Ensihoitajaopiskelijapäivät kokosi alan opiskelijat ja ammattilaiset Kuopioon. Edith Muli oli ensimmäistä kertaa mukana ammattiliitto JHL:n aktiivina.
Millainen on ensihoitokentän tulevaisuus? Mitä mahdollisuuksia ala tarjoaa?
Näitä ja monia muita kysymyksiä alan opiskelijat ja ammattilaiset pohtivat Kuopion Ensihoitajaopiskelijapäivillä eli Ehopissa. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen ensihoitoalan ihmisiä eri puolilta Suomea 26 –27. maaliskuuta.
Kuopiolainen Edith Muli, 23, oli paikalla ammattiliitto JHL:n ständillä. Hän esitteli liiton toimintaa ja rekrytoi uusia jäseniä. Muli on kuulunut JHL:ään vajaat kaksi vuotta, mutta aktiivina tapahtuma oli hänelle ensimmäinen laatuaan. Vuonna 2023 valmistunut Muli kertoo, että kokemus yllätti positiivisesti.
– Kuka tahansa voi olla tulevaisuuden kollega.
– Tuntuu, että kaikki oli kaikkien kavereita.
Ammattilaiset ja opiskelijat juttelivat JHL:n ständillä liittoon kuulumisesta, opinnoista, työurasta ja jaksamisesta. Alan yhteisöllisyys näkyi Kuopion tapahtumassa, Muli kertoo.
– Kuka tahansa paikalla olleista voi olla tulevaisuuden kollega.
Lue lisää: Ensihoitaja, luottamusmies, yrittäjä, isä: Epäoikeudenmukaisuus on punainen vaate Jere Nikkariselle
Hyvät työkaverit ovat tärkeä voimavara
Muli työskentelee perustason ensihoitajana Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Ensihoitaja hoitaa äkillisesti sairastuneita tai loukkaantuneita ihmisiä. Hän on usein ensimmäinen terveysalan ammattilainen esimerkiksi onnettomuuspaikalla.
Muli pitää työn päivystysluonteisuudesta. Työpäivien runko on sama, mutta keikkojen määrä ja sisältö vaihtelevat.
Ensihoitotyö on fyysisesti ja etenkin psyykkisesti kuormittavaa. Ensihoitajilla on työssään vaitiolovelvollisuus, joten he eivät voi kertoa työmurheistaan edes lähimmille perheenjäsenille.
Siksi työyhteisön merkitys korostuu. Ensihoitajat viettävät pitkiä vuoroja samassa ajoneuvossa. Alalla on luotu debriefingin eli purkukeskustelun kaltaisia mekanismeja henkisen kuorman keventämiseen. Muli kertoo, että usein lähin työkaveri on kuitenkin se, jonka kanssa käydään syvällisimmät keskustelut.
– Raskaimpia keikkoja ovat onnettomuudet ja erityisesti sellaiset, missä on osallisina nuoria ihmisiä.
– En osaa kuvitella itseäni toimistotöihin.
Muli kertoo, että sote-alaan kohdistuneet budjettileikkaukset ovat heikentäneet ensihoitoalan ammattilaisten työhyvinvointia sekä kansalaisten palveluiden saatavuutta.
Hän kokee, että ensihoito ja muu hoitohenkilökunta kohtaa aikaisempaa enemmän uhka- ja väkivaltatilanteita.
– Näiden kohtaamiseen saamme onneksi koulutusta.
Ei toimistotyölle
Edith Muli ei muista yhtä selkeää syytä, mistä ajatus ensihoitajan urasta lähti. Hän kertoi koulussa opinto-ohjaajalle, että haluaa työn, missä pääsee tekemään käsillä. Päätös kirkastui, kun hänelle selvisi, että ensihoitajaksi voi opiskella ammattikoulussa.
– En osaa kuvitella itseäni esimerkiksi toimistotöihin.
Muli arvostaa alan monipuolisia ura- ja lisäkoulutusmahdollisuuksia.
Opinto-ohjaajan vastaanotto ei ollut ensimmäinen kerta, kun Muli harkitsi alaa.
– Olen lapsena sanonut isälle, että minusta tulee isona ambulanssitäti. Tässä sitä nyt ollaan.