinki Folk Harps Groupiin, tunsin irlantilaista kansanmusiikkia aika pinnallisesti. Fanitin kyllä punkbändi The Poguesia, ja minulla on irlantilaisia sukujuuria. Äitini isoisä syntyi Castlemainessa, Irlannin lounaisrannikolla.
Katso Instagram-klipistä riemukas näyte Helsinki Harps Folk Group -yhtyeen musisoinnista kesältä 2025:
Folk Group toimii vapaaehtoispohjalta. Tyyliin kuuluu rento rosoisuus, tee se itse -henki. Olen nyt ehtinyt soittaa kymmenellä keikalla.
Yksi on jäänyt erityisesti mieleen. Pyhän Patrikin päivänä O’Malley’s-baarissa amerikkalainen herrasmies ensin hytkyi kappaleidemme tahtiin. Pääsimme The Rent -kappaleen kohtaan, jossa laulamme, että julkisilla kulkuvälineillä pitäisi päästä joka paikkaan. Mies alkoi buuata ja säntäsi ulos baarista. Välikohtauksesta tuli osa vakiosettiämme – nykyään buuaamme aina itse kyseisessä kohdassa!
The Rent kertoo erääntyvästä vuokrasta. Se ja muutama muu teoksemme käsittelevät maahanmuuttajien arkea Suomessa. Yleisössämmekin on aina paljon maahanmuuttajataustaisia, varsinkin irkkuja ja skotteja. Itse teen Suomessa talvisin lastenhoitajan sijaisuuksia päiväkodeissa ja kesäisin työskentelen puutarhurina. Unelma-ammattini olisi kasvitieteellisen puutarhurin kuraattori. Ulkomaalaisen on kuitenkin vaikea löytää koulutusta vastaavia ja pitkiä työsuhteita.
Heinäkuussa levytimme ensimmäisen kokopitkän albumimme. Siinä on sekä omia kappaleitamme että versioita perinnekappaleista. En tiedä, voiko musiikki muuttaa maailmaa, mutta ainakin laululla on voima muuttaa ihmistä niin, että hän voi muuttaa maailmaa.”