Varhaiskasvattajat koolla:”Jos haluatte laatua,
lain pitää kaatua!”

Uuden varhaiskasvatuslain käsittely eduskunnassa sai sadat päiväkodeissa työskentelevät pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan hoitajat marssimaan työpaikoiltaan ja osoittamaan mieltään Eduskuntatalon edustalle. Viesti päättäjille kuului: Jos haluatte laatua, lain tulee kaatua!

neljä lastenhoitajaa mielenosoituksessa
Martintuvan lastenhoitajat Tuula Alanen, Jaana Kähärä-Virtanen, Jaana Kolehmainen ja Noora Paloaho Vantaalta.

– Tultiin puolustamaan omaa työtä ja lasten etua. Lasten takia työtä tehdään, ja siksi ollaan täällä.

Näin jämäkästi perustelivat vantaalaiset lastenhoitajat Tuula Alanen, Jaana Kolehmainen, Jaana Kähärä-Virtanen ja Noora Paloaho osallistumistaan uutta varhaiskasvatuslakia vastustavaan mielenilmaukseen.

JHL:läinen nelikko työskentelee Martintuvan päiväkodissa ja pitää hallituksen lakiesitystä paluuna menneisyyteen.

– Nyt kaikki varhaiskasvattajat työskentelevät rinta rinnan koulutukseen katsomatta, mutta tulevaisuuden pelkona on jakautuminen kahden kerroksen väkeen.

Sirja Koski mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä
JHL:läinen Sirja Koski puolusti lastenhoitajien asemaa ja otti selfien mielenosoituksessa.

Samaa mieltä oli mieltään osoittanut ja selfien itsestään ja eduskuntatalon pylväiköstä napannut Sirja Koski. Hän työskentelee lastenhoitajana Aurinkolahden päiväkodissa Helsingissä.

– Pelkään, että hoitajien arvostus laskee, eikä se ole hyvä asia.

Lastenhoitajien arvostus, työpaikkojen säilyminen ja varhaiskasvatuksen laatu huolestutti myös espoolaista Heidi Pekkistä.

– En usko, että laki parantaa varhaiskasvatuksen tasoa. Pahimmillaan se johtaa siihen, että lasten arjessa olevien aikuisten määrä laskee, sillä lastentarhanopettajien työajasta menee paljon suunnitteluun ja muihin paperitöihin.

Liitoilla yhteinen huoli

Varhaiskasvattajien mielenosoitus sujui rauhallisissa mutta iloisissa merkeissä. Muutama taivaalta tippunut sadepisara ei menoa haitannut, kun JHL:läiset, jytyläiset, superilaiset, tehyläiset ja talentialaiset varhaiskasvattajat huusivat joukolla päivän iskulausetta.

”Jos haluatte laatua, lain pitää kaatua! Jos haluatte laatua, lain pitää kaatua!”

Alun perin mielenilmauksen piti koskea vain pääkaupunkiseudun päiväkoteja mutta sittemmin se laajeni koskemaan koko Uuttamaata. Barrikadilla olivat niin kunnallisten kuin yksityisten päiväkotien väki, sillä lakiesitys koskee kaikkia päiväkotien kasvatusvastuullisia aikuisia.

Liittojen ja niiden jäsenten huoli on yhteinen: Eduskunnalle jätettyä varhaiskasvatuslakia ei saisi nykymuodossaan hyväksyä, sillä se muuttaa liian voimakkaasti päivähoidon henkilöstörakennetta ja alan koulutusvaatimuksia.

Lisäksi esitys uhkaa koko varhaiskasvatuksen keskeistä ajatusta, jonka mukaan kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Samalla lain toteutuminen romuttaisi nykyisin päiväkodeissa hyvin toimivat moniammatilliset tiimit.

Lastenhoitajien määrä laskisi

kyltti mielenosoituksessaLakiesityksen mukaan yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää päiväkodeissa lisättäisiin. Samalla toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneiden lastenhoitajien (lähihoitajien) määrä laskisi nykyisestä 60 prosentista noin kolmannekseen.

Myös ammattikorkeakouluista valmistuneiden sosionomien asema muuttuisi. Nyt he voivat toimia lastentarhanopettajina ja päiväkotien johtajina mutta jatkossa he olisivat varhaiskasvatuksen sosionomeja. Heitä olisi noin kolmannes lapsiryhmän aikuisista.

Varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden saisivat vain yliopistoista valmistuneet kasvatustieteen kandidaatit. Päiväkodin johtajilta puolestaan edellytettäisiin tulevaisuudessa maisterin tutkinnon suorittamista.

Siirtymäaikaa vuoteen 2030

lapsia päivähoidossaLaki on tarkoitus saada voimaan jo ensi elokuussa, mutta vuoteen 2030 jatkuvan siirtymäajan takia kelpoisuusvaatimusten kiristyminen ja muut lain käytännön vaikutukset näkyvät vasta vähitellen.

Silti moni lastenhoitajana nykyisin työskentelevä joutuu miettimään, mikä on hänen paikkansa tulevaisuuden päivähoidossa. JHL:n teettämien laskelmien mukaan lain toteutuminen esitetyssä muodossa tarkoittaisi jopa 9 000 lastenhoitajavakanssin vähenemistä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kokonaan toinen kysymys on se, että vuoteen 2030 mennessä tuskin saadaan koulutettua lain edellyttämää määrää kasvatustieteen kandidaatteja, jotka olisivat muodollisesti päteviä varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Huomio ryhmäkokoihin

JHL:n mielestä paras keino parantaa varhaiskasvatuksen laatua on taata riittävän pienet ryhmäkoot ja osaavan henkilötön riittävä määrä lapsiryhmää kohden.

Myös lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen entiselle tasolle sekä päiväkotien nykyisen henkilöstön pedagogisten valmiuksien parantaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella lisäisivät varhaiskasvatuksen laatua.

Mitä helsinkiläisen päiväkoti Saanan henkilökunta tuumii varhaiskasvatuslain uudituksesta? Juttu löytyy tästä.