Pääministeri Sanna Marinin hallitus haluaa uudistaa yhteistoimintaa koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä luottamusta. Lakiin ehdotetaan henkilöstön edustusta työpaikoille ja jatkuvan vuoropuhelun mallia.
Yhteistoimintalain tarkoitus on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa.
Nykyinen laki on ollut voimassa reilut kymmenen vuotta, ja sen toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita. Työelämässä on koettu, ettei laki enää täytä kaikkia tavoitteitaan.
Kolmikantainen työryhmä selvitti, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita. Se laati hallituksen esityksen muotoon laaditun mietinnön, josta järjestettiin lausuntokierros 19.11.2020–15.1.2021. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät SY jättivät mietinnöstä eriävän mielipiteen. Myös JHL antoi siitä lausunnon.
Yhteistoimintalakia sovellettaisiin uudistetussa laissakin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Mietinnössä ehdotetaan käytäntöä, jolla työnantajan ja henkilöstön suhteita kehitettäisiin pitkällä aikavälillä.
Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua työyhteisöön liittyvistä kysymyksistä.
Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua yrityksen tai yhteisön tilanteesta ja työyhteisöön liittyvistä kysymyksistä. Jatkuvuus toteutettaisiin siten, että vuoropuhelua olisi lähtökohtaisesti järjestettävä vähintään neljännesvuosittain.
Vuoropuhelu koskisi yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä, käytäntöjä ja toimintaperiaatteita, työvoiman käyttöä, henkilöstörakennetta, osaamistarpeita, osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia. Työpaikkatasolla ratkaistaisiin tarkemmin ne konkreettiset asiaryhmät ja teemat, joista vuoropuhelua käytäisiin.
Jatkuvan vuoropuhelun malli on säännelty jossain määrin yleisemmällä tasolla kuin voimassa olevan lain vastaavat säännökset. Tätä on mietinnössä perusteltu sillä, että yritykset ja yhteisöt ovat eri kokoisia ja toimivat eri toimialoilla. Siksi kunkin työpaikan tulisi itse löytää soveltuvimmat tavat toteuttaa yhteistoimintaa lainsäädännön asettaessa vain reunaehdot.
Lainsäädännön tulisi olla riittävän täsmällistä ja velvoitteiden luettavissa selkeästi laista.
JHL on useiden muiden ammattiliittojen tapaan kiinnittänyt lausunnossaan huomiota, että lainsäädännön tulisi olla riittävän täsmällistä ja velvoitteiden luettavissa selkeästi laista.
Voimassa olevassa laissa muutos tilanteita koskevista yhteistoimintaneuvotteluista säädetään kahdessa luvussa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että lakiin sisältyisi vain yksi neuvotteluvelvoitetta koskeva luku. Se koskisi sekä työvoiman käytön vähentämisen että muiden olennaisten henkilöstövaikutusten vuoksi käynnistettäviä neuvotteluja. Näitä neuvotteluja kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi.
Neuvottelumenettelyt vastaisivat pääpiirteissään nykyistä lakia. Esityksessä kuitenkin ehdotetaan vahvistettavaksi henkilöstön edustajan oikeutta tehdä neuvottelujen kuluessa ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi täsmennettäisiin neuvottelujen käynnistämisen ajankohtaa.
Henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa säädetään nyt hallintoedustuslaissa. Nämä säännökset siirrettäisiin yhteistoimintalakiin. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa sovellettaisiin yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää.
Esitysluonnos koskee ainoastaan yritysten yhteistoimintalakia, eikä sillä toistaiseksi ole vaikutuksia kuntien ja valtion yhteistoimintalakeihin.
Esitysluonnos koskee ainoastaan yritysten yhteistoimintalakia, eikä sillä toistaiseksi ole vaikutuksia kuntien ja valtion yhteistoimintalakeihin. Luonnos siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöön jatkovalmisteluun ja hallituksen poliittiseen harkintaan.
Aika näyttää, onko mietintöön annetuilla eriävillä mielipiteillä vaikutusta mahdollisen eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen sisältöön. Lain on alustavasti tarkoitus tulla voimaan 1 .tammikuuta 2022.