Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista puuttuu yli 2 000 pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Tekijäpula lisää sijaistarvetta ja kuormittaa työntekijöitä. Motiivi kartoitti suurten kaupunkien tilanteen juuri nyt – ja kysyi, mitä kaupungit tekevät, jotta kurssi korjaantuisi.
Espoolainen lastenhoitaja Hanna Ahonen näkee opettajapulan päivittäisessä työssään.
Kun opettajia on liian vähän, heitä paikkaavat usein lastenhoitajat. Seurauksena on sijaiskierre, kun ryhmään tarvitaan uusi lastenhoitaja.
Ahonen toimii myös JHL:n varapääluottamusedustajana Espoon varhaiskasvatuksessa. Espoon lisäksi tilanne on vaikea Helsingissä, Vantaalla ja Turussa. Myös Oulusta ja Tampereelta puuttuu jonkin verran päteviä opettajia.
Lue lisää: Lastenhoitaja Heli Koivumäki ei työllistynyt pikkukaupungissa – Edessä oli muutto kalliiseen Turkuun
Yhteensä näissä kaupungeissa on yli 2 000 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää, joita hoiti työntekijä ilman opettajan pätevyyttä. Lukema perustuu syyskuun 2025 tietoihin.
Ahosen mukaan Espoossa on sijaisia, joilla ei ole alalle koulutusta tai riittävää kielitaitoa. Vakituisella henkilökunnalla ei ole aikaa perehdyttää heitä kunnolla. Tilanne kuormittaa sekä työntekijöitä että esihenkilöitä.
– Ja jatkuvasti tulee lisää tehtäviä. Mutta miten lisätehtävät tehdään, kun perustyöllekään ei riitä aikaa? Ahonen kysyy.
Kiire ajaa osan työntekijöistä pois lapsiryhmistä esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin. Ahosen mukaan myös moni lastenhoitaja opiskelee itselleen uuden sosionomin tai varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon. Osa heistä hankkii lisää koulutusta vain päästäkseen töihin muualle kuin päiväkotiin, Ahonen sanoo.
Espoo kasvaa vauhdilla, opettajatarve lisääntyy
Espoon väkiluku on kasvanut koko 2020-luvun. Varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Lehtonen myöntää, että tulevien kymmenen vuoden aikana kaupunki tarvitsee tuhansia uusia päiväkotipaikkoja – ja runsaasti lisää varhaiskasvatuksen opettajia.
Lue lisää: Miksi kaupungit kiristävät päivähoidon vyötä, vaikka rahaa sataa sisään?
Lehtosen mukaan kaikissa päiväkodeissa on silti lain vaatima määrä henkilökuntaa. Sijaisia on saatavilla paremmin kuin takavuosina, ja kaupungilla on toimiva sijaisjärjestelmä.
Päiväkotien välillä on suurta vaihtelua henkilökunnan pätevyydessä. Syyskuussa 2025 yli 600 varhaiskasvatuksen opettajaa oli Espoossa vailla opettajan pätevyyttä.
Laki muuttui, päiväkoteihin tarvitaan lisää korkeakoulutettuja
Vuonna 2018 muuttunut varhaiskasvatuslaki vaatii, että vuoteen 2030 mennessä kahdella kolmesta työntekijästä on korkeakoulututkinto. Käytännössä tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen sosionomin tai varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoa.
Tällä hetkellä riittää, että korkeakoulutettuja työntekijöitä on yksi kolmesta. Vaatimus koskee työntekijöitä, jotka vastaavat lasten hoidosta, opetuksesta ja kasvatuksesta.
Viranhaltijat ja JHL:n luottamusedustajat eivät kuitenkaan usko, että suuret kaupungit irtisanoisivat joukoittain lastenhoitajia. Syitä on monta, kuten se, että alalta eläköityy lähivuosina paljon tekijöitä.
Hoitajilla on oma työnkuvansa, opettajat eivät tee kaikkea
Kaupungit ovat jo muuttaneet lastenhoitajien tehtäviä sosionomien ja varhaiskasvatuksen opettajien tehtäviksi. Toisin sanoen kaupungit yrittävät palkata uusia tekijöitä sosionomien ja varhaiskasvatuksen opettajien tehtäviin ja hakevat lastenhoitajia entistä vähemmän.
Helsingin varhaiskasvatuksen pääluottamusedustaja Jaana Kesänen muistuttaa, että iso osa työntekijöistä haluaa silti tehdä nimenomaan lastenhoitajan töitä. Siinä työssä saa oikeasti olla lasten kanssa, eikä aikaa mene paperitöihin ja kokouksissa istumiseen.
– Lastenhoitajat todella arvostavat työtään ja pitävät sitä merkityksellisenä.
Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungin varhaiskasvatuksessa työskenteli syyskuun 2025 lopussa noin 2 600 henkeä, jotka tekivät lastenhoitajan työtä.
Oulun kaupungin JHL:n pääluottamusedustaja Kirsi Särkelä sanoo, että eri ammattiryhmille on varhaiskasvatuksessa määritelty omat tehtävänkuvat. Esimerkiksi lasten lääkehoidon toteuttaminen on yleensä lastenhoitajan vastuulla.
– Lähtökohtaisesti se ei ole varhaiskasvatuksen opettajan tai -sosionomin tehtävä. Miten asiasta huolehditaan, kun lastenhoitajien määrä vähenee?
Myös Turku kärvistelee opettajapulassa
Opettajapulasta kärsii myös Turku, vaikka siellä lapsimäärä on pysytellyt tasaisena koronavuosista lähtien.
Kaupunki varautuu lapsimäärän kasvuun korjaamalla päiväkoteja ja rakentamalla uusia. Varhaiskasvatuksesta vastaava palvelualuejohtaja Vesa Kulmala sanoo, että varhaiskasvatuksessa pitää satsata johtamiseen, työoloihin ja työssä jaksamiseen. Siten tekijäpula helpottaisi.
Turussakin toimia on jo tehty, mutta Kulmalan mukaan tulevina vuosina on vaikea saada palkatuksi riittävästi korkeakoulutettua henkilökuntaa.
Tampereella ja Oulussa tilanne on parempi
Tampere ja Oulu ovat saaneet päiväkoteihin henkilökuntaa paremmin kuin muut suuret kaupungit.
Tampereella vailla opettajan pätevyyttä on noin 60 varhaiskasvatuksen opettajaa. Se on alle 20 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuksen opettajista. Tieto on vuoden 2025 lopulta.
– Miten lisätehtävät tehdään, kun perustyölle ei riitä aikaa?
Hanna Ahonen, lastenhoitaja
Kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus kertoo, että henkilökuntatilanne on parantunut viime vuosina. Seuraavien neljän vuoden aikana Tampere tarvitsee varhaiskasvatukseen noin 600 korkeakoulutettua työntekijää lisää. Rasimus arvelee, että heistä noin 400:lla pitäisi olla varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.
Oulussa vakituiset tehtävät saadaan täytettyä nimikkeestä riippumatta, sanoo kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Koret. Kaupungissa oli tammikuussa 2026 reilut 40 varhaiskasvatuksen opettajaa vailla tehtävän vaatimaa koulutusta.
Oulun tulisi muuttaa joka vuosi 50 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtäväksi. Tahti jatkuu samana vuoteen 2030 asti.
Suomen suurimmat kaupungit ovat jo ryhtyneet toimiin. Kaikki selvityksessä mukana olevat kaupungit tukevat lastenhoitajien jatkokoulutusta.
Espoossa koulutukseen voi saada jopa neljän kuukauden palkallisen vapaan. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella alan palkkoja on myös korotettu paikallisesti.
Juttuun on haastateltu myös Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppiä, Vantaan vs. varhaiskasvatuksen johtaja Katjamaria Halmetta sekä JHL:n luottamusedustajia Tampereelta, Turusta ja Oulusta.