Turvapaikanhakijat auttavat Kemijärveä

JHL:n jäsenet ovat olleet mukana kehittämässä Kemijärven ja sen vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden yhteistyötä. Nyt monia surettaa, kun vastaanottokeskus ollaan ensi keväänä lopettamassa.

Keskiviikkona puoli kahdeltatoista parikymmentä iäkkäämpää asukasta kerääntyy  innoissaan Myllytuvan aulaan. Kyseessä on kehitysvammaisille suunnattu asuntola, ja luvassa on sen asiakkaiden ja ohjaajien jokaviikkoinen yhteinen parin kilometrin kävelylenkki. Mukana kulkee muun muassa JHL:läinen Ilkka Salmela.

Viime keväästä alkaen kävelyille ovat osallistuneet myös Kemijärven vastaanottokeskuksessa asuvat turvapaikanhakijat. Myllytuvan pieni henkilökunta on ilahtunut saadessaan turvapaikanhakijoista apua pyörätuolien työntämisessä lumessa sekä vapauttamaan osan työntekijöistä muihin tehtäviin kävelyn ajaksi. Talon asukkaat puolestaan nauttivat tutuista kasvoista ja sanailusta, vaikka kumpikaan osapuoli ei oikeasti ymmärrä toisen kieltä.

Kemijärven turvapaikanhakijoiden ammatillinen tausta on laaja. On niin opettajia, lakimiehiä ja insinöörejä kuin myös lukutaidottomia. Suurin osa on kotoisin Irakista. Niin myös kävelylle osallistuva farmaseutti Abdulateef Sayer (kuvassa oikealla).

– Näistä kävelyistä tulee todella hyvä olo. On mahtavaa nähdä, kuinka iloiseksi ihmiset tulevat avustamme, Sayer sanoo.

Sayerin mukaan turvapaikanhakijoiden päivät vastaanottokeskuksessa tuntuvat koostuvan vain syömisestä ja nukkumisesta. Siksi hyödyksi oleminen tuntuu heistä niin palkitsevalta.

Ilkka Salmela on töissä vastaanottokeskuksessa pakolaisohjaajana. On juuri hänen vastuullaan löytää turvapaikanhakijoille erilaisia aktiviteetteja.

– Kaikilla heistä on työlupa, mutta työpaikkoja on saatavilla vain vähän. Osa on onneksi päässyt töihinkin, esimerkiksi pizzeriaan, kauppaan tai leipomoon. Minun tehtäviini kuuluu sitten vahtia, että silloin heille myös maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa, Salmela sanoo.

Lumitöitä ja kalastusta

Kun palkallista työtä ei alueelta tahdo löytyä, erilaiset vapaaehtoisprojektit ovat ottaneet tulta. Kehitysvammaisten lisäksi turvapaikanhakijat ovat käyneet myös ulkoilutpuiden hakkaamisessa ja lumitöissä.

Tähän tarttui myös paikallinen JHL:n yhdistys 675. Joukko turvapaikanhakijoita maalasi kesällä yhdistyksen mökin ja sai siitä vastineeksi mökkeillä siellä viikonlopun ajan.

– Paras päivä Suomessa ikinä. Sai mökkeillä, kerätä marjoja, kalastaa ja saunoa, yhdistyksen aktiivi kertoo talkoisiin osallistuneen kiittäneen.

Salmelan mukaan tekemisen löytäminen on tärkeää etenkin nyt, kun Maahanmuuttovirasto (Migri) on päättänyt sulkea Kemijärven vastaanottokeskuksen huhtikuun loppuun mennessä. Suuri osa vastaanottokeskuksen asukkaista odottaa vielä päätöstä turvapaikkahakemuksestaan, ja nyt heiltä voi vaihtua myös paikkakunta. Salmela yrittää tarjota heille muuta ajateltavaa.

Migrin päätös sulkea vastaanottokeskus perustuu arvioon, että turvapaikanhakijoiden hakemukset ehditään käsitellä ennen sitä. Tällöin kielteisen päätöksen sääneet palautetaan kotimaahansa ja myönteisen päätöksen saaneet voivat jäädä asumaan esimerkiksi juuri Kemijärvelle.

Ulkomaiset pelastajat

Noin 7 000 asukkaan Kemijärvellä ovat vähentyneet niin työpaikat kuin ihmisetkin. Lähellä sijaitsevalta Pelkosennimeltä kotoisin oleva Ilkka Salmela on ollut kokemassa alueen rakennemuutoksen.

– Nyt kun vastaanottokeskus ollaan sulkemassa, yritän loppurutistuksena järjestää ihmisille mahdollisimman paljon tekemistä ja harjoittelupaikkoja, sanoo pakolaistoiminnan ohjaaja, JHL:läinen Ilkka Salmela.
– Nyt kun vastaanottokeskus ollaan sulkemassa, yritän loppurutistuksena järjestää ihmisille mahdollisimman paljon tekemistä ja harjoittelupaikkoja, sanoo pakolaistoiminnan ohjaaja, JHL:läinen Ilkka Salmela.

– Täällä on ollut tehtaita, mutta kaikki on lopetettu. Olen aiemmin ollut töissä niin matkailualalla, kaupan alalla kuin moottorikelkkatehtaassakin. Olen ollut Kiinassakin siirtämässä sinne omaa työtäni, ja kun tulin takaisin, työni ovat olleet ohi, hän selittää.

Alueelle suunnitellusta biotehtaasta toivotaan apua, mutta siihen on vielä aikaa. Siksi vuosi sitten perustettu vastaanottokeskus on ollut tärkeä piristysruiske. Itse vastaanottokeskus on säännöllisesti tarjonnut 20–30 työpaikkaa, ja sen lisäksi keskuksen ja sen alkujaan jopa 400 asukkaan omat ruoka- ja bensaostokset ovat olleet paikallisille yrityksillekin merkittävä tulonlähde.

Vaikka yhteistä kieltä ei vielä ole, ilmapiiri kaupungissa on ollut erittäin myönteinen. Minkäänlaisia valituksia ei poliisille ole kuulunut. Turvapaikanhakijoista noin neljännes on lapsia, ja he ovat oppineet suomen vanhempiaan nopeammin ja integroituneet hyvin suomalaisiin kouluihin. Myllytuvan asuntolassa turvapaikanhakijoiden osallistumista kävelyretkiin arvostetaan siksikin, koska suomalaiset itse eivät juuri käy kehitysvammaisia tuttaviaan tapaamassa.

Paikallinen JHL-aktiivi arvioi, että jos koko turvapaikanhakijoiden porukka lähtee Kemijärveltä keväällä, se on Kemijärvelle ”romahdus”.

Ilkka Salmela näkee heidän toimintansa kulkevan hyvin yhdessä JHL:n arvojen kanssa.

– Pyrimme tukemaan hyvää työtä ja työpaikkojen säilymistä. Erilaisia kriisejä tulee yhteiskunnassa aina välillä vastaan, emmekä voi siihen vaikuttaa, mutta voimme yrittää hoitaa niitä parhaamme mukaan, Salmela sanoo.

 

Lue myös: