Nykyiset ulosottovirastot on tarkoitus yhdistää ensi vuoden alussa yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, UIosottolaitokseksi. Ulosoton rakenneuudistus keskittää palveluja ja uhkaa heikentää ulosottomiesten työehtoja.
Harri Lepolahti
Mistä ulosoton rakenneuuudistuksessa (ura-hanke) on oikein kysymys, Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistyksen puheenjohtaja Harri Lepolahti?
– Ulosoton rakenneuudistus keskittää ulosoton toimintoja kasvukeskuksiin, sillä osana uudistusta on tarkoitus lakkauttaa parikymmentä ulosoton nykyistä toimipaikkaa. Lisäksi sillä tulee olemaan ikäviä henkilöstövaikutuksia, hän vastaa.
Lepolahti kritisoi sitä, että ulosoton toimipaikkojen lakkauttamisesitys on valmisteltu kiireellä puhtaasti virkamiestyönä, eikä valmistelussa ole kuultu kuntia ja nykyisiä ulosottovirastoja.
– Ulosoton asiakkaille palveluiden keskittäminen viidelle paikkakunnalle tarkoittaa henkilökohtaisen asiointimahdollisuuden heikkenemistä. Henkilöstön kannalta tilanne on yhtä ikävä, sillä se johtaa työmatkojen pidentymiseen tai muuttoihin mahdollisesti pitkienkin matkojen päähän.
Tiedossa tuntuva palkka-ale?
Voiko lakia muuttamalla alentaa virkamiesten palkkoja? Näin uhkaa Lepolahden mukaan käydä, mikäli Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön johdolla valmistelutu uudistus toteutuu, eikä ulosottomiesten palkoista päästä sopimallla yksimielisyyteen.
Tämä johtuu siitä, että osana rakenneuudistusta ulosoton täytäntöönpano jaetaan laajaan ja perustäytäntöönpanoon. Laajaa täytäntöönpanoa ryhtyisivät suorittamaan nykyisin vakituisissa viroissa olevat ulosottomiehet, joiden nimike muuttuisi ulosottoylitarkastajaksi. Perustäytäntöönpano jäisi määräaikaisissa viroissa nykyisin toimivien ulosottomiesten tehtäväksi. Heistä tulisi ulosottotarkastajia.
– Viime vuosina kaikki ulosottomiesten virat on täytetty määräaikaisesti. Nykyisessä mallissa niin vakituiset kuin määräaikaiset tekevät vaativuudeltaan samaa kihlakunnanulosottomiehen työtä, mutta nyt määräaikaiset ulosottomiehet pakotetaan hakemaan selvästi huonommin palkattuja tehtäviä, sanoo Lepolahti.
Palkanalennus tekisi tuntuvan loven arviolta noin sadan ulosottotarkastajan kukkaroon, sillä pahimmassa tapauksessa ansiot laskisivat jopa 40 prosenttia nykyisestä.
Valtiosta suurin menettäjä?
Parhaillaan henkilöstöjärjestöt ja työnantajaa edustava Valtakunnanvoudinvirasto käyvät neuvotteluja uudistuksen jälkeisestä palkkausjärjestelmästä ja palvelussuhteen ehdoista, mutta Lepolahti pelkää, ettei yksimielisyyteen päästä.
– Kysymys on myös periaatteesta. Palkkojen pitäisi olla sopimuksenvaraisia, mutta nyt valtio aikoo alentaa virkamiesten palkkoja lakimuutoksen perusteella. Mikäli tämä onnistuu yhden ammattiryhmän suhteen, menettelytapa todennäköisesti laajenee muille toimialoille ja virastoihin, hän ennakoi.
Ulosoton rakenneuudistuksen keskeinen tavoite on taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen. Sen henkilöstö Lepolahden mukaan ymmärtää ja hyväksyy.
– Mutta tuo tavoite ei toteudu, koska ulosottomenettelyn uudistaminen esitetyssä muodossa heikentää sen toiminnallisuutta ja tuloksellisuutta. Työnantajan tavoittelemat säästöt saatetaan hyvinkin menettää moninkertaisesti perimistuloksen alentumisena, ja tällöin valtio on suurin menettäjä, hän huomauttaa.
Eduskuntaan jo maaliskuussa
Kansainvälisesti verrattuna ulosottolaitoksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat Suomessa erinomaiset. Toimintamenot ovat laskeneet, kun henkilöstön määrä on vähentynyt, toimipaikkaverkosto harventunut ja työtavat kehittyneet ja tehostuneet. Niinpä ulosoton vuotuinen perintätulos on noussut kymmenen viime vuoden aikana noin 650 miljoonasta 1,1 miljardiin euroon.
– Tuloksellisuus perustuu kehittyneisiin tietojärjestelmiin ja henkilöstön motivaatioon, jota tukee suoritteisiin perustuva palkkaus. Palkanalennus ei ainakaan paranna työmotivaatiota, ja siksi vireillä oleva uudistus voi tulla valtiolle aika kalliiksi, Lepolahti uumoilee.
Ulosoton uudistamista koskeva lakiesitys on tarkoitus viedä eduskunnan käsittelyyn jo maaliskuussa, jotta se saataisiin hyväksytyksi kevätkauden aikana. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, aloittaa uusi valtakunnallinen ulosottovirasto toimintansa ensi vuoden alussa.