Kunnissa annetaan usein valitusosoituksia. Kunnan viranomaisen työsuhteeseen ottamisesta ei kuitenkaan yleensä voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta.
Virkasuhde ja työsuhde eroavat toisistaan myös palvelussuhteeseen ottamista koskevien säännösten osalta. Virkasuhteissa hakumenettely on pääsääntö ja siitä säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Työsuhteeseen ottamista koskevasta hakumenettelystä ei säädetä laissa vaan kunnat voivat itse päättää menettelytavoista.
Kuntatyönantajan viranhaltijalain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään oikaisuvaatimuksen tekemisestä ja kunnallisvalituksesta. Tällainen päätös voi olla esimerkiksi virkasuhteeseen ottaminen.
Sitä vastoin työsopimus on yksityisoikeudellinen sopimus ja siihen perustuvat vaatimukset käsitellään käräjäoikeudessa. Vaatimuksia voivat olla esimerkiksi työsuhteen irtisanomisperusteiden laillisuuden selvittäminen. Työsuhdeasioissa kunnallisvalituksen valitusperusteena ei voida käyttää sitä, että päätös on yksityisoikeudellisten säännösten, esimerkiksi työsopimuslain vastainen. Hallinto-oikeus jättää tällaiset valitukset tutkimatta.
Kunnat noudattavat vaihtelevaa käytäntöä hallintopäätösten tekemisessä työhönotossa. Joissakin kunnissa viranomainen tekee aina ensin hallintopäätöksen työntekijän valitsemisesta tehtävään ja vasta sen jälkeen työsopimus allekirjoitetaan työntekijän kanssa. Kaksivaiheinen käytäntö saattaa olla perusteltua, jos työntekijä valitaan hakumenettelyllä. Jos hallintopäätös tehdään, päätökseen on aina liitettävä kirjallinen muutoksenhakuohjaus, yleensä ensi vaiheessa oikaisuvaatimusohjeet. Valitusosoituksessa tulisi aina todeta erikseen, että hallinto-oikeus ei ota tutkittavakseen valitusta, jossa vedotaan päätöksen työsopimuslain vastaisuuteen.
Työsuhteeseen ottamista koskevan päätöksen työsopimuslain vastaisuutta ei voi tutkia hallintolainkäytön järjestyksessä, koska työsopimus on yksityisoikeudellinen sopimus. Hallintolainkäytön järjestyksessä ei voida esimerkiksi tutkia, onko ansioituneempi hakija syrjäytetty tai onko valinnan yhteydessä syyllistytty syrjintään (KHO 2003:17: Hallintolainkäytön järjestyksessä ei tullut tutkia, oliko kunnan työsuhteisen toimen täyttämisessä syyllistytty ikäsyrjintään ja sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintään).
Työsuhteeseen ottamista koskeva päätös ei kuitenkaan aina ole luonteeltaan vain yksityisoikeudellinen. Hallintolainkäytön järjestyksessä voidaan tutkia valitus, jossa vedotaan siihen, että toimeen valittu henkilö ei ole kelpoinen, koska tällä ei ole hakuilmoituksessa vaadittua tutkintoa. KHO (2006:28) on katsonut, että kysymys siitä, onko työsopimussuhteisen toimen täyttämisessä noudatettu säädettyjä tai kunnan päättämiä kelpoisuusehtoja, ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä.
Jos työsuhteisen tehtävän kelpoisuudesta ei ole erikseen määrätty, voi työsuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen päättää vaadittavasta kelpoisuudesta ja valita tehtävään sopivimman henkilön. On kuitenkin otettava huomioon, että kunnallisvalituksen perusteena voi olla myös päätöksenteon menettelyvirhe tai toimivallan ylitys, jotka voidaan tutkia hallintotuomioistuimissa myös työsuhteeseen ottamista koskevassa asiassa.
Työsuhteeseen ottamista ei ole muutoinkaan säännelty niin muotosidonnaisesti kuin virkasuhteeseen ottamista on säännelty kunnallisessa viranhaltijalaissa. Siksi työsuhteisen tehtävän hakumenettelyssä on harvoin sellaisia laillisuusvirheitä, joihin kunnallisvalituksessa voisi menestyksellisesti vedota.
Jos työntekijän kanssa on jo tehty työsopimus, se sitoo kuntaa työsopimuslain mukaisesti mahdollisesta valitusprosessista riippumatta. □
Lue lisää kunnan työsuhteeseen ottamisesta
ratkaisut KHO 2003:17ja KHO 2006:28,