Merja Mähkä on itseoppinut talousharrastaja, joka jakaa mielellään oppimaansa muillekin. Nyt häntä huolettaa kansalaisten rahaongelmat hintojen nousun vuoksi. Niinpä sijoitusaiheinen rahapuhe on vaihtunut talousaiheisiin, joista Mähkä kirjoittaa Motiivin lukijoille käytännönläheisesti.
Helsinkiläinen yrittäjä Merja Mähkä haluaa ravistella sijoittamiseen liittyvää mystisyyttä opastamalla tavallisia suomalaisia sijoituksen saloihin. Hänet tunnetaan sijoittamisesta ja rahapuheesta. Viime syksystä hän on neuvonut ihmisiä myös talousasioissa, kuten esimerkiksi sähkön hinnassa ja asuntolainojen koroissa.
– Olen itseoppinut talousharrastaja, jolla ei ole minkäänlaista muodollista pätevyyttä sijoittamiseen ja raha-asioihin, Merja Mähkä napauttaa katkarapuleivän ja teemukillisen ääressä Café Torpanrannassa.
– Talouteen ja sijoittamiseen liittyvät keskustelupalstat olivat hirveän miehisiä ja aggressiivisia.
Talousosaamista Mähkällä kyllä on. Työuransa toimittajana tehneenä hänellä on uteliaisuutta ja kykyä ottaa asioista selvää.
Mähkä tuli sijoitusharrastuksensa kera kaapista ulos vuonna 2017 Facebook-ryhmä Ompeluseuran talousgurujen tilaisuudessa. Sen jälkeen hän alkoi kirjoittaa sijoitusaiheista blogia Helsingin Sanomiin. Sittemmin hän on kirjoittanut pari sijoituskirjaa ja lukuisia kolumneja aiheesta. Hänellä on oma Rahat riittää -podcast ja Instagramissa liki 35 tuhatta seuraajaa.
– Raha-asioista puhuminen on ammattini tällä hetkellä.
Lue lisää: Kolumnisti Merja Mähkä: Kaikki kallistuu – miten saan rahat riittämään?
Ensiasunto jo 20-vuotiaana
Mähkä kiinnostui sijoittamisesta ollessaan 10 vuotta sitten äitiyslomalla – tai oikeastaan pitkällä sairauslomalla ennen äitiyslomaa. Tulevaisuus mietitytti taloudellisesti, ja hänellä oli aikaa ottaa asioista selvää. Sijoitusbuumi ei ollut vielä rantautunut Suomeen, eikä raha-asioista ylipäätään puhuttu, kuten nykyään.
– Olin yksinäinen sijoittaja, ei ollut ketään kenen kanssa puhua sijoitus- ja raha-asioista. Aiheeseen liittyvät keskustelupalstatkin olivat hirveän miehisiä ja aggressiivisia.
Mähkä omisti osakkeita jo ennen äitiyslomaansa. Hänen isänsä oli tehnyt tyttärensä puolesta sijoituksia tämän ollessa pieni, ja niiden avulla Mähkä pääsi varhain kiinni ensiasuntoon.
– Olin 20-vuotias, kun ostin ensimmäisen asunnon. Käsirahan maksoin isäni tekemillä sijoituksilla. Pääsin tällä tavoin varallisuuspyörässä valtavasti eteenpäin, Mähkä kiittelee.
Hän tietää, että omien vanhempien antama apu tällä tavoin saattaa kiukuttaa ihmisiä ja moni kokee sen epäreiluna. Silti hänestä on tärkeää puhua siitä, sillä se voi toimia monelle hyvänä esimerkkinä, kun he miettivät omia lapsiaan.
– Isäni sijoitukset eivät olleet valtavan suuria. Ne vastaavat sitä, että nyt sijoittaisi lapselle muutaman kympin kuussa. Sijoitusaikana niiden arvo ehti nousta.
Kymppi kuussa voi kuitenkin poikia pitkällä aikavälillä ihan kivasti. Siksi sijoittamisessa on pitkäjänteisyys ja säännöllisyys kaikkein tärkeintä – ja vaikeinta.
Juuri nyt on oikea aika sijoittaa
Moni kokee sijoittamisen monimutkaiseksi ja aloittamisen vaikeaksi. Mähkä kannustaa tekemään sijoittamisesta itselleen helpon suosimalla ”pakettimatkoja”.
– Suurimman osan kannattaisi sijoittaa yksinkertaiseen matalakuluiseen indeksirahastoon. Niistä saa noin 8–9 prosentin tuoton, joka on pitkällä aikavälillä hyvä. Rahastot ovat helppoja pakettimatkoja sijoittamisen maailmaan.
– Vaikeinta sijoittamisessa on se, että jatkaa sijoittamista vaikeinakin aikoina.
Tässä taloustilanteessa ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen alkaa sijoittaa. Kuitenkin Mähkän mukaan nyt jos koskaan kannattaa aloittaa, koska osakkeet ovat halpoja ja samalla rahalla saa enemmän.
– Vaikeinta sijoittamisessa onkin se, että jatkaa sijoittamista vaikeinakin aikoina ja kestää epätietoisuuden sekä kurssien laskun, Mähkä vinkkaa ja muistuttaa, että kautta aikojen talous on aina korjannut lopulta itse itsensä.
Indeksirahastot eivät vaadi aktiivista seuraamista. Ne sisältävät tyypillisesti pörssin suurimpia yhtiöitä, joiden valinta on rahastossa automatisoitu. Siksi sijoittaja ei joudu maksamaan suuria palkkioita siitä, että joku poimii ja sijoittaa rahaa puolestasi.
Kun sijoittamisen aloittaa, kannattaa jatkaa vuosikausia. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä paremmat tuotot säästöt poikivat. Aloittaa voi vaikka kympillä kuussa.
– Esimerkiksi S-bonukset voi ohjata suoraan johonkin S-pankin rahastoon. Eräs nainen, jota haastattelin kirjaani, kertoi tekevänsä näin ja realisoivansa tuottoja matkoja varten.
Mähkän mukaan toinen vaikeus sijoittamisessa on suora osakesijoittaminen, koska ostaessaan yrityksen osakkeita tulee ostajasta osaomistaja.
– Siksi pitää olla myös käsitys siitä, maksaako osakkeesta järkevästi suhteessa sen bisnekseen. Tämä on sikavaikeaa ja vaatii sekä harrastuneisuutta että perehtymistä.
Lue lisää: Helppoa kuin heinänteko sitten, kun sen osaa: Talousviisaan seitsemän vinkkiä säästämiseen
Entä jos rahat eivät meinaa riittää edes laskuihin?
Moni suomalainen on nyt taloudellisesti niin tiukilla, että tulot riittävät nippa nappa elämiseen. Myös Mähkä on seurannut tätä kamppailua huolestuneena: ensin alkoi inflaatio, sitten Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi, joka kiihdytti inflaatiota entisestään ja nosti niin energian, polttoaineiden kuin ruoan hintoja – oikeastaan kaiken elämisen, myös lainankorkojen.
Mähkä alkoi pohtia uutta näkökulmaa tekemiinsä sisältöihin. Hän halusi alkaa neuvoa ihmisiä talousasioissa, koska siitä on monelle enemmän hyötyä kuin sijoitusneuvoista.
– Tämä on pyry, josta pitää mennä läpi.
– Taloudellinen tilanne on kamalan epäreilu. Kukaan meistä ei ole voinut varautua sähkönhinnan nousuun. Lisäksi ihmisille on vuosikausia sanottu, että ottakaa huoletta lainaa, korot eivät nouse. Nyt monien kuukausimenot ovat nousseet satoja euroja, Mähkä toteaa.
Videolla Merja Mähkä kertoo, miksi kannattaa säästä ja sijoittaa.
Hän aikoo myös Motiivin kolumnistina kirjoittaa arkielämästä ja käytännönläheisesti rahasta ja säästämisestä. Hän haluaa antaa käytännön vinkin menojen kanssa tasapainoileville:
– Kannattaa käydä kaikki tulot ja menot huolellisesti läpi. Tuloja voi olla vaikea lisätä, mutta olisiko menoissa jotain ylimääräistä, mistä karsia, esimerkiksi suoratoistopalvelut tai kortti kuntosalille, jossa ei tule käytyä?
Rajua hinnan nousua on nyt kestänyt vuoden, mutta Mähkä kehottaa ajattelemaan, että myös tämä tilanne kääntyy ennen pitkää paremmaksi. Esimerkiksi sähkön hinnat eivät välttämättä ole ensi talvena enää niin korkeita, eivätkä ne olleet myöskään tammikuussa 2023 niin korkeita kuin pelättiin.
– Ei siis kannata ottaa murheita asioista, jotka ovat kahden vuoden päässä. Tämä on pyry, josta pitää mennä läpi. Tällainen ajatus helpottaa ainakin itseäni.
Lue lisää: Kun raha ei kasva puussa: Mihin pieni- ja keskituloisen palkka riittää? 3 JHL:n jäsentä kertoo