4.3.2021

Anonyymi rekrytointi suitsii työsyrjintää – Tuntematon työnhakija saa paikan

Vantaan kaupungilla on hyviä kokemuksia anonyymistä rekrytoinnista. Siinä työhakemuksesta poistetaan hakijan taustaan liittyvät epäolennaiset taustatiedot.

Helsinkiläinen Aki Jalkanen, 33, haki viime marraskuussa Vantaan kaupungin lastensuojelun tukiyksikön nuorten intensiivityön sosiaaliohjaajan työpaikkaa. Hakiessaan hän ei ollut kuullut anonyymistä rekrytoinnista.

– Pohdin hakuilmoitusta lukiessani, että onpa omalaatuinen ajatus. Mietin, onko tästä hyötyä vai haittaa, Jalkanen kertoo.

Vastaava sosiaaliohjaaja Marja Walldén-Hirvonen halusi kokeilla anonyymia rekrytointia, kun hän haki tiimiinsä määräaikaista sosiaaliohjaajaa. Se oli hänen ensimmäinen rekrytointinsa.

– Anonyymiä rekrytointia ei ollut vielä käytetty yksikössämme, ja esihenkilöni näytti vihreää valoa, hän kertoo.

Anonyymissa rekrytoinnissa akemuksesta poistetaan epäoleelliset työnhakijan taustaan liittyvät tiedot. Siten varmistetaan, etteivät stereotypiat ja ennakkoluulot vaikuta siihen, ketkä kutsutaan työhaastatteluun. Epäoleellisia ovat esimerkiksi nimi, sukupuoli, ikä, kansalaisuus tai valokuva.

– En ole koskaan miettinyt, että joku työnhakija olisi liian vanha alalle.

Vantaan kaupunki on etsinyt työntekijöitä anonyymisti lähes sadassa haussa. Esihenkilöt voivat halutessaan käyttää anonyymiä rekrytointia jo kaikessa työnhaussa. Apuna ovat kaupungin rekrytointitiimi sekä toimintamallia tukeva rekrytointijärjestelmä.

– Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat tavoitteena meidän strategioissamme, ja anonyymi rekrytointi on yksi työkalu, sanoo rekrytointitiimiä vetävä rekrytointikonsultti Sirpa Mikkola.

Lue lisää: Tet-jakso on monelle romanille ensimmäinen kokemus työsyrjinnästä – Aktivistit Leif Hagert ja Linda-Maria Roine haastavat työpaikkasi: Ota romaninuori harjoitteluun

Vastaava sosiaaliohjaaja Marja Walldén-Hirvonen rekrytoi Aki Jalkasen määräaikaiseksi sosiaaliohjaajaksi Vantaan kaupungille. Molempien mielestä myös kasvava perhe kuuluu työelämään.

Avoimuuden merkki

Vuoden 2021 loppuun kestävää sosiaaliohjaajan sijaisuutta haki viisi henkilöä. Palkattavalta edellytettiin vahvaa lastensuojelutyön osaamista ja kokemusta työskentelystä nuorten ja perheiden kanssa. Aki Jalkanen palkattiin, koska hänen osaamisensa vastasi parhaiten työtiimin tarpeita.

– Persoona merkitsee, mutta eivät ulkopuoliset tekijät.

Jälkeenpäin puntaroituna anonyymi rekrytointitapa on hänestä hyvä idea, koska se auttaa katsomaan hakemuksia objektiivisemmin.

– Persoona merkitsee, mutta eivät ulkopuoliset tekijät.

Jalkasesta olisi rekrytoijan huonoutta, jos taustatiedot vaikuttaisivat valintaan negatiivisesti.

– Anonyymi rekrytointi vähentää sitä, ja sitä käyttävä organisaatio kuulostaa avoimelta työyhteisöltä.

Jalkanen löysi työpaikan runsaan kuukauden sisällä neljännellä haulla. Hän aloitti Länsi-Vantaalla marraskuun viimeisenä päivänä ja on viihtynyt uudessa liikkuvassa työssään. Hän tapaa nuoria ja näiden perheitä sekä käy heidän kanssaan läpi ongelmia ja asettaa tavoitteita.

Lue lisää: Olisiko sirkustempuista hyötyä? Työnhaku on nykyisin taitolaji

”Suosittelen kaikille!”

Aki Jalkasen rekrytoinut Marja Walldén-Hirvonen uskoo, että anonyymissä rekrytoinnissa hakijat ovat tasavertaisia, jos heillä on työkokemusta ja pätevyys alalle.

– En ole koskaan miettinyt esimerkiksi, että joku työnhakija olisi liian vanha alalle.

Walldén-Hirvonen näki hakemuksista hakijoiden koulutustaustan, työhistorian ja vastaukset kolmeen lisäkysymykseen.

– Toki näen myös sen, mitä hakija haluaa itsestään kertoa. Se kertoo minulle jotakin.

Seuraavaksi rekrytoija merkitsi rekrytointitiimille tiedoksi halutut haastateltavat. Kutsun saivat kaksi naista ja yksi mies. Kaikki olivat päteviä.

Haastatteluun osallistui rekrytoijan ja rekrytointitiimin edustajan lisäksi kaksi palkattavan kollegaa, joiden kanssa tämä tulisi työskentelemään. Haastateltavien henkilöllisyys selvisi rekrytoijalle vasta itse paikalla.

Walldén-Hirvosen mielestä koko prosessi sujui hienosti ja mutkattomasti.

– Suosittelen kaikille! Hyvää oli myös, että anonyymi rekrytointi toimii aidosti Vantaalla.

Ensimmäisen rekrytointinsa jälkeen hän on tehnyt lisää anonyymejä rekrytointeja.

Sosiaaliohjaaja Jalkanen tietokoneella.
Anonyymi rekrytointi ei ollut Aki Jalkaselle ennestään tuttua. Hänestä sen käyttäminen antaa työyhteisöstä avoimen vaikutelman.

Jo nimi voi olla hidaste

Neljä vaikuttajaa, muiden muassa Jari Sarasvuo ja Anne Kukkahovi, hakivat pari vuotta sitten alansa työpaikkoja tekaistuilla romaninimillä. He lähettivät yhteensä 54 hakemusta, mutta eivät saaneet yhtään haastattelukutsua.

Tämä Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi-kampanja paljasti rekrytoijien asenteet. Kutsuja olisi ehkä lähetetty, jos olisi käytetty anonyymia rekrytointia.

– Tutkimuksista tiedetään, että jo ulkomaalainen nimi vaikeuttaa pääsyä haastatteluun.

Myös Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom piti kampanjaa osuvana.

– Tutkimuksista tiedetään, että jo ulkomaalainen nimi vaikeuttaa pääsyä haastatteluun, vaikka hakijalla olisi työkokemusta Suomessa, olisi kouluttautunut Suomessa ja osaisi hyvin kieltä.

Lue lisää: Voiko ahkerampaa työntekijää olla? Romaninuoren tiellä on karmeita ennakkoluuloja, mutta Jimi Bollström, 15, aikoo toteuttaa unelmansa

Hän pitää hyvänä käytäntönä sitä, että hakemuksesta näkee vain hakijan ammatillisen pätevyyden ja osaamisen. Useimmiten käytössä on osittainen anonyymi rekrytointi, jolloin anonymiteetti purkautuu haastattelutilanteessa.

Yhteisön etu

Bergbomin mukaan on myös organisaation etu, että se saa parhaat mahdolliset kandidaatit haastatteluun. Syrjinnän vuoksi sopivin hakija saattaa pudota pelistä.

Hän korostaa, ettei anonyymisyys takaa sitä, että koko rekrytointi olisi yhdenvertainen.

– On oleellista, että rekrytoijat ovat tietoisia tiedostamattomista ennakkoluuloista. Se vähentää todennäköisyyttä, että ne vaikuttavat arvioihin.

Bergbom on yksi Työterveyslaitoksen viime lokakuussa julkaistun Monimuotoisuusbarometri 2020 -raportin kirjoittajista. Kyselytutkimukseen vastasi 250 henkilöstöalan ammattilasta. Heistä 12 prosenttia kertoi käyttäneensä tai kokeilleensa anonyymiä rekrytointia. Avovastauksista ilmeni, että se kiinnostaa ja siihen halutaan satsata.

Kun Aki Jalkanen täytti työhakemusta, hän mietti, kuinka paljon vaikuttaa se, ettei kerro taustastaan kaikkea.

Kertoako vai eikö?

Täyttäessään työhakemusta Aki Jalkanen aprikoi, kuinka paljon vaikuttaa se, ettei kerro taustastaan kaikkea.

– Olen Miessakit ry:n kouluttama isätyöntekijä. Halusin ehdottomasti mainita sen, mutta toisaalta se poisti anonymiteettia sukupuolestani.

– Ajattelin silloin, että en ikinä sorsi ketään siksi, että vauva on tulossa!

Tärkeimmät syyt, miksi hän alkoi etsiä uutta työpaikkaa olivat aiempi kolmivuorotyö nuorisokodissa ja kasvava perhe. Tätä luettaessa perheeseen on syntynyt toinen lapsi, ja Jalkanen on todennäköisesti isyysvapaalla. Syksyllä hän pitänee toisen pätkän. Isyysvapaat ovat hänelle tärkeitä.

Tätä hän ei kertonut työhaastattelussa – eikä olisi pitänytkään – mutta pohti, voisiko määräaikaisen pestin saanti tyssätä siihen, jos kertoisi.

– Onhan se käsittämätön ajatus tänä päivänä, että tuollaista pitäisi ajatellakaan. Mietin myös, mitä kolmen viikon poissaolostani seuraisi muille intensiivityössä.

Perheen kasvaminen oli työtovereista ainoastaan upea juttu. Myös Walldén-Hirvonen kertoi jälkeenpäin Jalkaselle, ettei tieto olisi vaikuttanut.

Hän itse jäi ilman lupailtua vakituista pestiä 1990-luvulla, kun kertoi odottavansa vauvaa ja jäävänsä kohta äitiysvapaalle.

– Ajattelin silloin, että en ikinä sorsi ketään siksi, että vauva on tulossa!