Romaninuoret ovat koulutetumpia kuin koskaan, mutta valtaosa jää yhä vaille töitä. Syrjintäkierre alkaa usein peruskoulun tet-jaksolla. Jimi Bollström pesi tetissä autoja.
Kun auto on likainen, Jimi Bollström, 15, ei aikaile. Jyväskyläläinen yhdeksäsluokkalainen tarttuu ripeästi imuriin ja pesuvälineisiin. Hän pesee ja puistelee matot sekä puhdistaa verhoilun. Sitten hän kiillottaa kurat ja pölyt auton pinnasta.
Auto on puhdas pahimmistakin tahroista alle 20 minuutissa.
– Tykkään työstä tosi paljon, siinä näkee oman käden jäljen, Bollström sanoo.
– Vaikeimmissa sisätahroissa pitää tosin käyttää tekstiilipesuria.
Bollström suoritti viikon mittaisen tet-jakson tuttaviensa automyymälässä Jyväskylässä lokakuussa. Tet tulee sanoista työelämään tutustuminen. Se on peruskoulun pakollinen jakso, jonka tarkoitus on antaa nuorelle ensimmäinen kokemus oikeasta työpaikasta ja työyhteisöstä.
Automyymälä toivotti nuoren harjoittelijan heti tervetulleeksi. Lämmin vastaanotto ei kuitenkaan ole aina itsestäänselvyys: tet on monen romanin ensimmäinen työsyrjintäkokemus.
Kannustavia kokemuksia
Työnhaussa haavoittuvimmassa asemassa ovat nuoret, joille työkokemusta ei ole vielä karttunut. Bollström on romani ja hänet työllistänyt tuttavaperheen yritys romanien omistuksessa.
Valtaväestön omistamien paikkojen ovet sen sijaan avautuvat romaneille nihkeästi, ja jopa 75 prosenttia alle 30-vuotiaista työvoimaan kuuluvista romaneista on työttömiä.
Kyseessä on rakenteellinen ongelma, sillä romaninuoret ovat koulutetumpia kuin koskaan. Jo yli 80 prosenttia heistä suorittaa peruskoulun loppuun.
Työnhaussa haavoittuvimmassa asemassa ovat nuoret.
Määrä on kasvanut vuosituhannen alusta asti, jolloin vastaava luku oli noin 60 prosenttia. Peruskoulun suorittaneista romaneista jo 85 prosenttia jatkaa opintojaan ammattikouluun tai lukioon.
Töihin pääsemisen vaikeudet selvisivät myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi-kampanjassa viime vuonna. Siinä neljä julkisuuden henkilöä, Tuomas Enbuske, Anne Kukkohovi, Jari Sarasvuo ja Meri-Tuuli Väntsi hakivat töitä omilla ansioluetteloillaan mutta romaninimillä. Vain yksi 54 työhakemuksesta johti haastatteluun.
Jimi Bollströmin kokemus työelämästä on ollut toistaiseksi kannustava. Hänen molemmat vanhempansa ovat työelämässä, äiti sairaanhoitajana ja isä keikkailevana muusikkona. Kahdesta isoveljestä toinen työskentelee raviohjastajana. Toinen on työtön.
Kun lähikaupasta sanottiin ei
Viime syksyn alussa alkoi Romani harjoitteluun -somekampanja. Tunnisteella #romaniharjoitteluun työpaikka voi viestittää sosiaalisessa mediassa ottavansa nuoria harjoitteluun etniseen taustaan katsomatta.
Helsingin kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed (vas.) teki valtuustoon kampanjaan liittyvän aloitteen. Ahmed peräänkuulutti kaupungin vastuuta syrjimättömään tet-harjoitteluun. Vantaan kaupunki twiittasi olevansa kampanjassa mukana, samoin moni yritys.
Kampanjan taustalla ovat yhteisönsä kuuluvat nuoret äänet Linda-Maria Roine, 26, ja Leif Hagert, 30. Hagert on Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja, Roine Mercedes Benzo -nimellä tunnettu palkittu rap-muusikko.
Ikiaikaiset pelot vaikuttavat Hagertin mukaan siihen, että työpaikat eivät huoli romaneita edes palkattomaan harjoitteluun. Hän kertoi lokakuussa Motiiville työnantajista, jotka pelkäävät, että harjoittelijan koko suku alkaa viettää aikaa liikkeessä.
– Löytyy myös muita, varsin tyypillisiä pelkoja, kuten että harjoittelija varastaa tai ei tulekaan paikalle, Linda-Maria Roine täydensi.
Hagert kysyi aikanaan lähikaupastaan tet-paikkaa, mutta sai vastaukseksi ”meille ei oteta ollenkaan tet-harjoittelijoita”.
Myöhemmin hän näki kaupassa valtaväestöön kuuluvan luokkakaverinsa – tet-harjoittelussa.
Lopulta Hagert päätyi suorittamaan tetin tutussa leikkipuistossa toisen romanioppilaan kanssa. Mihinkään muualle ovet eivät auenneet.
Jimi Bollström on ollut tetissä kahdesti, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Kasiluokan tetiä hän yritti päästä suorittamaan valtaväestön omistamaan ravintolaan, mutta päätyi pesemään ikkunoita tuttujen romanien omistamaan paikkaan.
Hän ei kuitenkaan usko, että ravintolan tapauksessa kysymys oli syrjinnästä.
– Luulen, että olin silloin myöhässä kysymässä töitä.
Haaveena yrittäjyys
Rasistisiin asenteisiin Bollström on törmännyt. Kaupungilla joku saattaa tuijottaa nenänvartta pitkin, ja myös haukkumista hän on saanut kuulla.
– Hoidan itseni pois tilanteista, joissa haastetaan riitaa. Vetäydyn syrjään. Jos joku haukkuu koulussa, kerron siitä opettajalle.
Siihen haukkuminen on loppunut. Bollström pitää omaa asennettaan tärkeänä syynä siihen, että syrjintä on jäänyt vähiin. Hän painottaa, että ihmiset on otettava ihmisinä.
– Olen kaikkien kaveri. Minulla on ystäviä romanien, valtaväestön ja ulkomaalaisten joukossa, hän luettelee.
Siihen on helppo uskoa. Hän vaikuttaa kohteliaalta, avoimelta ja ikäistään kypsemmältä nuorelta.
– Hoidan itseni pois tilanteista, joissa haastetaan riitaa.
Bollström viettää paljon aikaa JyväsRoman toiminnassa. Paikallinen yhdistys tarjoaa romaninuorille yhteistä toimintaa ja ohjaa ja tukee heitä henkilökohtaisissa asioissa. Bollström käy nuortenilloissa, joissa vietetään aikaa muun muassa elokuvien ja karaoken merkeissä.
Vuodesta 2016 lähtien yhdistys on tarjonnut erityisesti 16–29-vuotiaille hanketta, jonka tavoitteena on romaninuorten elämänhallinnan parantaminen. Jo kahtena kesänä Bollström on päässyt JyväsRoman kautta kesätöihin, autonpesijäksi ja muuttoapulaiseksi. Muutaman viikon pesteistä jäi jonkin verran tienestejäkin.
Nuorukaisen peruskoulu päättyy ensi keväänä. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeät.
– Tähtään merkonomiopintoihin. Koulun jälkeen voisin perustaa oman yrityksen.
Hän ei vielä tiedä, minkä alan yrittäjäksi ryhtyy. Se on varmaa, että asiakkaat saavat vastaansa ystävällisen ja reippaan asiakaspalvelijan.
