Loviisalainen kiertävä päivähoitaja Tiina Stengård rakastaa sormilla näpertelemistä. Kansalaisopiston kurssilla syntyy lasista tulppaanitauluja, amaryllistauluja, enkeleitä ja auringonkukkia.
Olin 15-vuotias, kun lähdin kokeilemaan tiffanytekniikkaa. Se oli vain kokeilu, mutta vei sydämeni heti. Pidän sormilla näpertelemisestä niin paljon. Nyt olen tehnyt tätä kahdeksan vuotta putkeen.
Menin Valkon kansalaisopiston kurssille, missä opettaja opetti lasiveitsen käyttöä ja palojen kasaamista ja sitä miten kaikki tehdään. Käyn edelleen samaa kurssia, siellä tapaa ihmisiä ja saa apua esimerkiksi ripustuskoukkujen laittamiseen.
”Saan onnistumisen tunteen kun näen mitä saan omilla käsilläni tehtyä. Se on se, mikä vie.”
Teen lasitöitä pääasiallisesti kurssilla, mutta minulla on hiomakone ja voin tehdä lasitöitä myös kotona. Minulla voi äkkiä mennä neljä tuntia kun touhuan sitä vapaapäivänä. Teen lasitöitä viikottain.
Käytämme kurssilla valmiita kaavakuvioita. Kaikki palat pitää numeroida. Sitten leikkaan palat irti paperista ja piirrän ne yksitellen lasille. Jos useampi samanvärinen pala tulee vierekkäisiin paikkoihin, pyrin asettelemaan ne valmiiksi vierekkäin lasille, ettei hiomista tulisi niin paljon. Leikkaan kaikki lasipalat ja hion ne tarkasti, jotta saumoista tulisi mahdollisimman ohuita.
Folioin palasten reunat ja kiinnitän palat nuppineuloilla alustalle, etteivät ne pääse liikkumaan. Laitan juotosnestettä saumoihin ja sulatan niihin kolvilla tinaa. Sauman pitää olla mahdollisimman sileä, siinä ei pitäisi olla nypyköitä. Tinaamisessa saa olla tarkkana, koska saumat ovat tosi pienet ja lämpö voi halkaista lasin. Siinä saattaa hermostua, jos käsi vähänkään heilahtaa. Valmiit kiiltävät saumat patinoin mustaksi. Viimeiseksi laitan ripustuskoukut ja työ on valmis.
Olen tehnyt tulppaanitauluja, amaryllistauluja, enkeleitä, auringonkukkia ja sen sellaista. Osan olen tehnyt itselleni ja osan antanut lahjaksi. Joskus jotkut haluavat ostaa niitä, esimerkiksi sukulaiselle lahjaksi.
Ei tällä kuitenkaan voisi elää. Tämä on niin kallista puuhaa. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan niin paljon, että se vastaisi käytettyä aikaa. Kun tein 75 palan tulppaanitaulun, laskin että työhön meni reilu kymmenen tuntia. Lasipala, joka on kooltaan 20 x 30 senttiä, maksaa noin 120 euroa.
Lasityö antaa vastapainon leipätyölleni. Se on rentoutumiskeino. Saan onnistumisen tunteen kun näen mitä saan omilla käsilläni tehtyä. Se on se, mikä vie.
Miten sinusta tuli kiertävä päivähoitaja?
Olen hoitanut isovanhempiani ja sitä kautta kiinnostuin hoitotyöstä. Olen aina pitänyt lapsista ja nuorista.
Mikä innostaa sinua työssäsi?
Se, että saan olla lasten kanssa ja nähdä, kun he kehittyvät.
Mitä osaat erityisen hyvin?
Olla läsnä lasten kanssa.