Tiedätkö, ketä äänestät eduskuntavaaleissa? JHL:n jäsenet kertovat, kuinka oma ehdokas löytyy: ”Nämä vaalit ratkaisee yksi asia”

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on nyt käynnissä. Onko oman ehdokkaan löytäminen helppoa? Entä vaikuttaako valintaan ehdokkaan ikä, sukupuoli, ammatti vai kenties puoluekanta? Kuusi JHL:läistä kertoo.

”Olen äänestänyt aina”

– Totta kai äänestän. Se on itsestään selvää, sanoo hämeenlinnalainen koulunkäynninohjaaja Riitta Mäkinen.

Hän perustaa äänestyspäätöksensä ehdokkaan edustamiin arvoihin.

– Lasten hyvinvointi ja vanhuksista huolehtiminen ovat minulle tärkeitä asioita. Lisäksi toivon ehdokkaan olevan aktiivinen ja toimelias yhteiskunnallinen osallistuja.

Riitta Mäkinen
Koulunkäynninohjaaja Riitta Mäkinen ei ole jättänyt yhtään vaalia väliin.

Myös ehdokkaan ammatillinen tausta ja tuttuus vaikuttavat valintaan.

Ehdokkaan ammatti ja tuttuus vaikuttavat valintaan.

– Haluan tuntea ehdokkaan henkilökohtaisesti, pelkkä julkisuudesta tuttu ei riitä. Puoluekanta vaikuttaa hiukan, mutta teen valinnan henkilö edellä.

Tällä kertaa valinta oli helppo, sillä ehdolla on Mäkisen entinen työkaveri.

– Olemme Facebook-kavereita. Tiedän mitä hänelle kuuluu ja miten hän toimii vaalien välillä.

Mäkinen kertoo täyttäneensä huumorimielellä yhden vaalikoneen, mutta ykkösehdokkaat olivat hänelle vääriä ja puoluekin ”aika väärä”.

”Duunaritausta ei ole valtti”

Espoolaiselle lähihoitajalle Niko Heinoselle äänestäminen on oikeus.

– Onkohan kerran jäänyt vaalit väliin – ja vieläkin harmittaa hiukan, hän tuumii.

Ehdokasta valitessaan Heinonen kiinnittää huomiota siihen, miten tämän arvomaailma heijastaa hänen omaansa.

Niko Heinonen
Ehdokkaan arvot, puoluekanta ja osaaminen ratkaisevat Niko Heinosen valinnan.

– Reiluus ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat tärkeitä. Yksikään ei ole arvokkaampi kuin joku toinen, hän sanoo.

Myös ehdokkaan puoluekannalla on merkitystä.

– Puolue ja ryhmäkuri sanelevat viime kädessä sen, mitä nappia kansanedustajat eduskunnassa painavat. Siksi kiinnitän huomiota ehdokkaan puoluekantaan.

Heinonen kertoo äänestävänsä useimmiten hiukan keskivertosuomalaista koulutetumpaa henkilöä.

Koulutettu ja järjestötyötä tehnyt pystyy vaikuttamaan politiikassa.

– Haluaisin sanoa, ettei koulutuksella ole merkitystä, mutta kyllä sillä on. Minulle ehdokkaan duunaritausta ei ole valtti, koska lakaisukoneen kuljettajalla ei välttämättä ole niitä työkaluja ja sosiaalisia valmiuksia, joita poliittinen vaikuttaminen vaatii.

Siksi Heinonen valitsee mieluummin koulutetun ja järjestötyötä tehneen ihmisen, joka pystyy ajamaan niitä asioita, joita hän itse pitää tärkeinä.

Vaalikoneita hän ei harrasta.

– Miksi harrastaisin, kun tunnen ehdokkaani henkilökohtaisesti ja olen äänestänyt häntä aiemminkin? Vaalikone tuskin löytäisi sataprosenttista ”matchia”. Valintani on niin lähellä unelmaehdokasta, että en näe syytä vaihtaa.

”Ensimmäistä kertaa uurnille”

Helsinkiläiselle Lea Tobbille äänestämällä vaikuttaminen on itsestäänselvyys. Silti toimitilahuoltaja suuntaa ensimmäistä kertaa Suomen vaaliuurnille huhtikuun eduskuntavaalissa.

– Sain Suomen kansalaisuuden syntymäpäivänäni viime syksynä. Se oli juhlallinen hetki, ja nyt voin käyttää äänioikeuttani ensimmäistä kertaa Suomessa, iloitsee virolaissyntyinen Tobbi.

Lea Tobbi
Toimitilahuoltaja Lea Tobbi äänestää ensimmäistä kertaa eduskuntavaalissa.

 

Peruste ehdokasvalinnalle on selvä: asenne ratkaisee.

– Ehdokkaan iällä tai sukupuolella ei ole väliä, mutta puoluetaustalla on. Jos ehdokkaalla on lisäksi ay-taustaa ja työelämän tuntemusta, se on plussaa.

Asenne ratkaisee. Ehdokkaan iällä tai sukupuolella ei ole väliä.

Tobbi on seurannut tiedotusvälineistä Suomen politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua. Hän kertoo ottaneensa selkoa ehdokkaista.

Lisäksi hän on tukijana Vapaiden valtakunta -liikkeessä ja saanut sen kautta kutsuja eri tilaisuuksiin.

– Ehdokkaan persoona on tärkein. Myös kokemus valtakunnanpolitiikasta vaikuttaa, hän luonnehtii.

Ennen päätöstään Tobbi täytti myös yhden vaalikoneen, mutta pettyi tulokseen.

– Se heitti vaikka millaisia kasvoja, ei yhtään tuttua. En oikein luota vaalikoneisiin.

Tobbi ei ole vielä päättänyt, äänestääkö ennakkoon vai säästääkö äänensä varsinaiseen vaalipäivään.

”Rullaluistimilla äänestämään”

Vantaalainen Jari-Pekka Ruonio tapaa jättää äänestämisen varsinaiseen äänestyspäivään. Uurnille hän suhauttaa rullaluistimilla – aina kun säät sen sallivat.

Jari-Pekka Ruonio
Käyttöinsinööri Jari-Pekka Ruonio tekee ehdokasvalinnan vakaasti harkiten, ei fiilispohjalta.

– Pyydän naapurissa asuvia miehiä lenkille. Sanon, että laitetaanpa rullaluistimet jalkaan ja käydään samalla äänestämässä. Mukaan lähtee yleensä sellaisiakin, jotka saattaisivat muuten jättää äänestämättä, hän kertoo.

Ehdokasvalintansa Aalto-yliopistossa työskentelevä käyttöinsinööri tekee vakaasti harkiten, ei fiilispohjalta tai mutu-tuntumalta.

Ehdokas löytyy mediaa seuraamalla ja vaalikoneista.

– Otan selvää ehdokkaan taustoista ja ajatusmaailmasta, teen vaalikoneita ja seuraan tiedotusvälineitä. Ehdokkaan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti tuttu ja hän saattaa vaihtua vaalista toiseen.

Puoluekanta vaikuttaa jossain määrin, mutta ei ole tärkein valintaperuste.

–  Ihminen, hänen mielipiteensä ja aiempi toimintansa vaikuttavat enemmän.

”Ajatusmaailmojen on kohdattava”

Oululainen lastenhoitaja Johanna Liimatainen ei ole ollut koskaan poliittisesti aktiivi tai kuulunut mihinkään puolueeseen.

– Nuorempana äänestäminen saattoi jäädä väliin, mutta viime aikoina olen kiinnostunut siitä, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu ja olen käynyt äänestämässä, hän kertoo.

Johanna Liimatainen
Nuorempana lastenhoitaja Johanna Liimatainen saattoi jättää vaalit väliin, mutta ei enää.

Ehdokkaan ikä, sukupuoli ja ammatti ovat Liimataiselle toissijaisia, mutta puoluekannalla on merkitystä.

– Minulla ei ole poliittista kotia, mutta olen alkanut tutkia, mitä kukin puolue ajaa ja mitä arvoja edustaa. Minulle on tärkeää, että ehdokas ja puolue ovat tavallisen ihmisen asialla ja pitävät aidosti palkansaajan puolta.

Myös vanhustenhoidosta noussut kohu ja ilmastonmuutos vaikuttavat, kun Liimatainen tekee valintaa.

– Pidän kuitenkin jalat maassa. Mietin, mitä ilmastonmuutoksen suhteen on mahdollista toteuttaa ja mihin ehdokas voi oikeasti vaikuttaa, eikä vain sanoa vaikuttavansa.

Äänestysilmoitus odottaa eteisen pöydällä.

Liimataisella ei ole tapana käydä vaaliteltoissa tai ehdokkaiden puhetilaisuuksissa, mutta sosiaalista mediaa hän seuraa vaalien alla aktiivisesti.

– Minulla on muutamia ystäviä, jotka ovat ehdolla, jokainen heistä eri puolueessa. En kuitenkaan tee valintaa heidän välillään, vaan otan selvää muistakin ehdokkaista.

Äänioikeuttaan Liimatainen käyttää vasta varsinaisena vaalipäivänä.

–  Äänestysilmoitus on eteisen pöydällä odottamassa ja muistuttamassa.

”Tosi mielellä vaalipäällikkönä”

Sairaanhoitaja Päivi Rantanen Nousiaisista on politiikan ”puoliammattilainen” ja kuusikon ainoa aktiivisesti vaalityötä tekevä JHL:läinen.

Päivi Rantanen
Sairaanhoitaja Päivi Rantanen on kuusikon aktiivisin, sillä hän tekee vaalityötä ehdokkaansa puolesta lähes tauotta.

–  Minulla on ehdokas, jonka sain liittymään demareihin vuosi sitten ja jonka puhuin viime syksynä eduskuntavaaliehdokkaaksi. Nyt toimin hänen vaalipäällikkönään.

Ehdokkaaksi pääsy varmistui jo joulukuussa. Rantasella on ollut tavallista kiireisempi talvi, kun hän on tehnyt vaalityötä ehdokkaansa puolesta.

– Kirjoitan puheita, jaan esitteitä ja muuta vaalirekvisiittaa ja päivystän vaaliteltalla. Olen ensimmäistä kertaa jonkun vaalipäällikkönä ja otan homman tosissani.

Nämä ovat ennen muuta palkkavaalit.

Ehdokasta valitessaan Rantanen kiinnitti huomiota tämän työelämän tuntemukseen.

–  Myös koulutuksen panostaminen ja tasa-arvoasiat vaikuttivat, ja ehdokkaani ajattelee niistä samoin kuin minä.

Eduskuntavaalit ratkaisee Rantasen mukaan etupäässä yksi asia.

– Nämä ovat ennen muuta palkkavaalit. Nykyisen hallituksen aikaansaama kiky-sopimus ja lomarahojen leikkaukset vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin. Toisena tulee sote-uudistus, hän ennakoi.

Muista äänestää kevään eduskuntavaalissa! Ennakkoäänestys on 3.–9.4.2019.
Varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 14.4.2019. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20.