Työpaikka voi olla todellinen rakkaustehdas

Teema: Parisuhde työpaikalla

Vahvat tunteet ja parisuhteet kukoistavat suomalaisten työpaikoilla. Vaikka onkin kyse yksityisasiasta, esimiestä ja muuta työyhteisöä kannattaa kuunnella.

Oletko ihastunut tai peräti rakastunut työtoveriisi? Et ole yksin. Viimeisimmän aihetta koskeneen tutkimuksen (Finsex 2007) mukaan yli 18-vuotiaista miehistä 56 ja naisista 52 prosenttia on joskus ihastunut tai rakastunut työtoveriinsa tai työssä tapaamaansa henkilöön.

Suomalaisten työpaikkaromanssien yleisyyttä on tutkittu varsin vähän. Edellinen tutkimus on vuodelta 1992, jolloin vastaavasta kysymyksestä saatiin tulokseksi 46 ja 40 prosenttia. Sitä tulosta toistettiin mediassa pitkälle läpi 2000-luvun, koska mitään uudempaa ei ollut saatavilla.

Ero vuosien 1992 ja 2007 tulosten välillä ei kuitenkaan ollut iso eikä asiassa näkynyt erityistä muutostrendiä. Siksi molemmat tutkimukset tehnyt Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula ei enää kokenut tarpeelliseksi ottaa kysymystä mukaan vuoden 2015 Finsex-tutkimukseen. Samasta syystä tätä Finsex 2007:n tulostakaan ei ole aiemmin julkistettu.

– Asetelmahan on luonnollinen. Yleensä kumppani löydetään siitä lähipiiristä, jossa liikutaan, Kontula sanoo.

Kontulan mukaan kyse on pohjimmiltaan siitä, kuinka sosiaalisesti organisoitunut työpaikka on.

– Ja jos työntekijöitä ei ole sidottu tarkkaan työrytmiin ja työtovereiden kanssa on mahdollista keskustella työpäivän aikana vapaammin, se lisää suhteen todennäköisyyttä. Myös työpaikan pikkujouluissa tai vastaavissa voi alkaa jotakin.

Tosin tutkimusten kysymyksenasettelu oli varsin laaja: esimerkiksi ”ihastuminen” ja ”rakastuminen” oli niputettu saman kysymyksen alle, eikä vastaajilta kysytty, kuinka usein työpaikkaihastus jäi yksipuoliseksi. Tuloksista tiedetään, että noin joka viidennellä työikäisellä on ollut ainakin yksi seksiä sisältävä suhde työtoveriinsa.

Vaikka määrällistä muutosta ei olekaan tapahtunut, tekniikan muutos on luonut uusia mahdollisuuksia työpaikkaromansseille.

– On selvää, että netin kautta chattaaminen tai vaikka skypettäminen työtoverien välillä on lisääntynyt. Nykyajan teknologia on helpottanut työtoverien välistä salassa tapahtuvaa kommunikointia, Kontula sanoo.

Vuorotyö vie työtoverin luo

Yksi työtoverin syliin ajava tekijä ovat vuorotyöhön kellonajat. Näin on etenkin bussinkuljettajien joukossa, sanoo alalla yli 30 vuotta työskennellyt ja kaksi kertaa työkaverin kanssa seurustellut Anette.

– Meillä puhutaankin, että ei meillä kuljettajilla ole ystäviä muualta kuin töistä. Me olemme töissä silloin, kun muut ovat vapaalla, Anette sanoo.

JHL:äinen Anette on nyt seurustellut työtoverinsa Oivan kanssa muutaman kuukauden. Hänelle on tärkeää, että heidän työvuoronsa – eli käytännössä vapaa-aikansa – saadaan sovitettua yhteen. Siinä on Anetten työpaikalla hyvin onnistuttu. He kulkevatkin yleensä töihin yhteisellä kyydillä.

Kielteiset kommentit tulevat yleensä vieraammilta kollegoilta, Anette sanoo.

Työn ja yhteiselon sovittaminen toimii Anetten ja Oivan välillä. Edellisen työpaikalta löytyneen kumppanin kanssa taas yhteisten askelmerkkien löytäminen oli vaikeampaa. Mies saattoi olla sekä huolissaan siitä, kenen kanssa Anette meni kimppakyydillä töihin, että vaivaantunut heidän suhteestaan työpaikalla.

– Jos minulla oli asiaa hänelle työpäivän aikana, hän vain lähti kävelemään pois. Hän oli sitä mieltä, että töissä suhde ei saanut näkyä, vaikka kaikki tiesivät meistä ja meillä oli yhteiset lapsetkin, Anette kummastelee yhä.

Anetten työyhteisöön mahtuu useita erilaisia työkaveripariskuntia. On kantasuomalaisten yksiavioisten heteroparien lisäksi myös homo- ja lesbopariskuntia, kantasuomalaisen ja maahanmuuttajan välisiä suhteita sekä näkyviä parisuhteita kahden työtoverin välillä siitä huolimatta, että kaikki työpaikalla tietävät kummankin heistä olevan tahoillaan varattuja.

– Niin kuin elämässä yleensäkin, toiset hyväksyvät ja toiset paheksuvat ihan hirveästi. Kokemukseni mukaan pariskunnan kanssa eniten työskentelevät yleensä hyväksyvät suhteenkin. Kielteiset kommentit tulevat yleensä vieraammilta kollegoilta, Anette sanoo.

Ei etuoikeutta työkavereihin

Osa Suomen työpaikoista suhtautuu ylipäätään nihkeästi työntekijöiden välisiin parisuhteisiin, ja niiden nähdään aiheuttavan riskitekijöitä. Huolia kantautuu sekä henkilöstön suunnalta että johdolta. Paljon asiaan vaikuttaa työn luonne.

Anetten mukaan hänen työpaikallaan yleensä huolestutaan parisuhteista vain, jos suhteessa ovat esimies ja alainen. Tällöin pelätään, että alainen saisi tätä kautta epäreiluja etuja muiden ohitse. Muuten bussiyhtiössä suhtaudutaan parisuhteisiin myönteisesti. Kun työt tehdään aina yksin ja tiukasti säädellyssä aikataulussa, ei ole käytännössä pelkoa työajan väärinkäytöstä. Anette ei välttämättä näe töissä Oivaa kertaakaan viikon aikana.

rakkaustehdas2JHL:n lakimies Anu Salmela muistuttaa, että työnantajan huoli työntekijöiden välisen suhteen seurauksista voi olla ihan vilpitön. Eräässäkin hänen kohtaamassaan tapauksessa jätetyn osapuolen eksälleen lähettämät viestit olivat niin uhkaavaa ja härskiä kieltä, ettei niitä voisi tässä lehdessä missään nimessä toistaa.

– Tällaisessa tilanteessa työnantajalla on jo työturvallisuuslainkin johdosta velvollisuus puuttua asiaan, Salmela sanoo.

Kuvattu ääritapaus ei kuitenkaan tarkoita, ettei työnantaja saisi toimia myös ennakoivasti. Salmelan mukaan työsopimus asettaa rajat työnantajan toiminnalle. Työsopimuksessa on yleensä määritelty työskentelykohde ja -paikka. Lainsäädännöstä ei tule työntekijälle mitään etuoikeutta säilyttää esimerkiksi tuttuja työkavereita tai työpistettään.

Työnantajalla ei myöskään ole mitään lakiin perustuvaa velvoitetta olla solidaarinen työntekijän parisuhdetta kohtaan – kunhan kohtelee kaikkia työntekijöitä ja heidän parisuhteitaan samalla tavalla ja tasapuolisesti.

– Työnantaja voi tehdä monia jonkun mielestä syrjivinäkin pidettäviä toimenpiteitä, jos voi osoittaa niille työstä johtuvan asiallisen ja hyväksyttävän syyn, Salmela sanoo.

Jotta kyseessä olisi syrjintä, täytyy ensinnäkin kyseessä olla jokin yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolaissa määritellyistä syrjintäperusteista. Vaikka työnantaja siirtäisi työsopimuksen rajoissa työpaikalla toisen työntekijän kanssa parisuhteessa olevan työntekijän toiseen yksikköön, koska pelkää suhteen aiheuttavan ongelmia työpaikalla, ei siinä automaattisesti ole kyse lain tarkoittamasta syrjinnästä, Salmela muistuttaa

– Periaatteessa työntekijöiden parisuhteet ovat työntekijöiden yksityisasioita. Parisuhteet, kuten muutkaan työntekijöiden yksityisasiat, eivät kuitenkaan saisi tulla työpaikalle siten, että ne vaikuttavat työhön ja sen tekemiseen. Työnantajalla on työnjohto-oikeus ja oikeus sen nojalla työsopimuksen asettamissa rajoissa tehdä ratkaisuja. Työnantajalla on myös tulkintaetuoikeus: vaikka asia vietäisiin oikeuteen, työnantajan ratkaisu on voimassa, kunnes oikeus päättää toisin.

Salassa ja etäpäivillä

Finsex 2007:n tuloksista ei käy ilmi, kuinka moni työpaikkasuhteista on tapahtunut vakituiselta kumppanilta salaa. Osmo Kontulan mukaan suomalaisten suhtautuminen irtosuhteisiin on kuitenkin tiukka.

– Meillä suomalaisilla on eurooppalaisittain ehkä kaikkein tiukimmat asenteet uskottomuutta kohtaan. Vain noin viisi prosenttia suomalaisista hyväksyisi kumppanilleen muita suhteita. Ja se luku on vieläpä tiukentumaan päin. Norjassa luku on päälle kymmenen prosentin ja Italiassa jopa viitisenkymmentä.

Kontulan mukaan vielä 70-luvun alussa suomalaisista jopa 30 prosenttia salli kumppanilleen irtosuhteet.

– Silloin oli sellainen seksuaalisen vapauden ilmapiiri, jossa ajateltiin, että kumppania ei saa ikään kuin omistaa. Nykyään kuitenkin vain 2–3 prosentilla väestöstä on sellainen tilanne, että suhteen osapuolet sallivat toisilleen myös muita suhteita ja että niitä muita suhteita on myös ollut.

Asenteet eivät aina kerro todellisuudesta. Väestöliiton vuoden 2009 Perhebarometrin mukaan peräti 30 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista on ollut aviopuolisolleen uskoton. Kyselyä edeltäneen vuoden aikana uskottomia olivat olleet miehistä 10 ja naisista 5 prosenttia.

 Tuija kuuluu mainittuun 2–3 prosenttiin: hän ei usko eikä ole koskaan uskonutkaan kohdallaan avioliittoon tai yksiavioisuuteen. Hänellä on samanaikaisesti useita eri parisuhteita, eikä hän kaipaa mistään niistä erityisen julkista tai virallista.

– En koe voivani luvata rakastaa toista ikuisesti. Yksi suhteeni on aikoinaan kaatunut siihen, kun en suostunut vannomaan miehelle olevani hänelle uskollinen, Tuija sanoo.

Tuijalla on nyt ollut viisi vuotta ehdottoman salainen suhde työtoverinsa Erikin kanssa. Kukaan muu työpaikalla ei tiedä eikä saakaan tietää siitä, jotta tieto ei vain leviäisi. Erikillä on nimittäin kotonaan vaimo ja lapsia, jotka eivät tiedä asiasta mitään.

Tuija ei koe toimivansa väärin. Hän on avoin omasta parisuhdekäsityksestään kaikille kumppaneilleen. Erik sen sijaan toimii hänen mielestään aivan kuten hänkin, mutta heistä kahdesta vain Erik uskottelee niin vaimolleen kuin itselleen olevansa pohjimmiltaan yksiavioinen ja uskovansa konservatiiviseen ydinperheeseen. Erikillä on Tuijan ja vaimonsa lisäksi muitakin suhteita.

– Erikin ja hänen vaimonsa välinen sopimus on heidän välisensä, ja se ei kuulu minulle. Mutta kunnioitan sitä, ja pidän osaltani huolen, että suhteemme ei tule julki, jotta heidän avioliittonsa ei vaarantuisi, Tuija sanoo.

Tuija ja Erik keskustelevat paljon työ­aikana chatissa ja käyttävät etä­työ­päiviä tapaamisiin.

Tuijan ja Erikin työ vaati heiltä paljon parityöskentelyä etäällä muista työtovereista. Ajan kanssa yhteinen jutustelu keveni, he tutustuivat paremmin ja päätyivät vitsailun kautta testaamaan toistensa ronskiuden rajoja.

Työpaikan pikkujouluissa he päätyivät suutelemaan, mikä yllätti molemmat. Kun he sitten yrittivät selvittää tapahtuneen keskustelemalla, jutustelu vain eteni yhä henkilökohtaisemmalle tasolle.

Suhteen salatakseen Tuija ja Erik eivät vietä töissä keskenään miltään osin enempää aikaa kuin työ vaatii. He eivät käy koskaan yhdessä syömässä tai kahvilla, ja he eivät koskaan lähde työpaikalta samalla kellonlyömällä. Vaikka pariskunnalla vallitsisi mikä tahansa riita, työpaikalla se ei saa näkyä ulospäin. Pahimmankin riidan aikana pitää osata hymyillä ja nauraa toisen vitseille kahvipöydässä.

Salaisen suhteen pitäminen työkaverin kanssa vie väkisinkin työaikaa. He keskustelevat paljon työaikana chatissa ja käyttävät etätyöpäiviä tapaamisiin. Tuija ja Erik pystyvät työnsä johdosta helposti tulemaan ja menemään niin, ettei kukaan töissä kiinnitä heidän liikkeisiinsä mitään huomiota.

Tuija itse pitää työajan väärinkäyttöä välttämättömänä pahana. Hän ei kuitenkaan koe heidän oikeasti toimivan työnantajaa kohtaan väärin.

– Meillä molemmilla on kuitenkin erittäin korkea työmoraali. Sovitut työhommat tulevat aina hoidetuksi, ja jos töissä on kova kiire, niin sitten suhteelle ei yksinkertaisesti anneta aikaa. Meillä on ollut myös kuukausia kestänyt jakso, jolloin välillämme ei ole ollut lainkaan fyysistä kanssakäymistä, hän huomauttaa.

Vastuullinen esimies ja työntekijä

Business Coaching Center Oy:n johtajuusvalmentajan Mari Mattssonin mielestä hyvän esimiehen on osattava määritellä, mitä asioita hän ylipäätään voi kontrolloida ja missä asioissa hänen on luotettava aikuisten ihmisten osaavan toimivan vastuullisesti.

– Jos asia tulee pariskunnalta itseltään esille, olisi esimiehen hyvä keskustella heidän kanssaan yhdessä siitä, miten heidän seurustelunsa voi vaikuttaa työyhteisön toimintaan, Mattsson sanoo.

Jos työyhteisön toimintakulttuuri kannustaa vastuulliseen toimintaan, työntekijät ymmärtävät katsoa myös yksityiselämänsä asioita työyhteisön näkökulmasta ja tekevät parhaansa ehkäistäkseen ongelmia.

Mattssonin mukaan työpaikan ei pitäisi kieltää työntekijöiden välistä seurustelua, jos oikeasti suhteita kuitenkin sallitaan. Se kyseenalaistaisi samalla muidenkin sääntöjen uskottavuutta.

rakkaustehdas3– On työpaikalla minkälaisia pelisääntöjä ja kieltoja tahansa, ihmisiä ei voi kieltää tuntemasta. On viisaampaa miettiä, miten työntekijöiden yksityiselämään liittyvien asioiden kanssa tullaan toimeen, kuin kuvitella voivansa estää niitä.

Mattsson ei itse esimiehenä lähtisi puuttumaan työntekijöiden väliseen seurusteluun, jos asianosaiset itse eivät ole tuoneet suhdettaan hänelle esille. Siinä olisi Mattssonin mielestä kyse yksityisasioiden urkkimisesta, eikä hänestä huhujen perusteella toimiminen olisi muutenkaan viisasta esimerkkiä.

Esimiehen onkin tärkeää puuttua asiaan vasta, jos siitä on seurannut työssä käytännön ongelmia.

– Mutta silloinkaan esimiehen ei pidä lähteä keskustelemaan parisuhteen ongelmien luonteesta, koska ne eivät kuulu hänelle. Esimiehen tulee yhdessä osapuolten kanssa keskustella siitä, miten huolehditaan, ettei ongelmaa ilmene jatkossa. Työntekijöille annetun palautteen tulee aina kohdistua työpaikalla vaikuttavaan käyttäytymiseen.

Jos esimies seurustelee alaisensa kanssa, voi työyhteisössä herätä pelkoja ihmisten epätasapuolisesta kohtelusta – etenkin, jos työpaikalla pidetään yt-neuvottelut tai seurustelukumppani valitaan johonkin uuteen tehtävään.

– Vaikka faktisesti mitään suosimista tai tietojen vuotamista ei tapahtuisikaan, sellaiset epäilykset ovat työyhteisölle aina iso riski.

Hassusti vai helposti?

– En ole itse missään vaiheessa kokenut suhdetta ongelmaksi. Meillä on työpaikalla paljon muitakin parisuhteita, työpaikkansa vuorosuunnittelusta vastaava esimies ja JHL:n jäsen Konsta sanoo.

Muutama vuosi sitten Konsta alkoi seurustella alaisensa ja nykyisen avovaimonsa Niinan kanssa, ja hänestä suhde ja työ ovat kulkeneet hyvin rinnakkain. Hän koki jopa loukkaavaksi kuullessaan omalta esimieheltään, että työyhteisössä hänen pelättiin suosivan Niinaa. Esimiestä lukuun ottamatta kukaan ei omalla nimellään kertonut huolistaan Konstalle.

– Huhut tietysti kiertävät ja omat koirat purevat. Mutta ei kaikesta voi ottaa nokkiinsa, Konsta toteaa.

Konstan mukaan keskeisin huoli työpaikalla liittyy rahaan. Hänen pelättiin jakavan Niinalle rahakkaimmat yli- ja lisätyövuorot.  Asia ratkaistiin siten, että Niinan työvuoroista päättää ja hänen suorituksensa arvioi aina joku muu kuin Konsta. Akuuteissa sairaustapauksissa Konsta voi edelleenkin pyytää Niina tuuraajaksi, kunhan ei kysy tätä ensiksi.

Mari Mattsson pitää ratkaisua hyvänä.

– Se, että esimies itse tuo asian avoimesti esille ja selventää sovittuja turvakäytäntöjä, lisää ihmisten luottamusta. Asiasta ei saa tulla mitään virtahepoa työpaikalla, jonka kaikki näkevät mutta jota eivät uskalla ottaa puheeksi, Mattsson sanoo.

Konsta ei ole kuullut alun jälkeen mitään valituksia tai huolia suhteestaan.

– Mutta onhan se vähän hassua. Jos on pakko yöllä herättää joku, niin onhan se helpointa kysyä siltä, joka nukkuu vieressä, hän huomauttaa.

Haastateltujen nimet on muutettu Osmo Kontulaa, Anu Salmista ja Mari Mattssonia lukuun ottamatta.