Kouvolan kaupungin kaikki kiinteistöt pidetään puhtaina tiimityöllä. Itseohjautuvat tiimit ratkaisevat työhön liittyvät ongelmatilanteet, kuten äkillisten sairauslomien sijaistuksen, ja sopivat lomista. Lisääntynyt valta on tuonut myös vastuuta.
Parhaat tiimit muodostuvat hyvistä tyypeistä, mutta keitä ovat ne hyvät tyypit? Sitä on pohdittu yhteistuumin Kouvolan kaupungin puhtauspalveluissa, jonka Hyvät tyypit, parhaat tiimit -kehittämishanke päättyi viime vuoden lopulla.
Tiimityö ei ollut ihan vierasta aikaisemminkaan, sillä varsinkin syrjemmällä Kouvolan keskustasta sijaitsevissa taajamissa, kuten Elimäellä ja Anjalankoskella, on käytännön syistä työskennelty jo pidempään tiimeissä. Muuallakin niitä oli, mutta siitä huolimatta jokainen siivooja vastasi pääsääntöisesti vain omasta työstään.
Tiimityöllä se sujuu, toteavat Kouvolan puhtauspalvelelun siivoojat Paula Höök (vas.) Liisa Jokinen ja Terhi Paavola.
Vuoden kestänyt kehittämishanke istutti kaikki kaupungin pari sataa siivoojaa koulun penkille ja juurrutti heihin aidosti tiimimäisen työotteen.
Millainen sitten on hyvä tiimi?
– No, siinä on reilu meininki ja avoin ilmapiiri. Uskaltaa sanoa ääneen, jos jokin asia painaa mieltä, pohtivat elimäkeläisen Puunarit-tiimin jäsenet Liisa Jokinen, Terhi Paavola ja Paula Höök.
Tiimiin kuuluu yhdeksän siivoojaa, jotka työskentelevät hajallaan eri kohteissa: terveysasemalla, vanhusten palveluasumisen kahdessa yksiköissä, päiväkodissa ja Elimäen yhtenäiskoulun ala- ja yläkoulussa ja lukiossa sekä virastotalossa. Lisäksi sillä on siivottavana joitain harrastetiloja, urheilukenttä, kirjasto ja paloasema.
Voi kilauttaa kaverille
Puunarit-tiimi tekee puhdasta jälkeä Kartanokoululla Kouvolassa. Kuvassa tiimivastaava Maria lehtinen (vas.), Jaakko Kanerva ja Henriikka Sundqvist.
Puunarien tiimisopimukseen on kirjattu, että kaikkien mielipiteitä kuullaan, asioista päätetään porukalla ja omasta sekä toisten työstä otetaan vastuu.
– Parasta tiimissä on se, että ei tarvitse osata kaikkea itse. Ennen puursin yksin vaikka hammasta purren, mutta nyt uskallan pyytää apua, miettii Henriikka Sundqvist.
Lähes 30 vuotta maatalouslomittajana toiminut ja kolme viime vuotta siivoojana työskennellyt Jaakko Kanerva komppaa puolet itseään nuorempaa Sundqvistia.
– Minäkin kilautan nykyään herkemmin kaverille tai tiimivastaavalle. Viimeksi tarvitsin apua tiimiltä, kun työpari oli pois töistä.
Puunareiden tiimivastaavana toimii Maria Lehtinen.
– Vakiokohteeni on Kartanokoululla, mutta tarvittaessa sijaistan sairastunutta tiimiläistä tämän kohteessa – ihan kuten muutkin. Kaikki tietävät ja tuntevat toistensa työkohteet ja osaavat hypätä sairastuneen saappaisiin, hän kehuu.
Yhtä vuolaita kiitoksia tiimille antaa puhtauspalveluohjaaja Paula Vaahtera.
– Esimiehen ja ohjaajan kannalta Elimäen tiimi on ihanteellinen. Tiimillä on tahtoa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ja yleensä sillä on jo ratkaisu valmiina, kun he aamulla soittavat jostain asiasta esimiehelle tai minulle.
Rohkaisua ja tsemppiä tarvitaan
Ihan kaikki tiimit eivät ole vielä yhtä itseohjautuvia kuin Elimäen Puunarit.
– Kaikki ovat hyviä, mutta tiimiytymisen eri vaiheissa. Varsinkin alkutaipaleella olevat tarvitsevat rohkaisua, tsemppausta ja vierellä kulkemista, Paula Vaahtera sanoo.
Osa siivoojien tiimikoulutusta olikin luopumaan oppimista.
Puunarit-tiimin vastaava Maria Lehtinen kaipaa ohjaajan ja esimiehen tukea etenkin henkilösuhteiden hoidossa.
– Jos on totuttu kysymään esimiehen lupa kaikkeen, ei siitä opi ihan heti pois. Silloin esimiehen on valmiin vastauksen sijaan heitettävä pallo kysyjille ja kannustettava heitä löytämään ratkaisu tiimin kesken, Vaahtera sanoo.
Hän korostaa myös porukan vetäjän merkitystä.
– Useimmiten tiimiläiset valitsevat vastaavan itse, mutta toisinaan halukkaita vetäjiä on houkuteltava. Joissain tapauksessa on useampia kiinnostuneita, ja silloin vastaavan valinnan voi ratkaista äänestyksellä.
Pestin houkuttelevuutta on parannettu rahakorvauksella. Vastuun lisääntyessä tiimivastaavan tehtäväkohtaiseen palkkaan tulee noin sadan euron korotus tiimivastaavan tehtävien hoidon ajaksi.
– Tiimivastaavana toivon tukea ja henkistä valmennusta etenkin henkilösuhteiden hoidossa, mikäli niissä ilmenee ongelmia, Maria Lehtinen pohtii.
Lisää päätösvaltaa
Jo aiemmin Kouvolan puhtauspalveluissa toteutettu hanke antoi viitteitä siitä, että henkilöstöllä oli valmiutta tiimimäiseen työtapaan. Lisäksi työhyvinvointikyselyjen tulos oli, että siivoojat eivät mielestään päässeet vaikuttamaan omaan työhönsä riittävästi. Niinpä Hyvät tyypit, parhaat tiimit –hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä tiimien itsenäistä päätösvaltaa ja sen myötä työmotivaatiota ja -hyvinvointia.
– Toki yhtenä tavoitteena oli myös tuottavuuden ja tuloksellisuuden ja parantaminen mutta se ei ollut pääasia. Tärkeintä oli oppia toimimaan tiiminä asiakaslähtöisesti ja ottamaan vastuuta koko tiimin tekemisistä, täsmentää Kouvolan puhtauspalvelupäällikkö Heli Lotti.
Palveluohjaaja Paula Vaahtera (vas.) käy säännöllisesti eri tiimien siivouskohteissa ja neuvoo ja ohjaa tarvittaessa. Kuvassa myös Terhi Paavola.
Joustavien sijaisjärjestelyjen lisäksi tiimit voivat päättää keskenään, milloin kukakin pitää kesä- ja muita lomia. Esimies puuttuu asiaan vain silloin, jos ryhmän jäsenet eivät löydä ratkaisua.
Yhteisissä palavereissa tiimit keskustelevat myös tarvitsemistaan uusista välineistä, koneista ja aineista ja tekevät hankintaehdotuksia esimiehille. Lisäksi tiimeissä voidaan päättää työkohteiden vaihtamisesta määräajaksi tai toistaiseksi tiimin jäsenten kesken sekä työaikojen porrastamisesta, jos se tukee asiakkaan toimintaa ja henkilöstön työssä jaksamista.
– Jos esimerkiksi koulukohteessa on kolme siivoojaa, voi yksi aloittaa työt aikaisemmin aamulla ja kaksi hiukan myöhemmin. Silloin ehditään siivota osa luokkatiloista opetuksen loputtua, jolloin aamun kiireet helpottuvat ja palvelukuvauksen mukainen työskentely mahdollistuu, toteaa palveluohjaaja Vaahtera.
Ammattitaidosta ei tingitä
Mutta palataanpa peruskysymyksen ääreen: keitä ovat ne hyvät tyypit ja mistä koostuvat parhaat tiimit?
– Erilaisista persoonista, keskinäisestä luottamuksesta ja monipuolisesta osaamisesta. Niistä on hyvät ja toimivat tiimit tehty, tietää Paula Vaahtera.
Lisäksi jokaisen tiimiläisen on päästävä käyttämään omia vahvuuksiaan. Yksi voi olla hoivaajaluonne ja nauttii siksi päiväkotimiljööstä tai haluaa työn lomassa jutella vanhusten kanssa. Toinen tykkää työskennellä yksin, eikä tarvitse joka hetki työkaveria rinnalleen.
– Myös ammattitaitovaatimukset, etenkin hygieniaosaaminen, korostuvat nykyajan puhtauspalveluissa. Kun siivouskohteena on esimerkiksi terveysaseman poliklinikka, on aseptinen järjestys hallittava, Vaahtera lisää.
Viimeisen sanan tiimityön eduista lausuu Puunareiden ainoa miesjäsen Jaakko Kanerva, kaikkien mielestä lupsakka ja aina hyväntuulinen.
– Yllättävän hyvin olen naispuolisten työkavereiden kanssa pärjännyt. Papatusta kuuluu vähemmän kuin kotona!