Vaasan sairaanhoitopiiriä ollaan muuttamassa Pohjanmaan hyvinvointialueeksi, mutta kunnat epäröivät luovuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan kuntayhtymälle. Vasta viisi kuntaa 13 kunnasta on tehnyt siirtopäätöksen, ja aika on käymässä vähiin. Epätietoisuutta on myös ydintoimintaa tukevien runkopalveluiden järjestämisessä.
Syksyllä 2018 Vaasan sairaanhoitopiirin hallitus alkoi aavistaa, ettei Suomen silloinen hallitus saisi suunniteltua maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta maaliin. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti tuolloin selvittää, voisiko sairaanhoitopiiri ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveyspalveluita vapaaehtoisesti.
Sairaanhoitopiiriä ollaan nyt muuttamassa Pohjanmaan hyvinvointialueeksi. Kaikki sairaanhoitopiirin kolmetoista kuntaa ovat hyväksyneet Pohjanmaan hyvinvointialueen perussopimuksen. Tähän saakka kuitenkin vain viisi kuntaa – Vaasa, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Luoto – ovat tehneet päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämisestä hyvinvointialueelle, jonka toiminta alkanee vuonna 2022.
Palvelujen siirto uudelle kuntayhtymälle on kunnille vapaaehtoista, mutta toteutuessaan siirron on katettava kaikki sektorille kuuluvat palvelut. Kuntien on tehtävä päätöksensä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Monet kuitenkin epäröivät.
Lähipalvelujen saatavuus mietityttää
Kuntia mietityttävät muun muassa vaikutusmahdollisuuksiin, kiinteistöihin, lähipalveluihin ja palvelutasoon liittyvät seikat. Esimerkiksi Närpiön kaupunki on hiljattain saneerannut seniorien palvelukeskuksensa ja suunnittelee terveyskeskuksensa kunnostamista ennen vuoden 2023 loppua.
Närpiön kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Björklund sanoo, että valtakunnallinen sote-uudistus on vaudittanut kaupungin kiinteistöinvestointia. Tarkoitus on yrittää varmistaa, että terveyspalveluja on vastedeskin paikallisesti saatavilla.
– Olemme saaneet intergroitua palveluja kunnan sisällä, emmekä halua että tähän työskentelytapaan kajotaan. Meille on tärkeää läheisyys, saavutettavuus ja korkea laatu, sanoo Björklund.
– Olemme saaneet intergroitua palveluja kunnan sisällä. Emme halua, että tähän työskentelytapaan kajotaan.
Kristiinankaupungissa mielipiteisiin vaikuttavat edelleen säästötoimet, jotka Vaasan sairaanhoitopiiri toteutti ottaessaan vastuulleen Selkämeren sairaalan toiminnan. Kristiinankaupunki on päättänyt muodostaa yhteisyrityksen terveyspalveluyritys Pihlajalinnan kanssa hoitaakseen terveyskeskuspalvelunsa.
Tavoitteena on varmistaa, että palveluja tarjotaan jatkossakin Kristiinankaupungissa. Sitä, millaisia päätöksiä kaupunki tulee tekemään hyvinvointialueelle siirrettävistä palveluista, ei vielä tiedetä.
– Poliitikot ovat huolissaan, koska eivät tiedä mitä se tarkoittaisi Kristiinankaupungin osalta. Vähennettäisiinko palveluja vai lisääntyisivätkö kustannukset? sanoo kaupunginjohtaja Mila Segervall.
Uuden kuntayhtymän on tarkoitus aloittaa toimintansa 2021 tai 2022.
– Mellä oli valmius aloittaa 2021. Koska päätöksenteko venyy ja emme vielä tiedä, mitkä kunnat ovat mukana, 2022 vaikuttaa todennäköisemmältä, sanoo Pietarsaaren kaupunginjohtaja Kristina Stenman.
Myös Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg pitää vuotta 2022 realistisena.
– Se on niin suuri muutos tuhansille työntekijöille. Riippumatta siitä, mitä tuleman pitää, on pakko järjestää tukipalvelut uudestaan tavalla tai toisella, sanoo Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg.
Runkopalvelut iso kysymysmerkki
Eräs suuri hyvinvointipiiriin liittyvä kysymys koskee tukipalvelujen, eli runkopalvelujen, järjestämistä sekä hyvinvointialueella että kunnissa. Kunnallisella tasolla kirjo on ollut laaja: osa on sijoittanut ruoka- ja kiinteistöpalvelujen henkilökuntaa eri toimintapisteisiin, esimerkiksi yksittäisiin kouluihin ja hoitoyksikköihin. Toiset taas ovat keskittäneet toimintansa.
Vaasa ja Vaasaan sairaanhoitopiiri ovat muodostaneet runkopalveluja varten kaksi yhteistä yhtiötä, Teese Botnian ja Mico Botnian. Pietarsaaressa runkopalveluja kanavoi kunnallinen Alerte -yhtiö. Erityisesti pienissä kunnissa ne voivat olla haavoittuvassa asemassa, jos sosiaali- ja terveyspalvelut hoituvat hyvinvointialueen kautta.
– Tukipalvelujen siirtämisessä hyvinvointialueelle ei ole kiirettä.
– Meillä on kouluissa ja hoivakodeissa työskenteleviä kiinteistönhoitajia ja keittiöitä, jotka tuottavat ruokaa kouluihin ja vanhuspalveluihin, sanoo Johan Berts, JHL:n pääluottamusmies Maalahden kunnassa.
Jos runkopalvelut siirretään hyvinvointialueen alaisuuteen, kuntayhtymä joutuu myös päättämään, palkataanko niitä hoitava henkilökunta suoraan vai yhtiön kautta. Jos henkilökunta siirretään Teese Botnian ja Mico Botnian alaisuuteen, työehtosopimukset vaihtuvat samalla Aktasta Avaintaan.
Useita mahdollisia vaihtoehtoja
Hyvinvointialueen valmistelu jatkuu viidessä työryhmässä, joiden on tarkoitus jättää loppuraporttinsa maaliskuun aikana. Kristina Stenman johtaa runkopalvelujen järjestämistä työstävää ryhmää.
– Olemme selvittäneet sitä, miten tukipalvelut on järjestetty eri kunnissa ja tulemme tekemään vaihotehtoisia ehdotuksia järjestää ne tulevaisuudessa, sanoo Stenman.
Mustasaaren Rurik Ahlbergin mielestä runkopalvelujen siirtämisessä hyvinvointialueelle ei ole kiirettä, koska kaiken ratkaiseminen kerralla on vaikeaa.
– Kunnat voivat tuottaa hyvinvointialueelle ostopalveluja tietyn ajanjakson aikana. Ehkä sekin toimii hyvin. Se voi jopa olla oikein hyvä ratkaisu, hän sanoo.
Stenmanin mukaan runkopalvelujen henkilöstöä ei välttämättä siirretä. Lähtökohtana on, että runkopalvelut järjestetään paikallisesti. Hän uskoo, että kunnissa selvitetään kaikki mahdollisuudet. Jos runkopalvelut siirretään kuntayhtymälle, yhteisille yhtiöille voi olla kysyntää.
– Jos halutaan, että kuntayhtymällä ja kunnilla on yhteiset tuottajat, pitää löytää tämän mahdollistava in house-järjestely, sanoo Stenman.
”Järjestäkää niin, ettei kilpailutusta tarvita”
Närpiössä sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto hyvinvointialueen alaisuuteen tarkoittaisi taloushallinon vähenemistä puoleen.
Björklundin mukaan kiinteistöhuollon ja ruokapalveluiden kohtalo riippuu kuntayhtymän kanssa tehtävän sopimuksen sisällöstä.
– Onko niin, että kunta hoitaa osan palveluista tai vuokrataanko kiinteistöt ylläpidon kanssa? Mikäli mennään mukaan johonkin kiinteistönhuoltoyhtiöön, vaikutukset ovat tietysti suurempia.
Runkopalveluissa on tärkeää ottaa huomioon myös henkilöstön näkökulma, muistuttaa JHL:n erityisasiantuntija Johanna Värmälä Yhteiskuntavaikuttamisen ja kansainvälisen edunvalvonnan linjalta.
– Toiminnan täytyy olla sellaista, että hyvinvointialueen tai kuntien ei tarvitse kilpailuttaa runkopalveluja. In house-periaatetta on noudatettava, jotta työntekijöillä olisi töitä vastaisuudessakin, hän sanoo.