5.5.2020

Ulvilan uimahallin ideanikkari antaa pöpöille kyytiä, kehittää työtään ja pokkaa palkintoja: ”Emme ota pienintäkään riskiä”

Kun uimahallit koronaepidemian jälkeen avautuvat, on niihin taatusti turvallista mennä polskimaan. Siitä pitävät huolen näkymättömän tehokkaat ammattilaiset, jotka pitävät uimahalleissa mellastavat pöpöt kurissa. Ulvilan uimahallin vastaava laitosmies Karri Etelä ei ota veden puhtaudessa pienintäkään riskiä.

Yöllä puhdistusrobotti hiipii altaan pohjalla ja ahmii sieltä sisuksiinsa päivän aikana kertynyttä töhnää. Ulvilan uimahallin vastaava laitosmies Karri Etelä ottaa vielä näytteen allasvedestä ennen uimahallin avaamista. Hän tarkistaa myös että veden kloori- ja pH-arvot ovat kohdillaan.

Uimaveden laatua tarkkaillaan koko ajan ja siitä otetaan omavalvontanäytteet joka päivä. Kerran kuussa toimitetaan lisäksi viranomaisnäyte laboratorioon analysoitavaksi. 

Hän käy tarkasti läpi suodatukseen, puhdistukseen ja kemikaalien annosteluun liittyvien koneiden ja analysaattorien toimivuuden.

– On meidän laitosmiesten vastuulla varmistaa, että kaikki on kunnossa. Altaita ei avata, jos jotain on pielessä. Emme ota pienintäkään riskiä siitä, että joku sairastuisi, Etelä vakuuttaa.

Paljon vartijana

Karri Etelän pääasialliseen työpisteeseen on sijoitettu valtavia säiliöitä, mittareita ja laitteistoja, paljon erilaista tekniikkaa ja metritolkulla risteileviä putkistoja. Työtilan sijainti on erityisen mielenkiintoinen, harvempi tekee töitään uima-altaiden alapuolella.

Tosin työpäivän aikana Etelä on aina valmiina säntäämään myös Ulvilan vapaa-ajankeskus Kaskelotin muihin kohteisiin. Työvuoron aikana askelia voi kertyä jopa 10 000.

Jo nuorena miehenä haaveilin uimahallitöistä.

Nopea reagointi erilaisiin hälytyksiin on tärkeä osa työtä. Vuorossa oleva huoltomies on koko ajan aistit valppaina tarttumaan toimeen, jos ongelmia tai vikakutsuja tulee.  

– Vastuualuettani on vesipuolen lisäksi koko kiinteistön ylläpito ja hoito, Etelä summaa.

Hänen työnkuvansa on hyvin monimuotoinen. Nuorena Etelä kouluttautui puusepäksi. Ja koska puuseppää aina tarvitaan, on taidoille käyttöä myös nykyisessä työssä.

– Silloin tällöin nikkarointityölle on tarvetta. Esimerkiksi kun saunan lauteet jostain syystä repsottavat.

Pian kymmenen vuotta uimahallityötä tehnyt Etelä kertoo, että kokemuksen myötä hommat hoituvat tilanteessa kuin tilanteessa. Työnteko sujuu, kun työkaveriin voi luottaa täysillä. Hän antaa isot kiitokset työparilleen Arto Helppolaiselle.

– Tämä työ vaatii tarkkuutta ja itsekuria. Tiettyjen rutiinihommien on hoiduttava automaattisesti, mutta koko ajan täytyy olla varautunut myös ongelmiin.

Eivätkä pahitteeksi ole palvelualttius ja valmius oman työn kehittämiseen. Nämäkin vaikuttavat Etelällä olevan verissä.

Ekologinen kehittäjä

Etelä pyöritteli jo nuoruudessa ajatusta siitä, miten hienoa olisi joskus työskennellä uimahallissa. Kotipaikkakunnalle Keuruulle avattiin 80-luvun alussa uimahalli, jonka laitosmiesten työtä hän ihaili.

– Kun aloin käydä siellä enemmän, ajattelin että tuollaisesta työstä minäkin pitäisin.

Ajatukset etenivät kohti ammattia kymmenisen vuotta sitten, jolloin Etelä muutti Poriin ja kouluttautui uudelle alalle. Kun työpaikkaa sitten tarjottiin Ulvilan uimahallista, vastausta ei tarvinnut kauan miettiä.

Automaattiset robotti-imurit tekevät öisin puhdistustyötään altaiden pohjassa. Loppupuhdistus tapahtuu käsikäyttöisellä allasimurilla tarvittaessa.

Työtään Etelä pitää arvossa. Niin suuressa arvossa, että on sydämestään paneutunut kehittämään sitä. Etelä on omasta aloitteestaan lähtenyt viemään uudistuksia eteenpäin. 

– Vuosien varrella olin alkanut miettiä, miten tämän meidän hallin saisi pyörimään energiatehokkaammin ja taloudellisemmin. Se on tosi tärkeää näinä aikoina, kun ekologiset arvot ovat pinnalla ja säästöt ovat päivän sana.

Tämän miehen kyseessä ollessa pohdinnat eivät jääneet vain puheeksi ja ideoiden ilmaan heittelyksi. Ensimmäisenä Etelän ajatuksista kopin otti hänen kollegansa Jari Hottinen.

Uima-altaiden alapuolella aukeaa ihan oma maailmansa. Altaista vesi kiertää valtaviin painehiekkasuodattamiin, joihin jäävät isoimmat epäpuhtaudet.

Miehet innostuivat tosissaan pohtimaan ja listaamaan kehittämiskohteita, joita olisi oikeasti mahdollista ja järkevää muuttaa. Kun esimiehetkin hyväksyivät ideat, kaksikko teki aloitteen Ulvilan kaupungille.

– Yhdistimme aloitteeseen useita ehdotuksia. Osa ei edes maksa juuri mitään. Ja niihin kalliimpiinkin investoimalla säästämme jo muutaman vuoden kuluessa sievoisia summia, Etelä kertoo ja viittaa päteviin kustannuslaskelmiin.

Asiat etenivät vauhdilla. Joitain parannustöitä on Ulvilan uimahallissa jo päästy aloittamaan, kuten kiertovesipumppujen uudelleenohjaus ja led-lamppujen vaihtaminen entisten energiasyöppöjen tilalle.

Miesten tekemä kehitystyö ei jäänyt huomaamatta, tunnustusta sateli roppakaupalla.

Palkinnon saaminen oli mahtavaa.

Ensin Ulvilan kaupunki myönsi Etelälle ja Hottiselle aloitepalkkion. Vielä isompi palkinto tuli tämän vuoden helmikuussa uimahalli- ja kylpyläalan jokavuotisessa pääjuhlassa,  jossa Etelä kävi pokkaamassa kautta aikain ensimmäisen innovaatiopalkinnon.

Karri Etelä ja kollegansa Jari Hottinen saivat kunniakirjat ja stipendit uimahallin energiatehokkuuden parantamiseksi tekemistään ehdotuksista.

– Kyllä se oli yksi työelämäni hienoimpia hetkiä, kun korkeimmalta taholta sai arvostusta. Silloin tiesin, että en tee tätä työtä turhaan.

Vaaran ainekset

Suojaimet ja maltti ovat parhaita valtteja, kun ollaan tekemisissä uimahallikemikaalien kanssa. Natriumhypokloriitti eli tuttavallisemmin kloori on paras bakteerien ja virusten tappaja, ja rikkihapon tehtävänä on säätää veden pH-arvoa.  Polyalumiinikloridi puolestaan sitoo likapartikkeleja kiinni toisiinsa, jolloin ne jäävät hiekkasuodattimiin.

– Aineet aiheuttaisivat pahaa jälkeä, jos niitä joutuisi vähääkään paljaalle iholle, Etelä kuvailee.

Työhön tulee ajan myötä tietty rutiini, mutta ajatus on pidettävä tiukasti siinä, mitä on tekemässä. Niin kiire ei koskaan saa olla, etteikö suojavarusteita ehtisi pukea. Kemikaalit eivät Etelälle ole koskaan aiheuttaneet vaaratilanteita.

Huonosti olisi voinut sen sijaan käydä eräänä lauantaiaamuna vuonna 2014, kun paikallinen uimaseura oli treenaamassa ennen hallin avaamista. Etelä kuuli oudon äänen, jonka jälkeen palokellot alkoivat kilistä.

– Paikallistin välittömästi lieskojen leimuavan sähköpääkeskuksessa ja syöksyin jauhesammuttimen kanssa paikalle, Etelä kertaa jännittävää ja vaarantäyteistä hetkeä.

Hän sai palon taltutettua. Palokunta oli paikalla hetkessä, mutta hätää ei enää ollut. Ainekset olivat ilmassa isoonkin katastrofiin. Etelä palkittiin hienosti hoidetusta sammutustyöstä.

Etelä järjesteli lisäksi palon jälkeen korjaustöiden organisoinnin niin sujuvasti, että Ulvilan uimahalli oli käyttökunnossa jo seuraavana päivänä!