Siuntio haluaa koulunkäynninavustajat, iltapäiväkerhonohjaajat ja varhaiskasvatuksen avustajat saman nimikkeen alle. Kunta vaati työntekijöitä suostumaan muutokseen työsuhteen päättymisen uhalla. Silloin he soittivat liittoon.
JHL:n Etelä-Suomen aluetoimisto alkoi saada puheluita Siuntiosta alkuvuodesta 2018. Länsi-Uudellamaalla sijaitseva kunta oli päättänyt siirtää koulunkäyntiavustajansa, iltapäiväkerhonohjaajansa ja varhaiskasvatuksenavustajansa uuden ammattinimikkeen alle.
Uusi nimike on kasvatuksen ja opetuksen avustaja. Mikään muu kunta ei käytä tätä nimikettä.
Päätös koski noin 30 henkilöä. Uuden työnkuvan mukaan työnantaja voi sijoittaa työntekijän päiväkotiin, ala- tai yläkouluun ja iltapäiväkerhoon.
– Voi olla, ettei päiväkodin työntekijä viihdy teinien kanssa, tai hänellä ei ole osaamista siihen.
– Päiväkodin työntekijä on tehnyt valinnan, että työskentelee pienten lasten kanssa. Voi olla, ettei hän viihdy teinien kanssa tai hänellä ei ole osaamista siihen. Tai päinvastoin, sanoo koulunkäynninavustaja Anne Laakso-Sopukki, joka nykyään on JHL:n pääluottamusmies.
Siuntion JHL-yhdistys oli liitetty Kirkkonummen yhdistykseen joitakin vuosia aikaisemmin. Siuntioon jäi vain pääluottamusmies.
Muutamaa vuotta myöhemmin Siuntion kunta päätti ulkoistaa ruokapalvelunsa, jossa pääluottamusmies työskenteli. Sen jälkeen kunnassa ei ollut enää edes pääluottamusmiestä.
Ei ilman yt-neuvotteluja
Kunta tiedotti henkilöstölle muutoksesta tammikuun loppupuolella 2018. Vanhat työsopimukset oli määrä irtisanoa pian tämän jälkeen, 1. helmikuuta.
Työntekijöitä kehotettiin allekirjoittamaan suomenkieliset lomakkeet, joissa he suostuisivat muutokseen. Lomakkeiden otsikkona oli Työntekijän kuuleminen.
Mukana olleiden asiakirjojen mukaan työsuhteet päättyisivät, elleivät he allekirjoittaisi lomakkeita.
Työntekijät kysyivät JHL:ltä, voiko työnantaja toimia näin.
– JHL:n kanta on, että työnantaja ei voi viedä tällaista muutosta eteenpäin ilman yt-neuvotteluja, ja että työn pitää vastata koulutusta, sanoo aluetoimitsija Ossi-Pekka Ollikainen, joka lähti Siuntioon tapaamaan huolestuneita jäseniä.
Ollikainen yllättyi jäsentapaamisen suuresta osallistujamäärästä. Hän oli
odottanut muutamaa henkilöä, mutta istumapaikat ruokasalissa loppuivat kesken. Toisessa
kokouksessa ruotsinkielisen alakoulun koulunkäyntiavustaja Anne Laakso-Sopukki
lupautui pääluottamusmieheksi ja koulunkäyntiavustaja Taina Ylipuranen varaluottamusmieheksi.
Uudet luottamusmiehet
Uutena pääluottamusmiehenä Laakso-Sopukki alkoi heti hoitaa tapausta. JHL lähetti selvityspyynnön työsopimusten irtisanomisperusteista työnantajalle.
– Neuvomme jäsenillemme oli, että uutta sopimusta ei tarvitse allekirjoittaa, Ollikainen sanoo.
Jotkut kuitenkin allekirjoittivat – varhaiskasvatuksen avustajat saivat sopimuksen ansiosta parempaa palkkaa.
– Liitto voi puuttua asiaan, jos joku kokee allekirjoittaneensa painostuksen alla.
Myöhään viime syksynä työnantaja yritti uudestaan saada koulunkäyntiavustajia allekirjoittamaan paperit. Ulkoistettua palkanlaskentaa oltiin siirtämässä Taitoa Oy:ltä Lohjan kaupungille.
– Tämän varjolla ruotsinkielisen alakoulun koulunkäyntiavustajia kehotettiin allekirjoittamaan lomake (kuvassa alla). Heille sanottiin, että heistä ei ole mitään tietoja Lohjalla, ja että heidän on allekirjoitettava paperit, jos he haluavat saada palkkansa tammikuussa, Laakso-Sopukki sanoo.
Moni allekirjoitti. Senkin jälkeen painostusta on ollut.
– Liitto voi puuttua asiaan, jos joku kokee allekirjoittaneensa painostuksen alla. Painostusta ei saa tapahtua, Ollikainen sanoo.
Työnantaja ei myöskään ollut kääntänyt uusia työsopimuksia ja muuta materiaalia ruotsin kielelle. Ruotsinkieliset työntekijät saivat siis suomenkieliset asiakirjat. Kaikilla ei ole hyvää suomen kielen taitoa.
– Ilman muuta työntekijöiden on saatava nämä asiakirjat ruotsiksi, Ollikainen huomauttaa.
Kunta: Työntekijän ja lapsen etu
Prosessista vastaa Siuntion sivistystoimenjohtaja Jukka Pietinen. Hän oli juttua kirjoittaessa ollut poissa töistä yli viikon eikä vastannut haastattelupyyntöön.
Hänen sijaisensa, varhaiskasvatuspäällikkö Mirva Alakoskela sanoo, että kunta ei pakota työntekijöitä, vaan tarjoaa mahdollisuuden laajempaan työnkuvaan.
– On työntekijällekin eduksi, että työnkuva on laaja. Jos koulun tai päiväkodin puolella ei ole avustettavia lapsia, laaja työnkuva mahdollistaa rajan ylittämisen. Lapsen etua tukee myös se, että tarvittaessa avustaja voi siirtyä lapsen kanssa esiopetuksesta koulun puolelle, niin kuin meillä on tänä syksynä tapahtunut.
Alakoskelan mukaan nimikkeenmuutos mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen, jos työntekijä haluaa siirtyä koulusta päiväkotiin tai päinvastoin.
– Totta kai kysymme, minkä ikäisten lasten kanssa henkilöllä on kiinnostusta ja halukkuutta työskennellä.
– Minun kysymykseni on, miksi tämä on herättänyt vastustusta.
Hän sanoo, ettei sijoittaisi päiväkotiin vain yläkoulussa ollutta avustajaa, vaan avustajalla pitää olla osaamista, motivaatiota ja kykyä sopeutua pienten lasten kanssa työskentelyyn. Alakoskelan käsityksen mukaan suurin osa jatkaa työtä omassa tehtävässään.
– Käytännössä siirto voi tulla kyseeseen, jos sattuu esimerkiksi iso epidemia ja oikeasti tarvitaan henkilöä toisesta yksiköstä.
”Huikeat avustajaresurssit”
Työnkuvan muutos on herättänyt suurta vastustusta henkilökunnan keskuudessa. Miksi kunta haluaa edetä tässä asiassa väkisin?
– Minun kysymykseni on, miksi tämä on herättänyt vastustusta. Meillä on ihan huikeat resurssit avustajien osalta. Emme vähennä vakansseja ensi vuoden talousarviossa ja haluamme varmistaa, että avustajien näkökulmasta on riittävästi töitä. Mitä avustajat pelkäävät ja miksi he vastustavat? Mirva Alakoskela kysyy.
Hän sanoo, että nyt yritetään sopia, miten asiassa edetään, ja työntekijöitä kuullaan.
– Käymme asian läpi jokaisen työntekijän kanssa, joka ei ole vielä ollut halukas lähtemään tähän prosessiin mukaan.
Aluetoimitsija Ossi-Pekka Ollikainen sanoo, että JHL seuraa Siuntion prosessia tarkasti.