Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina 28.1. ja ennakkoon voi äänestää jo nyt. Motiivi tapasi kaksi vasemmiston ehdokasta, SDP:n Tuula Haataisen ja Vasemmistoliiton Merja Kyllösen, ja esitti heille 15 kysymystä työelämästä sekä presidentin roolista.
1. Ennen poliitikon uraa olette tehneet myös muunlaisia töitä. Minkälaisia muistoja teillä on tästä ajasta?
Haatainen: Kun tulin 80-luvulla nuorena sairaanhoitajana Helsinkiin, oli sairaalamaailma hyvin hierarkkista. Esimerkiksi ruokalassa vastaavat lääkärit söivät eri paikoissa kuin hoitajat ja osaa lääkäreitä piti teititellä.
Myöhemmin olin Kelassa määräaikaisena tutkimusapulaisena. Kun aloin odottaa ensimmäistä lastani, ei määräaikaista työsuhdettani jatkettukaan.
Kyllönen: Olen työskennellyt varsin naisvaltaisilla aloilla sairaala- ja apteekkimaailmassa sekä kaupassa. Kouluaikoina olin töissä myös keskuspesulassa, puutarhalla ja museonvalvojana.
Työelämä opetti sosiaalisuutta ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ehkä se on antanut myös rohkeutta ja vahvuutta katsoa asioita laajemmin.
2. Mihin työelämän ongelmiin tulisi puuttua heti?
Haatainen: Jos nuorten halutaan hankkivan lapsia, pitää kaksi perusasiaa saada kuntoon: pysyviä ja kunnollisia työsuhteita sekä asunto.
Myös nollatuntisopimuksiin tulee reagoida. Lisäksi minua huolestuttaa myös se asenneilmasto, jossa työttömiä syyllistetään työttömyydestä. Aktiivimalli on tästä todella vaarallinen esimerkki.
Kyllönen: Työsuojelu tulisi ottaa paremmin huomioon. Työturvallisuus on hyvin laaja käsite eikä sitä nähdä riittävän usein merkitykselliseksi asiaksi. Myös työn arvostusta tulee nostaa, siten että ihmiset kokevat olevansa arvostettuja omassa työssään. Lisäksi palkkatasa-arvosta puhutaan edelleen liian vähän.
3. Mikä on ammattiliittojen rooli nyky-yhteiskunnassa?
Haatainen: Ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä taloudellista vapautta ja vakaata kehitystä vahvistava rooli. Ammattiyhdistysliike on olennaisesti mukana edistämässä kestävää kehitystä, sosiaalista hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta.
Olen vahva sopimusyhteiskunnan kannattaja ja minusta ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytykset tulee taata jatkossakin.
Kyllönen: Ammattiliitot voisivat olla vieläkin vahvempia yhteiskunnallisen vuoropuhelun rakentajia myös eurooppalaisen yhteistyön avulla. Esimerkiksi digitalisaatio ja robotisaatio haastavat meidät kaikki, ja on tärkeää, että myös ammattiliitot tekevät avauksia sekä kansalliseen että kansainväliseen lainsäädäntöön.
”Ammattiliitot voisivat olla vieläkin vahvempia yhteiskunnallisen vuoropuhelun rakentajia myös eurooppalaisen yhteistyön avulla.”
4. Minkälainen sillanrakentaja presidentti voisi olla työmarkkinaosapuolten välillä?
Haatainen: Presidentin tulee vahvistaa ja voimistaa luottamusta. Presidenttinä korostaisin, että työelämän oikeudet ovat myös ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia, kuten ILOn sopimusta, pitää noudattaa.
Kyllönen: Työmarkkinoilta puuttuu selkeästi sellainen se dialogi, joka rakentaa osapuolten välille luottamusta. Presidentti on tärkeä arvojohtaja, joka pystyisi tässäkin asiassa avaamaan ja rakentamaan keskustelua.
5. Miten huolissanne olette Itämeren turvallisuustilanteesta?
Haatainen: Itämeren tilanteesta pitää kantaa huolta. Liittoutumattomana maana Suomella on mahdollisuus vahvistaa keskusteluyhteyden rakentamista diplomatian keinoin.
Kyllönen: En ole Itämeren turvallisuustilanteesta huolissani. Suurin ongelma on vuoropuhelun puute, mikä kuvastaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä politiikassa jäätynyttä tilannetta suhteessa Venäjään.
Suomelle isoin kysymys on, mihin me asemoidumme eli pystymmekö olemaan liittoutumaton maa, joka ei kumarra kumpaankaan suuntaan vaan hakee dialogia. Väistämättä 1 300 kilometriä rajalinjaa on merkittävä tekijä, minkä vuoksi meidän ei tule vaieta vaan rakentaa siltojen.
6. Miten näette Euroopan haastavan nykytilanteen ja tulevaisuuden?
Haatainen: Toivon, että seuraavat vuodet ovat EU:n kehittämisen aikaa. EU:n puolustusyhteistyö on tiivistynyt nopeasti ja on käyty keskustelua myös EMU:n ja muun talouspolitiikan rakenteiden tiivistämisestä. Yhtenä kriittisenä kysymyksenä on, pystyykö EU rakentamaan uskottavaa turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa tulevina vuosina. EU:lla on paitsi velvollisuus myös tarve ottaa aktiivinen rooli lähialueidensa konfliktien ratkaisemisessa. Koordinoisin myös kehitysyhteistyötä tiiviimmin EU:n tasolla.
Kyllönen: EU:n tilanne on tulevaisuudessa vielä nykyistäkin turbulenttisempi: miten esimerkiksi Brexitiin liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua tai miten puolustusunionia rakennetaan. Suomessa isoin asia on presidentin rooli ja oikeudet EU-keskustelussa.
Kaikkein isoin kysymys on kuitenkin, miten EU-jäsenmaiden sisäiseen eriarvoistumiseen puututaan. Tähän päälle tulevat vielä ilmastokysymykset sekä pakolaispolitiikka.
7. Mikä on Suomen rooli tulevaisuuden EU:ssa?
Haatainen: EU:n on otettava johtajuus maailmanpolitiikan toimijana ja edistettävä kestävien yhteiskuntien rakentamista, rauhan välittämistä sekä kansainvälisten sopimusten puolesta puhumista. Tarvitaan vastavoima kansallismielisten valtionpäämiesten keskinäiselle uhittelemiselle. Suomen on otettava aktiivinen rooli EU:ssa näiden asioiden puolesta. Kutsun tätä feministiseksi ulkopolitiikaksi.
”EU:n on otettava johtajuus maailmanpolitiikan toimijana.”
Kyllönen: Suomen pitäisi näyttää esimerkillään, että voimme vakauttaa Eurooppaa laittamalla perusasiat kuntoon omassa maassa. Ensimmäiseksi meidän on lopetettava koulutusleikkaukset ja pidettävä huoli, että kaikki pysyvät mukana.
Tällä hetkellä EU-tasolla on poltettu siltoja paitsi EU:n ja Venäjän välillä, myös EU:n sisällä. Suomella on YK- ja ETYJ-historiansa ansiosta vahva mahdollisuus edistää näiden siltojen uudelleenrakennusta.
8. Mikä on Nato-kantanne?
Haatainen: En kannata Nato-jäsenyyttä tällä hetkellä, mutta Suomen ei pidä lyödä ehdottomia kantoja lukkoon. Ovi on hyvä pitää raollaan.
Kyllönen: Kantani on ehdoton ei. Haluan, että Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja sitoo oman puolustuksensa yleiseen asevelvollisuuteen.
9. Minkälaisen presidentin Suomi teistä saisi?
Haatainen: Aikaansaavan ja vastuuntuntoisen arvojohtajan.
Kyllönen: Asioihin perehtyvän, rauhaa rakentavan, suorapuheisen ja suoraselkäisen presidentin, joka uskaltaa mennä tilanteisiin hakemaan ratkaisuja.
10. Mitä muuttuisi nykyisestä, josta teistä tulisi presidentti?
Haatainen: Haluan nostaa kolme asiaa ylitse muiden. Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys pitää katkaista. Ilmaston lämpeneminen on saatava pysähtymään. Naisten ja tyttöjen oikeudet sekä meillä että maailmalla pitää turvata.
Kyllönen: Arvokysymyksiin, kuten eriarvoistumiseen, otettaisiin tiukemmin kantaa. Liittoutumattomuus nostettaisiin vahvemmin esiin valtioneuvoston ja eduskunnan kanssa, ja keskittyisimme enemmän rauhanvarusteluun yhteistyössä muiden poliittisten toimijoiden kanssa.
11. Mitä pitäisi tehdä presidentin valtaoikeuksille?
Haatainen: Presidentin valtaoikeudet ovat nykyisellään hyvät.
Kyllönen: Presidentin valtaoikeudet ovat varsin hyvät. Lähinnä miettisin EU-kysymystä suhteessa puolustusunioniin ja siirtäisin armahdusoikeuden oikeusvallalle.
12. Kuka aiemmista presidenteistä on ihanteenne?
Haatainen: Tarja Halonen rikkoi rajoja ja toimi määrätietoisesti sen puolesta, että naisten aseman parantaminen nousi Suomen ulkopolitiikan agendalle.
Mauno Koiviston presidentinvaalikampanja oli ensimmäisiä poliittisia kampanjoita, joissa olin mukana. Hän edusti muutosta Suomen linjassa ja parlamentarismia. Vain harvat valtionpäämiehet ovat valmiita karsimaan omaa valtaansa. Koivisto teki sen, jotta Suomen demokratia vahvistuisi.
Kyllönen: Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen. Molemmat ovat edustaneet rauhan rakentamisen ja sovittelun linjaa.
13. a) Mitä haluaisitte sanoa Donald Trumpille?
Haatainen: Oli edesvastuutonta leikata seksuaaliterveyttä edistäviltä kansalaisjärjestöiltä tuet.
Kyllönen: Rauhoitu ja kuuntele ympärilläsi olevia ihmisiä, jotka varoittavat sinua tekemästä hölmöyksiä. Ymmärrä, että pienilläkin liikkeillä voi aikaansaada paljon pahaa.
b) Entä Vladimir Putinille?
Haatainen: Toivoisin että Putin aloittaisi Venäjällä Minskin sopimuksen toimeenpanon sekä neuvottelut Krimin asemasta. Venäjän ja lännen välisiä jännitteitä olisi järkevää alkaa liennyttämään.
Kyllönen: Kuuntele vahvemmin kansaasi, heidän arkisia huolia ja hätää. Älä eriarvoista. Katso eteenpäin tulevaisuuteen, lähde rakentamaan.
14. Missä asiassa koette olevanne hyviä?
Haatainen: En pysty katsomaan vierestä, kun näen epäkohdan. Minun on yritettävä korjata se. Siksi kampanjasloganini ”Sydäntä sanoa” kuvaa minua hyvin.
Kyllönen: Olen hyvä sosiaalisissa suhteissa ja ihmisten auttamisessa. Lämmin ja ihmismäinen toiminta on ohjenuorani.
15. Mitkä kolme arvoa ohjaa toimintaanne?
Haatainen: Oikeudenmukaisuus. Ilman oikeudenmukaisuutta maailma on ja pysyy epätäydellisenä.
Tasa-arvo. Martti Ahtisaari on todennut viisaasti, että kaikki maailman konfliktit perustuvat siihen, että joku kokee epätasa-arvoa.
Toivo. Ilman toivoa ei olisi ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa maailmaa paremmaksi.
Kyllönen: Ihmisyys, rauha ja solidaarisuus. Viisas ihminen jakaa omasta hyvinvoinnistaan myös muille.
Näin presidentti valitaan
Vaalilain mukaan presidentinvaali järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli ensimmäinen kierros käydään tänä vuonna sunnuntaina 28. tammikuuta.
Mahdollinen toinen vaalipäivä on tästä kahden viikon kuluttua eli sunnuntaina 11. helmikuuta. Vaaleissa valitun presidentin toimikausi alkaa 1.3.2018 ja päättyy vuonna 2024.
Perustuslain mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa suoralla vaalilla. Presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.
Presidenttiehdokkaita voivat asettaa ne puoluerekisterissä olevat puolueet, joiden ehdokaslistoilta on valittu presidentinvaalia edeltävissä eduskuntavaaleissa vähintään yksi kansanedustaja sekä vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset.
Presidentinvaalissa voi äänestää jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.