Pori – Suomen JHL:läisin kunta

Motiivi-lehti selvitti, missä JHL:llä on suhteessa väkilukuun eniten jäseniä. Satakunta nousi liittokartalla selkeäksi ykköseksi, Pori etunenässä ja ympäröivät kunnat tiukasti peesissä. Viisi porilaista JHL:n jäsentä kertovat, millaista on olla kaupungin palveluksessa.

Markus Laine, kairausetumies
Markus Laine, kairausetumies

”Välillä rassaa olla ainoa”

Olen aiemmin ollut yksityisellä rakennushommissa. Pääsin reilut 10 vuotta sitten Porin kaupungille oppisopimuksella kartoittajaksi.

Oma mittapuolen työporukkani koostuu 15 työntekijästä. Tämän hetkinen ammattinimikkeeni on kairausetumies ja meitä on tasan yksi. Työkaveri kun jäi eläkkeelle viitisen vuotta sitten, ei hänen tilalleen ole ketään ilmestynyt. Välillä rassaa, kun olen ainoa, joka tätä työtä tekee.

Meillä aloitti juuri uusi esimies, ja hän kysäisikin että kukas näitä töitä nyt tekee, kun jään lomalle ja hoitovapaalle. Työ on likaista, raskasta ja sitä on paljon.  Hommaa on tarjottu muille, mutta ei ole houkuttanut sijaisia.

Käytännössä työni koostuu maaperän kairauksesta ja näytteiden otosta ja tutkimisesta. Nämä vaiheet pitää tehdä aina ennen rakentamisprojektien aloitusta, että tiedetään millaisia perustuksia tarvitaan. Monet työvaiheet ovat vielä ihan käsityötä. Painavia, ruosteisia tankoja saa välillä vääntää ja kääntää sielunsa kyllyydestä, ja päivän päätteeksi kyllä tietää tehneensä töitä.

Kun vertaan työpaikkoina kaupunkia ja yksityistä työnantajaa, niin selkeästi huomaa kuinka yksityisellä kilpailu on paljon kovempaa. Kaupungilla työ on hitusen vapaampaa kuin yksityisellä, esimies on tyytyväinen, kunhan asiakkaan tilaama työ tulee tehtyä. Ja jos haluat kouluttaa ja kehittää itseäsi, niin kyllä siihen hyvät mahdollisuudet tarjotaan.

Tärkeintä työssäni on viihtyvyys. Jos työ ihan puulta maistuisi, niin olisihan sitä jo vaihtanut. Eikä kai se näin kolmikymppisenäkään myöhäistä olisi. Eikös nykyinen kolmekymmentä ole entinen kaksikymmentä?”

”Tärkeintä on tyytyväinen asiakas”

”Aloitin työurani jo ihan pikkutyttönä Porin kaupungilla. Parin vuoden päästä tulee täyteen 40 vuotta palvelusta eri tehtävissä. Olen tosi tyytyväinen, että olen vaihdellen saanut nähdä kuntatyötä eri kanteilta. Tällä hetkellä teen

raija_kukkakorpi
Raija Kukkakorpi, toimistonhoitaja

ikäihmisten tehostetun asumisen ja laitospalveluiden maksupäätöksiä.

Porin kaupungin palveluksessa on yleensäkin viihdytty ihan hyvin. Viime aikoina on ollut vähän epävakaita tuulia, kun ilmassa liikkuu isoja organisaatio-muutoksia ja säästö-paineita. Ja tietenkin paljon puheita herättävä sote-uudistus. Saa nähdä millainen kaaos siitä syntyy. Vielä ei ole oikeasti puhuttu kuin terveydenhoidon palveluista, ei lainkaan siitä, miten sosiaalipuoli aiotaan järjestää.

Työntekijöiden informoinnissa on mielestäni parantamisen varaa. Monesti tieto ei tavoita ruohonjuuritasoa. Mikäli ei itse ole kovin aktiivinen, on liikaa huhujen ja kuulopuheiden varassa. Useammin vaan yt-kokouksia tai työpaikan omia palavereja, että saadaan ihmiset pysymään kartalla.

Tärkeintä työssäni on tarjota hyvää asiakaspalvelua. Vaikka asiat ovat hankalia ja virastokieli kankeaa, niin pitää huolehtia, että asiakas ymmärtää mistä puhutaan. Ja että tämä lähtee tyytyväisenä saadessaan selkokielisen vastauksen.”

”Jos tässä kaadutaan, niin kaadutaan yhdessä”

”Olin Porin kaupungilla satamassa vuoteen 2002 asti nosturinkäyttäjänä. Silloin siirryin päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. Ja sillä tiellä olen.

Tommi Raunela, pääluottamusmies
Tommi Raunela, pääluottamusmies

Työssäni olen jatkuvasti tekemisissä niin työntekijä- kuin työnantajapuolen kanssa. Selkeä yhteinen piirre kummallakin on tietty peräänantamattomuus. Vuonna 1995 aloittaessani satamassa, muistan kuinka satamajohtaja sanoi, jos tässä kaadutaan, niin kaadutaan yhdessä. Perinteisesti on puhallettu melko hyvin yhteen hiileen, vaikka toki vastakkainasetteluakin on.

Paine julkista sektoria kohtaan on tänä päivänä niin kova, että se on vähän muuttanut työnantajan asennetta. Kun yksityisellä puolella on lomautuksia ja irtisanomisia, niin se peilautuu myös meille. Lukuisat yt:t johtuvat osittain julkisesta puristuksesta.

Satasoten valmistelut ovat koko ajan käynnissä. Satasotea yritetään saada pystyyn jo vuoden 2018 alusta. Täällä uskotaan, että maan ratkaisu vielä kaatuu ja projektisuunnitelmalla halutaan varmistaa että meillä on Satakunnassa edelleen oma päivystyssairaala ja muut keskeiset toiminnot.

Tärkeintä työssäni on monipuolisuus. Olisi pitänyt aikanaan alkaa pitää kirjaa kaikista tapaamistani ihmisistä. Niitä on tuhansia. Rankkojakin tapauksia on kohdalle osunut, muun muassa kymmenen kuolemantapausta alkoholin takia.”

”Kaupunki on hyvä työnantaja”

”Olen työskennellyt pysäköinninvalvonnassa tämän vuoden tammikuusta lähtien. Olen ollut aiemminkin kaupungilla työssä. Porin kaupunki on ollut kohdallani aina hyvä työnantaja, ei mitään moitittavaa. Töitä on aina riittänyt.

Nykyisessä työssäni tutustuu uusiin ihmisiin ja näkee paljon. Tyypillinen työpäivä kuluu nopeasti kulkiessa ympäri kaupunkia.  Virhemaksuja kirjoitetaan päivä

Teresa Vahtokari, pysäköinninvalvoja
Teresa Vahtokari, pysäköinninvalvoja

stä ja alueesta riippuen kymmenestä kahteenkymmeneen työvuoron aikana. Olen säästynyt ylimääräisiltä hankalilta tilanteilta, joita pysäköinninvalvojien eteen joskus tulee. Haukkuja joskus satelee, ja se on ihan tyypillistä, mutta ei mitään isompaa. Vainoajia ei perään ole tullut, ihailijoita kyllä toisinaan,

Kaupungilla liikkuessa näkyy tosi paljon tuttuja. Tuntuu, että kun on virkavaatteissa niin monet moikkaavat ihan siksikin. Kaupungin työntekijät tervehtivät toisiaan aina, kun kohdalle osutaan. Olen viihtynyt työyhteisössäni hyvin, työkaverit ovat tosi kivoja. Kesällä on erityisen mukavaa olla työssä kun saa nauttia auringonpaisteesta, talvella kovilla pakkasilla ei välttämättä ole aina kauhean hääviä. Työsuhteeni on tällä hetkellä määräaikainen vuoden loppuun asti, ja jos jatkoa löytyy, niin ilman muuta jatkan.

Tärkeintä työssäni ovat työkaverit. Ja myös se, että nautin työstäni. Molemmat.”

”Täytyy valita kultainen keskitie”

”Toimin kolmatta vuotta Porin kaupungin perusturvakeskuksen päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Ennen tätä nykyistä pestiä työskentelin perushoitajana vanhuspuolella.

Kun ihminen ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, ovat asiat edenneet jo melko pitkälle. Ihan pikkujutuista ei lähdetä soittelemaan. Usein puhelimen päässä on esimies, joka kyselee ohjeistuksia tai jopa edunvalvonta-asioita.

Eeva Rautiainen, työsuojeluvaltuutettu
Eeva Rautiainen, työsuojeluvaltuutettu

Hankalia juttuja osuu toisinaan kohdalle. Ikävimmät tapaukset liittyvät kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun.

Minun täytyy valvoa kummankin osapuolen etuja tasapuolisesti, ja osata valita asioiden käsittelyssä kultainen keskitie. Työsuojelukysymyksissä ei liiton kanta juurikaan nouse esiin. Määrätyt linjaukset, lakipykälät ja käytännöt toimivat ohjenuorana.

Porin kaupunki on omalla kohdallani ollut hyvä työnantaja. Toisenlaisiakin tarinoita olen kuullut. Joskus voisi työntekijöilläkin olla syytä vilkaista peiliin, edes ihan vähän.

Tärkeintä työssäni on onnistumisen tunne ja se, kun huomaa että on voinut olla avuksi jossain kiperässä tilanteessa. Tasapuolisuus, työsuojelussa joutuu työskentelemään puun ja kuoren välissä.”