Juttusarja:
Työväenliike 100 vuotta

Työväkeä koolla torvisoittokuntineen ja lippuineen vuonna 2017.

Työväenliike 100 vuotta:
Poliittiset voimasuhteet kääntyvät

Porvareille voiton tuoneet vaalit kärjistivät yhteiskunnallista tilannetta syksyllä 1917. Sosialidemokraatit menettivät enemmistöasemansa eduskunnassa ja radikaaleimmat ehdottivat vallankumousta. Syksyllä 1917 Suomessa oltiin poliittisesti hankalassa tilanteessa, kun valtalaki oli kaatunut ja eduskunta oli hajotettu. Venäjän väliaikainen hallitus oli määrännyt uudet eduskuntavaalit toimitettaviksi

, , , ,

Mielenosoituskulkue marssii Helsingissä Toista linjaa pitkin Hakaniemen suuntaan suurena mielenosoituspäivänä 14.7.1917. Ruotsinkielisissä banderolleissa toivottiin voittoa sosialidemokratialle ja valtaa kansalle. Kuva: Kansan arkisto

Työväenliike 100 vuotta: Valtalaki – askel kohti itsenäisyyttä

Heinäkuussa 1917 eduskunnan käsittelyyn tuli valtalaki. Kysymykseen Suomen korkeimman vallan järjestämisestä kulminoitui myös yhteiskunnallisten muutosten tarve. Kansa odotti paljon uudelta eduskunnalta, jonka todellinen valta ei tahtonut riittää uudistusten läpiviemiseksi. Kun valtakysymystä eduskunnassa ratkottiin, uskottiin sen selvittävän myös sosiaaliset ongelmat kuten

, , ,

Ostosten tekoa Pellavatehtaan Työväen osuuskaupan ruokatavaramyymälässä Tampereella todennäköisesti ennen sisällissotaa vuonna 1916. Kuva: Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto

Työväenliike 100 vuotta: Maan viljavarat on sosialisoitava!

Kesään 1917 tultaessa Suomen elintarviketilanne alkoi näyttää hyvin heikolta. Elintarpeita oli jo vähitellen alettu säännöstellä. Kesäkuussa voimaan saatiin elintarvikelaki, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön. Elintarvikelain säätämistä alettiin suunnitella senaatissa keväällä 1917, kun tiedossa oli, että Venäjältä oli saapunut kuluneen vuoden

, , ,