30.3.2021

Työtuomioistuimen odotettu ratkaisu: JHL:n palomiesviisikko saa yhteensä puolen miljoonan euron palkkasaatavat

palomiesten suojapukuja

Viisi JHL:läistä palomiestä saa yhteensä liki puolen miljoonan euron palkkasaatavat Jyväskylän kaupungilta. Suurin yksittäinen saatava on liki sata tonnia.

Työtuomioistuin antoi eilen 29.3. päätöksen, joka velvoittaa Jyväskylän kaupungin maksamaan viidelle JHL:läiselle palomiehelle lähes puoli miljoonaa euroa saamatta jääneitä palkkoja. Lisäksi se joutuu korvaamaan kantajan, eli tässä tapauksessa Julkisen alan unionin, oikeudenkäyntikulut.

Työtuomioistuimen päätös on yksiselitteinen ja yksimielinen.

Viidelle palomiehelle on tulossa sievoinen summa tilille: yhdelle maksetaan noin 67 000 euroa, toiselle 80 000, kolmannelle 85 000, neljännelle 83 000 ja viidennelle 99 000. Jokainen joutuu maksamaan saatavistaan veron, mutta summat ovat silti tuntuvia.

Kyse työajasta, ei varallaolosta

Työtuomioistuimen mukaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloasemilla on sovellettu varallaoloa, vaikka kyse on ollut työajasta.

Työnantajan määräämä varallolojärjestelmä oli käytössä 2004 tammikuusta vuoden 2016 maaliskuun loppuun. Tuona aikana palomiehillä oli velvollisuus saapua paloasemalle viiden minuutin kuluttua hälytyksestä.

Työtuomioistuimen mukaan viisi minuuttia oli niin lyhyt aika, että se ei jättänyt varallaolijoille muuta mahdollisuutta kuin oleskella paloaseman välittömässä läheisyydessä. Tällä perusteella se ratkaisi asian palomiesten eduksi.

Lue lisää: Palomiesten varallaolo oli työtuomioistuimen mukaan työaikaa: Viiden JHL:läisen palkkasaatavat korkoineen ovat noin 700 000 euroa

Kaupunki ja kunnat maksumiehiksi

Jyväskylän kaupunki vaati, että osa palomiesten palkkasaatavista olisi hylätty vanhentuneina. Työtuomioistuin päätyi soveltamaan korkeimman oikeuden aiempia linjauksia ja ratkaisi asian viranhaltijasta annetun lain 55 §:n palkkasaatavan vanhentumista koskevan säännöksen perusteella.

Niinpä mikään kanteessa esitetyistä palkkasaatavista ei ollut vanhentunut, vaan saatavat huomioitiin vuoden 2014 tammikuusta lähtien.

Jyväskylä vaati kohtuullistamaan palkkasaatavia, koska ”ne ovat taannehtivia ja määrältään suuria ja johtaisivat kaupungin kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen”.

palo-pelastusauton nokkapelti
Palo- ja pelastuslaitoksella on usein tulipalokiire, mutta Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli aikaa riidellä vuosia viiden palomiehen palkkasaatavista.

Työtuomioistuin hylkäsi tämänkin vaatimuksen. Jyväskylän lisäksi maksumiehiksi joutuvat muut Keski-Suomen pelastusalueen kunnat. Korvaukset maksaa Jyväskylä, mutta se perii osan niistä pelastuslaitoksen nousseina kustannuksina muilta pelastuslaitoksen kunnilta.

Myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, noin 35 000 euroa, tuomioistuin määräsi kokonaisuudessaan kaupungin maksettavaksi.

Työtuomioistuimen ratkaisu jää pysyväksi.

”Viisikon hyvitys oli paikallaan ”

JHL:n sopimusasiantuntija Hannu Moilanen on seurannut varallaolokiistaa läheltä ja on hyvillään työtuomioistuimen ratkaisusta. Kovin yllättynyt hän ei ole.

– Osasin odottaa ratkaisua. Työtuomioistuin on perustellut päätöksen hyvin, ja se on linjassa Euroopan unionin oikeuden ja korkeimman oikeuden aiempien ratkaisujen kanssa.

Koko oikeusjutulta olisi Moilasen mukaan vältytty, jos KT Kuntatyönantajat olisivat neuvotteluissa kuunnelleet JAU:n ja työntekijöiden vaatimuksia, eivätkä lähteneet härkäpäisesti ajamaan perusteettomia ja virheellisiksi osoittautuneita tulkintoja.

sopimustoiminnan asiantuntija Hannu Moilanen
JHL:n sopimusasiantuntija Hannu Moilanen on seurannut varallaolokiistaa läheltä.

Moilasen mielestä päätös tekee oikeutta niille viidelle palomiehelle, jotka ovat työtuomioistuimen päätöstä odottaessaan joutuneet pelastuslaitoksen silmätikuiksi ja jopa syrjinnän kohteiksi.

– Hyvitys on paikallaan. Kun he lähtivät ajamaan perusteltuja vaatimuksiaan, heiltä muun muassa evättiin varallaoloon osallistuminen, Moilanen kertoo.

JHL-palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Timo Rämö vahvistaa viisikon syrjinnän prosessin aikana.

– He eivät ole voineet viiteen vuoteen osallistua varallaoloon, mikä on tarkoittanut jopa kymppitonnin tulonmenetystä vuodessa muihin palomiehiin verrattuna, hän sanoo.

Rämö kummastelee työnantajan menettelyä, sillä viranhoitomääräyksessä lukee, että henkilö on velvollinen osallistumaan varallaoloon, mutta tässä tapauksessa pelastuslaitos ei mahdollista sitä.

Kuusi muuta juttua vireillä

On todennäköistä, että työtuomioistuimelta tulee jo tämän vuoden aikana lisää samanlaisia ratkaisuja, sillä varallaolosta johtuvia kanteita on vireillä kuusi eri puolilla Suomea, muun muassa Pohjois-Savossa, Oulu-Koillismaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

– Vaadimme takautuvia palkkasaatavia yhteensä 44 palomiehelle, kertoo Moilanen.

Kaikissa tapauksissa palomiehet ovat saaneet oikeusapua JHL:ltä.