Sormi suussa päiväkodissa: Kuinka käy varhaiskasvatuksen laadun?

Päivähoitoväki seuraa sormi suussa, kun hallitus aikoo kasvattaa ryhmäkokoja ja rajata päivähoito-oikeutta. – Kunpa lainlaatijat ja päättäjät tulisivat edes puoleksi päiväksi töihin päiväkotiin, niin mieli saattaisi muuttua, puuskahtaa helsinkiläisen päiväkoti Raitin johtaja Leena Timonen.

Hoitolapsi päiväkoti Lehdokisssa, Vantaa.Motiivilehti.fi kysyi kolmelta päiväkodin johtajalta, kuinka varhaiskasvatukseen kaavaillut muutokset näkyvät päivähoidon arjessa.

– Sekavaksi menee. Ainakin levottomuus ja hoitopäivien sirpaleisuus lisääntyvät, ja siitä kärsivät arat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset, sanoo päiväkoti Raitin johtaja Leena Timonen.

– Päivähoitoväki on tehnyt työtään pienellä palkalla mutta suurella sydämellä taatakseen varhaiskasvatuksen hyvän laadun. Jatkossa se on uhattuna, tiivistää vantaalaisen päiväkoti Lehdokin johtaja Maarit Raunio.

– Jos ryhmäkoot nykyisestä suurenevat, tulevat seinät vastaan. Tilat eivät yksinkertaisesti riitä, toteaa tamperelaisen Iidesrannan päiväkodin johtaja Kristiina Siivola.

Myös hallituksen lakiesityksen ajoitus kummastuttaa kolmikkoa.

– Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan elokuussa, ja jo nyt puuhataan ryhmäkokojen suurentamista ja päivähoito-oikeuden rajaamista, he ihmettelevät.

Päiväkoti Raitti, HelsinkiHetkittäin jopa 30 lasta

Lakiesityksen mukaan varhaiskasvatus rajataan 20 tuntiin, jos jompikumpi vanhemmista on kotona joko työttömyyden tai hoitovapaan takia. Lisäksi hallitus esittää, että yli kolmevuotiaita saisi olla kokopäivälasten ryhmässä kahdeksan yhtä hoitajaa kohden. Nykyinen määrä on seitsemän yhtä hoitajaa kohden.

Vielä tässä vaiheessa kukaan ei tiedä, toteutuuko lakiesitys hallituksen kaavailemassa muodossa ja kuinka kunnat sitä soveltavat, mutta melkoista huolta hanke on päivähoidon kentällä aiheuttanut.

Leena Timonen päiväkoti Raitista pelkää etenkin sitä, että tutun päivähoitoryhmän kokoonpano vaihtuu päivästä toiseen.

– Alkuviikosta ryhmässä on kokopäivälasten kanssa 20-tuntiset Kalle ja Ville, loppuviikosta Liisa ja Maija – ja sitten vielä jokunen osapäivälapsi lisänä. Se lisää levottomuutta ja niin lasten kuin hoitajien stressiä, hän sanoo.

Lehdokin johtaja Maarit Raunio epäilee, että lapsiryhmän koko voi nousta hoitopäivän aikana hetkittäin jopa kolmeenkymmeneen.

– Näin käy, jos muutama osapäivälapsi tupsahtaa hoitoon samalla kellonlyömällä.

Jo nyt hoitajien ja lasten suhdeluku on ollut lähinnä laskennallinen, sillä kaikki kolme hoitajaa eivät ole joka hetki ryhmän kanssa.

– Suhdeluku toteutuu keskellä päivää, jolloin aamu- ja iltavuorolaiset ovat töissä, mutta suomalainen hoitopäivä on poikkeuksellisen pitkä. Ensimmäiset ryhmän lapset tuodaan pian kuuden jälkeen aamulla ja viimeiset haetaan puoli kuuden aikoihin illalla, jolloin aamuvuorolainen on jo vapaalla, johtajat muistuttavat.

Hoitaja pukeee lapsia pihalle, päiväkoti Lehdokki.Pukemiseen kuluu yli tunti

Päivähoidon arkea tuntematon voi ajatella, että kaipa kolme koulutettua hoitajaa ja lastentarhanopettajaa voi huolehtia 24:stä lapsesta siinä missä 21:stäkin. Ja muutamasta osapäivälapsesta, jotka sattuvat samaan aikaan hoitoon.

Mutta ei se ihan niin mene. Raitin johtaja Leena Timonen ottaa esimerkin tuiki tavallisesta tilanteesta eli pihalle lähdöstä.

– Yleensä lasten kassa mennään ulos kahdesti päivässä. Jos ryhmässä on 24 lasta, menee yhdeltä hoitajalta yli tunti työaikaa pelkästään lasten pukemiseen. Jos siis urakasta selviää kolmessa minuutissa lasta kohden, hän laskee.

Myös Maarit Raunio on huolissaan siitä, että muutosten jälkeen aikuisilla on entistä vähemmän aikaa lapsille.

– Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kuuluu se, että lapsi saa riittävästi huomiota ja aikuisen läsnäoloa, hän painottaa.

Toisaalta myös hoitajalla on oltava mahdollisuus havainnoida lasta, hänen ilmeitään, kehonkieltään ja kehitystään.

– Sillä tavalla opitaan tuntemaan pieni lapsi, joka ei vielä osaa puhua, tai maahanmuuttajalapsi, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä. Toisinaan heitä voi olla jopa puolet ryhmästä, hän huomauttaa.

lehdokki5.webHappi loppuu, desibelit nousevat

Tamperelaisen Iidesrannan päiväkodin johtajaa Kristiina Siivolaa huolettaa tilojen riittävyys.

– Päiväkodin huoneet ja ryhmätyötilat on mitoitettu tietylle määrälle lapsia, ja jos lasten määrä ryhmässä kasvaa, tulee ahdasta, hän sanoo.

Myös Lehdokin päiväkodin johtaja Maarit Raunio pelkää tilojen ja hapen loppuvan – ja desibelien vastaavasti nousevan.

– Iltavuorossa oleva hoitaja tapaa lasten vanhemmat. Päivän ajan melussa työskennelleenä hänen tulisi osata aistia vanhemmista, voiko tänään ottaa puheeksi jonkin lasta koskevan asian vai vasta huomenna? Sellainen sensitiivisyys kuuluu kasvatuskumppanuuteen, hän sanoo.

Mutta kyttääminen ei kuulu. Kaikki kolme päiväkodin johtajaa kavahtavat sitä, jos henkilökunta joutuu vahtimaan ja selvittämään työsopimuksista ja tilinauhoista, kenen hoitolapsen vanhemmat ovat koko- ja osapäivätöissä ja kenen työttöminä.

– Päivähoito-oikeuden rajoittaminen on iso periaatteellinen kysymys myös siinä mielessä, että jos työtön saa vain 20 tunnin hoitopaikan, voi myös lapsi leimaantua, Leena Timonen miettii.

Painetta osa-aikaistamiseen

Monet henkilöstöjärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, varhaiskasvatuksen kaavaillut leikkaukset vähentävät satojen,  JHL:n teettämän selvityksen mukaan jopa tuhansien päivähoidossa työskentelevien työpaikan. Näin suuriin henkilöstövähennyksiin päiväkodin johtajat eivät usko.

– On toki alueita ja kaupunginosia, joissa työttömyys on korkealla, ja siksi kokopäiväisten hoitopaikkojen määrä saattaa laskea. Osa-aikaistamisiin voi tulla joillain alueilla painetta, Lehdonkin johtaja Maarit Raunio sanoo.

JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto seurasi läheltä elokuussa voimaan astuneen varhaiskasvatuslain valmistelua ja oli yhtenä henkilöstöjärjestöjen edustajana kuultavana valiokunnassa.

– Lain valmistelu oli avointa ja osallistavaa. Samaa ei voi sanoa leikkausesitysten valmistelusta, sillä se hoidetaan pienessä piirissä. Lausuntoja on pyydetty vain seitsemältä kunnalta, keskusjärjestöiltä, KT Kuntatyönantajilta ja Kuntaliitolta, hän kritisoi.

Erikoista on Katajiston mielestä myös se, että tämänpäiväisessä (25.9.) opetus- ja kulttuuriministeriön kuulemistilaisuudessa yksityisten päivähoitoyritysten edustus on yhtä laaja kuin kuultavana olevien kuntien.