Käveletkö lapsityövoimalla kerätyillä kivillä?
JHL: Yritykset on saatava vastuuseen ihmisoikeuksista lain voimalla

Vauvasi vaatteet on saatettu tehdä tehtaassa, joka ei maksa työntekijöille kunnon palkkaa. Hoidossasi voidaan käyttää sairaalahanskoja, joiden tekijät eivät pääse työpäivän aikana vessaan. Laki mahdollistaa hankintapäätösten tekemisen pelkän hinnan perusteella. Siksi #ykkösketjuun-kampanja vaatii Suomeen kunnollista yritysvastuulakia.

Pakkoylitöitä ja laittoman pieniä palkkoja. Lomakieltoja ja wc-käyntien rajoituksia. Monet verovaroilla hankitut tuotteet ovat peräisin maista, joissa työoloista ei ole takeita. Sosiaalisen vastuun kysymyksiä huomioidaan julkisissa hankinnoissa harvoin.

Yritysvastuujärjestö Finnwatch on paljastanut, että työelämän oikeuksia loukataan esimerkiksi tietokoneiden, katukivien, sairaalakäsineiden ja äitiyspakkaustuotteiden valmistuksessa.

– Työoloja ei voida parantaa tehdas kerrallaan. Siksi tarvitaan ihmisoikeuksia koskeva sitova yritysvastuulaki, toteaa JHL:n erityisasiantuntija Merja Launis-Ahtiainen.

– Suomeen tarvitaan myös parempi hankintalaki, joka helpottaa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten kriteerien asettamista.

Tällaisissa oloissa sairaalahansikkaita valmistavan yrityksen työntekijät asuvat.
Tällaisissa oloissa sairaalahansikkaita valmistavan yrityksen työntekijät asuvat.

Iso osa äitiyspakkauksen tuotteista tuotetaan tehtaissa, joissa ihmisoikeuksien loukkauksien riski on korkea.

Nykyinen hankintalaki vuodelta 2016 mahdollistaa hankintapäätösten tekemisen pelkän hinnan perusteella. Se ei velvoita kilpailuttajaa vaatimaan riittävästi tietoja alihankkijoista sekä siitä, miten nämä noudattavat ympäristö-, sosiaalisia ja työoikeusvelvoitteitaan.

Lue Merja Launis-Ahtiaisen blogi aiheesta täältä.

Äitiyspakkauksen tuotteiden alkuperä on arvoitus

Äitiyspakkaus on maailmankuulu suomalainen innovaatio. Se sisältää yli 60 tuotetta, joiden hankinnasta vastaa Kela. Vuonna 2018 tuotteita toimitti 18 yritystä.

Finnwatch selvitti vuonna 2018 äitiyspakkaustuotteiden alkuperää. Se kysyi kaikilta yrityksiltä, mistä tuotteet ovat peräisin ja miten niiden sosiaalista vastuullisuutta on valvottu. Kaksi yrityksistä ei vastannut kyselyyn, muut jakoivat tietoja avoimesti.

Äitiyspakkauksen tuotteista osa on valmistettu epäeettisissä oloissa.
Äitiyspakkauksen tuotteista osa on valmistettu epäeettisissä oloissa.

Iso osa tuotteista tuotettiin halpatyömaissa ja tehtaissa, joissa ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien loukkauksien riski on korkea.

Vakavien ihmisoikeusrikkomusten vaara on suuri erityisesti raaka-aineiden tuotannossa. Esimerkiksi puuvillan keräämisessä on käytetty lapsityövoimaa ja pakkotyötä. Lisäksi poimijoita on kuollut myrkytyksiin. Vain yksi äitiyspakkauksen tekstiileistä on valmistettu vastuullisuussertifioidusta puuvillasta.

JHL:n erityisasiantuntija Merja Launis-Ahtiainen.
JHL:n erityisasiantuntija Merja Launis-Ahtiainen.

Finnwatchin selvityksessä ilmeni, ettei vastuullisuuden ja työolojen arviointi riitä, ellei sitä tehdä kunnolla.

– Laadun tarkkailussa käytetään vastuullisuusauditointeja eli laatuarviointeja. Ne eivät välttämättä takaa sitä, että tehtaalla on oikeasti käyty katsomassa työoloja. Paljon riippuu myös siitä, keitä haastatellaan tai ovatko tulkit riippumattomia, Launis-Ahtiainen korostaa.

– Kela on kehittänyt kriteereitään, mutta Finnwatchin mielestä ne ovat edelleen puutteelliset.

Valvonnasta huolimatta työntekijöillä teetettiin liian pitkiä työpäiviä, työturvallisuudessa oli puutteita tai palkka ei riittänyt elämiseen. Läheskään aina tilaava yritys ei tiennyt raaka-aineen alkuperää.

– Ongelmat liittyvät Kelan hankintakriteereihin. Kilpailutus perustuu tuotteiden fyysisiin ominaisuuksiin ja halvimpaan hintaan. Kela on kehittänyt kriteereitään, mutta esimerkiksi Finnwatchin mielestä ne ovat edelleen puutteelliset.

Pakkoylitöitä ja vessakäyntien rajoituksia

Vuosina 2014–2015 Finnwatch selvitti sairaalakäsineiden tuotantoa. Suomen sairaanhoitopiireihin tuotiin Thaimaasta sairaalakäsineitä, joiden valmistuksesta paljastui muun muassa pakkoylitöitä, laittoman alhaisia palkkoja ja laittomasti palkasta perittyjä kuluja, lomakieltoja ja wc-käyntien rajoittamista.

Tehtaan omistajat kiistivät ongelmat. He puolustautuivat sillä, ettei auditoinnissa ollut havaittu puutteita.

JHL ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy järjestivät vuonna 2014 Hanskat naulaan -mielenilmauksen.

– Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevät jäsenemme näyttivät silloin mielenosoituksella, etteivät halua käyttää käsineitä, joiden tuotanto vaarantaa työntekijöiden terveyden ja rikkoo heidän oikeuksiaan Thaimaassa, sanoo Merja Launis-Ahtiainen.

Siirtotyöläiset asuvat surkeissa oloissa ja tekevät valtavia määriä ylitöitä.

Finnwatch jatkoi työtään Thaimaassa ja työolot paranivat hieman. Tehtaan pohjoismaisen edustajan teettämä auditointi tuotti ristiriitaisia tuloksia eikä ongelmien syihin päästy käsiksi. Raportin mukaan tehtaan johto on yrittänyt vaikuttaa auditointien tuloksiin ja pyytänyt työntekijöitä jopa valehtelemaan auditoijille.

Finnwatchin yhteistyö maahantuojan ja tehtaan kanssa on päättynyt, mutta järjestö on jatkanut työolojen selvittelyä. Osa aiemmista ongelmista on korjattu, mutta edelleen erityisesti siirtotyöläiset asuvat surkeissa oloissa, tekevät valtavia määriä ylitöitä ja maksavat satojen eurojen rekrytointimaksuja.

Vastaavia tuloksia havaittiin viime syksynä myös saman valmistajan tehtaalla Malesiassa. Käsineitä Suomeen tuova yritys ei suostu paljastamaan alihankkijoitaan, vaan vetoaa liikesalaisuuksiin.

– Alihankkijaketjujen salailu on iso ongelma. Yritykset vetoavat teettämäänsä vastuullisuusvalvontaan ja auditointeihin. Auditointien käyttö on askel oikeaan suuntaan, mutta niistäkin voidaan esittää perättömiä tuloksia, Merja Launis-Ahtiainen korostaa.

Katukivet polkevat ihmisoikeuksia

Vuonna 2015 Suomeen tuotiin katukiviä, reunakiviä ja käytävänpäällyskiviä yhteensä noin 47 000 tonnia. Tästä suurin osa tuotiin Kiinasta.

Kiinalaisen luonnonkiven tuotantoon liittyy ihmisoikeusriskejä ja työelämän oikeuksien rikkomuksia. Ongelmien selvittämistä vaikeuttaa alihankintaketjujen epäselvyys: Samanlaista kiveä voidaan louhia eri lähteistä, ja louhimoissa operoi samanaikaisesti eri yrityksiä. Siksi kiven alkuperän selvittäminen on usein mahdotonta.

– Osa yrityksistä kertoi avoimesti, etteivät ne tiedä ostamansa kiven alkuperää.

Kiveä tuodaan myös Intiasta, jossa louhimoiden työvoimasta suurin osa on epävirallisessa työsuhteessa, ilman sopimuksia ja sosiaaliturvaa. Myös pakkotyötä ja velkaorjuutta esiintyy. Lapsityövoiman käyttö on yleistä maan teollisuustuotannossa, vaikka onkin onneksi vähentynyt joillain alueilla.

Monet yrityksistä eivät halua antaa tietoa alihankkijoistaan, ja perustelivat salailua kilpailusyillä.

– Osa yrityksistä kertoi avoimesti, etteivät ne tiedä ostamansa kiven alkuperää, Launis-Ahtiainen kertoo.

Katukiveysten kivet on usein kerätty lapsityövoimalla.
Katukiveysten kivet on usein kerätty lapsityövoimalla.

Kohti vastuullisempia hankintoja

Vuonna 2017 Finnwatch, KL-Kuntahankinnat Oy ja Valtion yhteishankintayhtiö Hansel Oy toteuttivat pilottihankkeen sosiaalisen vastuun kriteereiden käytöstä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena oli parantaa hankintoihin liittyvää valvontaa monistettavan esimerkin avulla.

Esimerkkikohteeksi valittiin kalusteet ja tietokoneet, joita Hansel hankkii vuosittain yli 40 miljoonalla eurolla. Elektroniikan kokonpanoon liittyy ihmisoikeusriskejä pakkotyöstä kohtuuttomaan työaikaan sekä järjestäytymisvapauden puutteeseen.

– Tarvitaan rohkeita edelläkävijöitä. Olisiko sinun kuntasi sellainen?

Pilotissa havaittiin, että vastuullisuuden varmistaminen on hankalaa ja vaatii paljon resursseja. Sopimustoimittajilta ei saada kunnollisia vastauksia tuotanto-oloista tai riittäviä todisteita riippumattomasta auditoinnista.

– Tarvitaan rohkeita edelläkävijöitä ja hyviä esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen vastuun kriteerejä voidaan soveltaa kuntien ja valtion hankinnoissa sekä valvoa työelämän oikeuksien toteutumista hankintaketjuissa, Merja Launis-Ahtiainen sanoo.

– Olisiko sinun kuntasi tässä rohkea edelläkävijä?

JHL tukee Finnwatchin työtä ja on mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on sitova, ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki. Ykkösketjuun-kampanjaan voi osallistua allekirjoittamalla tukivetoomuksen osoitteessa ykkosketjuun.fi

Juttua muokattu 21. helmikuuta kello 10.27: otsikkoa täsmennetty.