Ilmastokriisi, globalisaatio, lapsityövoima… Työjärjestö ILO on kehittänyt säällisen työn agendan turvaamaan sinunkin oikeutesi vauhdilla muuttuvassa työelämässä.
Mitä tarkoittaa säällinen työ?
Globaalit haasteet muuttavat työelämää nopeasti. Näistä merkittävimpiä ovat lapsi- ja pakkotyövoima, epätyypillisen työn lisääntyminen, ilmastokriisi ja globalisaatio.
Avainasemassa muutokseen vastaamisessa on kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organisation). ILO luo kansainvälisen työelämän yleissopimuksia ja valvoo niiden toteutumista. Sen päätavoitteena on vuodesta 1999 alkaen ollut säällisen työn tavoite (decent work).
Yksinkertaistettuna säällinen työ tarkoittaa työtä, joka turvaa toimeentulon, kunnioittaa työntekijän oikeuksia ja takaa riittävän sosiaalisen suojelun. Säällisen työn käsite koskettaa kaikkia työelämään liittyviä ilmiöitä ja ihmisiä riippumatta siitä, onko kyseessä työsuhteinen työ.
Säällisen työn sisältö ei näy missään tietyssä sopimuksessa, vaan erityyppisissä ja sovellettavuudeltaan eritasoisissa sääntelyvälineissä, kuten ILO:n ydin- ja yleissopimuksissa. Säällisen työn tavoitteen toteuttaminen ei ole yksinkertaista soveltamisalan laajuuden, kansainvälisen luonteen ja käsitteen epämääräisyyden vuoksi.
Lue lisää: Juristi vastaa: Mitkä ovat alustatalouden uudet pelisäännöt?
Mitkä ovat säällisen työn neljä pilaria?
Säällisen työn agenda jaotellaan neljään strategiseen pilariin:
1. työelämän normit ja oikeudet,
2. työllisyyden edistäminen,
3. sosiaalinen suojelu,
4. vuoropuhelu ja kolmikantaisuus.
Työelämän normeja ja oikeuksia koskeva pilari keskittyy perustavanlaatuisiin ihmisoikeuskysymyksiin, sillä se korostaa ILO:n keskeisimpiä ydintyönormeja ja lapsityön poistamista. Työllisyyden edistämistä koskevan pilarin voimin pyritään edistämään työllisyyttä kestävän talouskasvun avulla.
Säällinen työ turvaa toimeentulon, kunnoittaa työntekijän oikeuksia ja takaa sosiaalisen suojelun.
Sosiaalisen suojelun pilari heijastaa heikomman suojelun periaatetta ja ajatusta siitä, että valtion tehtävänä on tarjota kansalaisilleen perusturva esimerkiksi tietyn tulotason ja peruspalveluiden muodossa.
Viimeisenä pilarina on vuoropuhelun vahvistaminen kolmikantaisuuden periaatteen kautta. Tehokkaan vuoropuhelun elinehtoja ovat valtion takaama järjestäytymisvapaus ja oikeus kollektiiviseen sopimiseen sekä ympäristö, jossa työmarkkinaosapuolten ja muiden ryhmittymien mielipiteitä kuunnellaan ja arvostetaan.
Ketkä muut kuin ILO vaikuttavat säällisen työn muodostumiseen?
Säällinen työ muodostuu myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelman sekä ILO:n jäsenvaltioiden ja alueellisten toimijoiden, kuten Euroopan Unionin kautta.
ILO pyrkii tehtävässään edistämään ensisijaisesti työelämän perusoikeuksien ja työelämän tasa-arvon toteutumista. Agenda 2030 taas on asettanut säällisen työn tavoitteen rinnakkain kestävän talouskasvun kanssa. Agenda 2030 -ohjelma tuo siten säällisen työn tavoitteeseen taloudellisen näkökulman ja liittää sen joukkoon globaaleja ja parempaan tulevaisuuteen tähtääviä tavoitteita.
Säällisen työn tavoitteen toteutuminen vaatiikin tuekseen rajat ylittävällä tasolla toimivien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö on tärkeää, sillä jos säällisen työn tavoite toteutuu tehokkaasti, se voi tarjota vastauksia lukuisiin globaaleihin työelämää koskeviin ongelmiin.
Anna Järvinen työskentelee juristina JHL:n oikeudellisella toimialueella. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli säällisen työn tavoitetta EU:ssa.
Askarruttaako mieltäsi jokin työelämään liittyvä kysymys? Lähetä se osoitteeseen motiivi-lehti@jhl.fi.