Alipalkkaus on huolestuttava ilmiö. Siihen puuttumiseksi JHL ajaa järeitä keinoja, kirjoittaa JHL:n juristi Anna Järvinen.
1 Mitä alipalkkaus ja palkkavarkaus tarkoittavat?
Alipalkkaus tarkoittaa sitä, ettei työnantaja maksa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai jättää maksamatta laissa tai työehtosopimuksessa määritellyt palkan lisät, kuten ylityökorvaukset.
Käytännössä liian pieneksi määritellään palkka, joka alittaa työehtosopimuksessa määritetyn työntekijöille maksettavan palkan. Alipalkkauksen uhreina ovat yleensä ulkomaalaiset työntekijät, mutta uhreiksi voivat joutua myös muut haavoittuvassa asemassa olevat työntekijäryhmät.
Alipalkkauksesta ilmiönä tulee erottaa yksittäiset palkkaerimielisyydet. Näitä voi syntyä esimerkiksi siitä, että työntekijä ja työnantaja ovat eri mieltä työn vaativuudesta ja täten palkan suuruudesta. Alipalkkauksesta pitää erottaa myös vakavat hyväksikäyttötapaukset, kuten ihmiskauppa ja kiskonnan tapainen työsyrjintä.
Ammattiliitto JHL ajaa rikoslakiin palkkavarkauden käsitettä. Tällöin alipalkkaus tunnistettaisiin varkaudeksi ja voitaisiin kriminalisoida eli säätää lailla rangaistavaksi teoksi. Suomessa palkkavarkautta ei ole kriminalisoitu, mutta pohjoismaista Norjassa näin on tehty.
2 Miten alipalkkaukseen voidaan puuttua?
Alipalkkaukseen voidaan puuttua muutamalla eri tavalla Suomessakin. Ensinnäkin työsuojeluviranomainen voi antaa toimintaohjeen tai kirjallisen kehotuksen työnantajalle, joka ei maksa työntekijälle lain tai yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kirjallisen kehotuksen antaminen edellyttää, että palkan perusteen ja määrän voi yksiselitteisesti todeta yleissitovasta työehtosopimuksesta.
Kehotuksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Jos tapauksessa on aihetta epäillä esimerkiksi työsyrjintää, työsuojeluviranomainen voi tehdä ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten.
Työntekijä voi turvautua ammattiliiton juristin apuun ja vaatia palkkasaatavia työnantajalta.
Toiseksi työntekijä voi turvautua esimerkiksi ammattiliiton juristin apuun ja vaatia palkkasaatavia työnantajalta. Jos työnantaja ei suostu maksamaan saatavia, asia voidaan ratkaista viime kädessä oikeusteitse. Työnantaja joutuu maksamaan maksamatta jääneet saatavat korkoineen työntekijälle, mutta erillistä sanktiota ei työnantajalle langeteta.
Kolmanneksi alipalkkaus voi tulla rangaistavaksi rikoslain mukaisena työsyrjintänä tai jopa kiskonnantapaisena työsyrjintänä. Jotta työsyrjinnän tunnusmerkistö täyttyisi, on esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä täytynyt asettaa epäedulliseen asemaan syntyperäisiin suomalaisiin työntekijöihin nähden.
3 Miten palkkavarkaus saataisiin kriminalisoitua?
Palkkavarkauden kriminalisointi onnistuu, jos siihen on tarpeeksi yhteiskunnallista painetta ja poliittista tahtoa. Kriminalisointi tapahtuisi siten, että lainvalmistelun jälkeen rikoslakiin lisättäisiin säännökset palkkavarkaudesta. Palkkavarkautta koskeva kansalaisaloite on jo kerran tehty, mutta se ei saanut tarpeeksi kannatusilmoituksia edetäkseen eduskuntaan.
Jos palkkavarkaus olisi kriminalisoitu, työntekijä voisi tehdä palkkavarkaudesta ilmoituksen suoraan poliisille, eikä hänen välttämättä tarvitsisi vaatia palkkojaan pitkässä oikeusprosessissa niin sanottuna siviiliriitana. Näin uhri saisi nopeammin ja tehokkaammin apua.
Lisäksi sakko- tai vankeusrangaistus palkkavarkaudesta voisi toimia pelotteena työnantajalle ja mahdollisesti ennaltaehkäistä tällaista toimintaa.
Anna Järvinen työskentelee juristina JHL:n oikeudellisella toimialueella. Voit kuulla lisää hänen näkemyksiään palkkavarkaudesta Miksi palkkavarkautta ei ole kriminalisoitu Suomessa? –podcastissa Spotifyssa tai Soundcloudissa.