Eurooppalainen yritysneuvosto EWC kaataa konsernien johdon ja työntekijöiden välisiä raja-aitoja. Attendossa työskentelevä Valli Pruuli on ammattiliitto JHL:n ensimmäisiä edustajia EWC:ssä.
Jättikonsernin työntekijät ja ylin johto istumassa nokikkain ja vaihtamassa ajatuksia konsernin kehittämisestä? Asetelma on täyttä totta, kiitos Eurooppalaisen yritysneuvoston eli EWC:n.
Jokaisella tarpeeksi suurella ylikansallisella konsernilla kuuluu olla oma yritysneuvosto. Lain mukaan EWC eli European Works Council on perustettava yritykseen, jossa on vähintään tuhat työntekijää Euroopan unionin (EU) alueella tai Euroopan talousalueella (ETA) ja 150 työntekijää kahdessa tai useammassa EU:n tai ETAn jäsenmaassa.
Neuvostossa työntekijöiden edustajat – siis luottamusedustajat ja -miehet sekä työsuojeluvaltuutetut – kohtaavat johtajia säännöllisesti. Lähin vertailukohta löytyy monissa työpaikoissa tutuista yhteistoimintaneuvostoista.
Toiminnan avainsanat ovat tieto ja konsultointi, kertoo ammattiliitto JHL:n EWC-toimintaa koordinoiva Sari Jokinen.
Neuvoston kokouksissa yrityksen johto esimerkiksi kertoo, mihin suuntaan yritystä aiotaan viedä, mitä osaamista siellä tarvitaan tulevaisuudessa ja mitä investointeja on suunnitteilla.
Työntekijöiden edustajat taas voivat ottaa kantaa asioihin, joita yrityksen johto ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi.
Jokinen oli neuvoston edustajana terveydenhuoltoalan teknologiaa valmistavassa GE Healthcare Finland -yhtiössä vuosina 2004–2009. Nyt hän rakentaa EWC-toimintaa sellaisiin Suomessa toimiviin konserneihin, jotka toimivat JHL:n ammattialoilla.
Matkalaukullinen tekoälyideoita ja ympäristövastuuta
Ruotsalaislähtöisen Attendo-terveydenhuoltokonsernin yritysneuvosto on ensimmäinen, missä on JHL:n edustajia mukana. Attendon EWC aloitti toimintansa vuoden 2025 alussa. Suomalaisten kuusi paikkaa on jaettu tasan Attendossa vaikuttavien ammattiliittojen JHL:n, Superin ja Tehyn kesken.
Valli Pruuli on toinen JHL:n EWC-edustajista Attendossa ja liiton luottamusmies. Pruuli työskentelee konserniin kuuluvassa Taivallahden Helmessä. Se on ikäihmisten palveluita tuottava vanhainkoti Helsingissä.
Toistaiseksi Attendon EWC on kokoontunut kerran, viime toukokuussa Ruotsissa. Virallisessa osuudessa konsernin johto esitteli neuvostolle tulosta, talousarviota ja tulevia suunnitelmia.
Kokouksiin matkaavat edustajat kohtaavat vertaisiaan eri maista. He voivat vaihtaa kokemuksiaan myös arkisesta työstä. Ruotsissa edustajille esiteltiin muun muassa tekoälypohjaista puheesta tekstiksi -kirjausjärjestelmää.
– Hoitaja voi tallentaa kirjauksensa puhumalla tallentimeen, joka luo siitä tekstimuotoisen tiedoston, Pruuli kuvailee.
Työntekijöiden edustajat voivat ottaa kantaa asioihin, joita yrityksen johto ei ole tullut ajatelleeksi.
Esittely poiki Suomen-työpaikkoihin pilottihankkeita älyteknologian soveltamiseen hoitotyössä.
EWC-tapaamisten mehukkaimmat keskustelut käydään epävirallisissa kokoontumisissa, kuten illallisilla. Edustajat voivat vertailla vaikkapa työehtoja, lainsäädäntöä ja käytäntöjä eri maissa.
– GE Healthcaren EWC-edustajien kanssa keskustelimme pitkään perhevapaista Irlannissa ja Kreikassa, Sari Jokinen muistelee.
Valli Pruuli aikoo ajaa ympäristövastaavan valitsemista jokaiseen Attendon työpaikkaan.
– Konserni on tehnyt korkean tason linjaukset muun muassa ruokahävikistä ja roskien lajittelusta, mutta ne eivät ole aina tavoittaneet työntekijöitä.
Attendo etunenässä JHL-aloilla
Attendo ei ole ainoa JHL-aloilla toimiva konserni, jossa on EWC-toimintaa. Paraikaa neuvoston rakentamiseksi tehdään työtä hoivakoteja ja palvelutaloja pyörittävässä Norlandiassa ja Dipper-konserniin kuuluvassa päiväkotiketju Pilkkeessä. Kumpikin on kotoisin Norjasta.
Suomalaisista JHL-yrityksistä muun muassa VR:llä on suunnitteilla EWC-toimintaa. VR on kasvanut Ruotsissa voimakkaasti. Sari Jokinen arvioi, että siellä on jo 2 500 työntekijää.
Korkeita kielimuureja ja muita haasteita
Täysin ongelmatonta EWC-toiminnan käynnistäminen ei ole aina ollut. Sari Jokisen mukaan jotkut työnantajat ovat suhtautuneet asiaan epäillen. Neuvosto sitoo osaavien ammattilaisten työaikaa, ja kokouskustannukset lankeavat yritysten maksettaviksi.
Jos konsernijohto ei ole sitoutunut hankkeeseen, EWC-neuvottelut ovat voineet viivästyä jopa vuosilla.
Valli Pruuli kertoo, että työnantaja on tukenut hänen osallistumistaan. Hän on voinut osallistua koulutuksiin ja käyttää työaikaa kokouksiin valmistautumiseen.
– Kielitaitoa tarvitaan etenkin kokousten epävirallisten osien aikana, jotta kokemusten vaihto on mahdollista.
Sari Jokinen
Yksi suurimpia haasteita on ollut kielimuuri. Ylikansallisissa konserneissa puhutaan useita kieliä. Hoiva-alalla henkilöstö on kansainvälistä.
Jokisen mukaan englantia tai ruotsia hyvin puhuvia edustajia on ollut vaikea löytää. Jokinen kuuluttaa EWC-edustajille räätälöityjä kielikoulutuksia.
– Ammattislangi on vaativaa. Simultaanitulkkauskin voi olla kauheaa, jos tulkki ei tunne alan terminologiaa. Se on myös kallista. Kielitaitoa tarvitaan etenkin kokousten epävirallisten osien aikana, jotta kokemusten vaihto on mahdollista.
Valli Pruuli toteaa, että esimerkiksi konsernin EWC-sopimuksen on oltava sisällöltään sama, vaikka kieli vaihtuu.
– Virossa on sanonta: ”pilkku väärässä paikassa lauseessa voi tappaa ihmisen”.