Sosiaalihuollon ammattilainen muista rekisteröityä!

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sosiaalihuollon ammattihenkilölain muuttamista. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää ammattihenkilöiden rekisteröitymistä ja lisätä lakiin sieltä puuttuva kuntoutuksen ohjaajien ammattiryhmä. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2016, mikä edellyttää, että sosiaalihuollon ammattihenkilöiden on rekisteröidyttävä uudeen Suosikki-rekisteriin.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden on oltava rekisteröityneinä uudessa Suosikki-rekisterissä 31. joulukuuta 2017 mennessä, jotta he voivat käyttää jatkossa suojattua ammattinimikettään.

Valviralla on aikaa käsitellä jätettyä hakemusta kuusi kuukautta. Näin ollen hakemus kannattaa jättää viimeistään kesäkuussa, jotta rekisteröinti ehtii tulla voimaan ennen vuodenvaihdetta.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ovat lähihoitajat, kodinhoitajat, kehitysvammaistenhoitajat, sosiaalityöntekijät, sosionomit ja geronomit. Lakiesityksen on tarkoitus tulla eduskunnan hyväksyttäväksi syksyyn 2017 mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Valvira ja myös JHL ovat saaneet sosiaalihuollon ammattilaisilta runsaasti yhteydenottoja uuden lain rekisteröitymisvaatimuksesta. Esimerkiksi lähihoitajat ovat kummastelleet, miksi jo Terhikki-rekisterissä olevat joutuvat rekisteröitymään uudelleen myös Suosikkiin ja maksamaan rekisteröitymisestä. Asiassa päätettiinkin ottaa aikalisä.

Valvira suosittaa pitkään Terhikki-rekisterissä olleita lähihoitajia odottamaan syksyn päätöstä lakimuutoksesta. Lisäksi Valviran sivuille on koottu tietoa erityisesti lähihoitajille. Motiivi kysyi viisi napakkaa jäsenistöltä tullutta kysymystä Valvirasta.

  1. Miksi lähihoitajien rekisteröitymisasia yhtäkkiä muuttuikin? Miksi Terhikissä olevia ei alun perin otettu jo huomioon ja päällekkäistä rekisteröitymistä mietitty ajoissa poistettavaksi?

Ongelman perussyynä on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakien eroavaisuus. Toisin kuin terveydenhuollon puolella, sosiaalihuollossa lähihoitaja ei voi käyttää lähihoitajan ammattinimikettä ilman, että on Suosikkiin rekisteröitynyt. Toisaalta rekisteröityminen on välttämätöntä vain, kun lähihoitaja toimii lähihoitajan ammattinimikkeellä.

Lakia säädettäessä ei esimerkiksi hallituksen esitykseen koottu selvitystä siitä, millaisia vaikutuksia sääntelyn eroavaisuuksilla on. Valvira ehdotti tilanteeseen muutosta heti, kun kokonaiskuva oli selvillä.

  1. Miksi eri ammattiryhmillä on eri maksuluokat? Eikö sama työmäärä mene pätevyyden selvittämiseen rekisteröityvän ammatista riippumatta?

Kaikki Valviran perimät maksut luvista, päätöksistä, todistuksista, rekisteröinneistä ja muista suoritteista perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön antamaan maksuasetukseen (1749/2015). Asetuksesta voi lukea lisää Finlexin sivuilta.

Sosiaalihuollonmaksut perustuvat ensi sijassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaantullessa tehtyyn arvioon siitä, minkä verran hakemusten käsitteleminen vaatii työpanosta ja millaisesta työstä on kyse. Vertailukohtana käytettiin tuolloin terveydenhuollon ammattihenkilöiden maksuja ja sitä kokemusta, mikä Valvirassa on terveydenhuollon hakemusten käsittelyssä.

Esimerkiksi hyvin vanhoihin tutkintoihin perustuva sosiaalityöntekijän laillistushakemus vaatii sekä enemmän selvittelyjä että vaativampaa harkintaa kuin vastavalmistuneen lähihoitajan nimikesuojaushakemuksen käsittely. Hakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuu lisäksi eri määrä ihmisiä hakemuksen/päätöksen luonteesta riippuen.

Sosiaalihuollossa maksut ovat varsin maltilliset. Vertailukohtana voidaan mainita, että esimerkiksi lääkärin laillistus maksaa 235 €. Sairaanhoitajien osalta maksu on sama kuin sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneelta tai nyt valmistuvalta sosiaalityöntekijältä eli 100 €.

STM:n asetus, jossa maksuista säädetään, on aina määräaikainen. Tämänhetkinen asetus on voimassa tämän vuoden loppuun. Joka kerta kun asetusta uusitaan, arvioidaan maksujen suuruuskin.

  1. Miksi Valvira kerää näitä maksuja, eikö toimintaa pyöritetä verovaroista?

Ammattioikeuksien myöntäminen on ns. nettobudjetoitua toimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki kustannukset on katettava maksutuloilla – tätä toimintaa ei siis kateta Valviran määrärahoista. Vastapainona on se, että toiminnasta ei saa syntyä voittoa, vaan maksuja saa kerätä vain kustannusten verran.

Näin ollen rekisteröinneistä perittävillä maksuilla katetaan hakemuksia käsittelevien henkilöiden palkat sekä muut kustannukset ja niiden suuruus perustuu arvioon hakemuksen käsittelyä vaativasta työmäärästä. ”Muut kustannukset” viittaavat palkkojen sivukuluihin, kiinteistöstä aiheutuviin vuokrakuluihin, tietojärjestelmäkustannuksiin ja muihin toiminnan ylläpitämiseen meneviin kustannuksiin.

  1. Onko Suosikki-rekisteri kilpailutettu ennen hankkimista? Kuka rekisteriä ylläpitää? Kuinka paljon rekisteri maksaa perustamisineen ja ylläpitoineen?

Suosikki-rekisterin kehittäminen on ollut osa Valviran isoa järjestelmäkehityshanketta. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa. Hanke on aikanaan kilpailutettu.

  1. Miksi käsittelyaika on 6 kuukautta? Voiko käydä yhtä pahasti kuin Kelan siirrossa, että ruuhkautuu ja ammattipätevyydet menevät sivusuun?

Käsittelyaika perustuu lakiin sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Lainsäätäjä arvioi, että hakemuksia tulee runsaasti, minkä johdosta lakiin otettiin poikkeuksellisen pitkä käsittelyaika.

Lisäksi haluttiin varmistaa, että keneltäkään ei pääty oikeus toimia nykyisessä ammatissaan tai käyttää ammattinimikettään ja lakiin säädettiin vuoden 2017 loppuun saakka ulottuva siirtymäaika.

Valvira on varautunut mahdolliseen loppuvuoden ruuhkaan rekrytoimalla lisää hakemusten käsittelijöitä. Lisäksi Valvira on ehdottanut STM:lle, että lakiin sisältyvää siirtymäaikasäännöstä muutettaisiin niin, että kaikkien ammattipätevyydet säilyisivät siihen saakka, kunnes Valvira on käsitellyt hakemuksen, vaikka hakemuksen käsittely menisi ensi vuoden puolelle.

Ammattipätevyydet eivät mene sivu suun. Päätöksiä tehdään niin kauan kuin hakemuksia saapuu. Jos hakemuksen kuitenkin jättää liian myöhään ja sitä ei ehditä käsitellä ennen siirtymäajan päättymistä, tarkoittaa se sitä, että nimikkeenkäyttöoikeuteen tai oikeuteen toimia laillistettuna ammattihenkilönä voi tulla katkos.