Tunnetko työssä innostusta ja iloa? Uppoudutko tehtäviisi niin, että aika kuluu kuin siivillä? Toivottavasti, sillä se suojaa tylsistymiseltä ja uupumukselta sekä parantaa hyvinvointia niin työpaikalla kuin kotona.
Heinäveteläinen Satu Tuovinen sai mullistavan ajatuksen odottaessaan kuopustaan: jossain välissä hän irtisanoutuisi työpaikastaan.
– Olin leipääntynyt ja tuntui, ettei työntekijöitä arvostettu lainkaan. Aloin katsella työpaikkailmoituksia, josko saisin alan töitä jostain muualta.
Tuovinen koki, ettei hän saanut kehittyä työssään eikä vastuuta annettu. Hän oli hakenut kunnalta lähiesihenkilön paikkaa tuloksetta. Ainakaan koulutuksesta se ei ollut kiinni. Hän oli opiskellut työn ohessa kolme ammattia. Alun perin Tuovinen valmistui parturi-kampaajaksi mutta päätti sitten opiskella suurtalouskokiksi.
– Sisu oli valtava – aina kun jotain päätän, sen myös teen.
Työpaikka löytyi kunnan ravitsemiskeskuksesta. Tuovinen halusi monipuolisempia työtehtäviä ja edetä urallaan, joten hän haki restonomikoulutukseen. Motivaatio oli kova, mutta töissä ei tullut toivottua muutosta. Polku vei taas opinteille kouluttautumaan leipuri-kondiittoriksi ja myöhemmin ammatilliseksi opettajaksi.
– Sain enemmän virtaa sekä esihenkilö- ja työnohjaamistaitoja. Pääsin työn imuun kiinni.
Työstä inspiraatiota
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen määrittelee työn imun hyvinvoinnin, motivaation ja mielekkyyden tilaksi, joka antaa energiaa ja merkitystä työntekoon. Siihen liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
– Tehtäviinsä voi uppoutua niin, että aika kuluu ihan huomaamatta.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen
– Kun työ antaa energiaa ja siihen haluaa panostaa, kestää paremmin vastoinkäymisiäkin. Työn imussa kokee työnsä merkityksellisenä. Työ inspiroi. Tehtäviinsä voi uppoutua niin, että aika kuluu ihan huomaamatta.
Työn imua voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa. Työterveyslaitoksen työn imuun liittyvien tutkimusten mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista joitakin kertoja viikossa.
Arvosta, kannusta ja sytytä kipinä!
Työntekijän oma tahtotila sekä hyvät työolot ja hyvä työympäristö, voimavarat ja tehtävien taso vaikuttavat työn imuun. Kun pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja oppimaan uusia asioita, kehittää itseään ja työtään. Samalla välttää rutinoitumisen.
Kannustavat työtoverit ja arvostuksen kokeminen merkitsevät paljon. Organisaation kulttuuri vaikuttaa: jos johto ja esihenkilöt auttavat kaikkia onnistumaan, se heijastuu ilmapiiriin ja työn imuun.
– Työnsä jäljen näkeminen vähentää myös kuormitusta ja stressiä. Kun huomaa saavansa merkityksellisiä asioita aikaiseksi, tuntee ylpeyttä työstään, määrittelee Hakanen.
– Kunnalla ollessani en saanut 15 vuoden aikana kiitosta koskaan, nyt olen saanut sitä paljon.Lähiesimies Satu Tuovinen
Hakanen toteaa, että suomalaisessa riittämättömyyden kulttuurissa pitäisi miettiä enemmän, mitä on saanut aikaan kuin mitä ei ole saanut. Muilta saadun palautteen lisäksi on hyvä arvostaa omaa työtään ja ymmärtää sen merkitys.
– Lisäksi tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja myönteistä vuorovaikutusta voidaksemme hyvin. Onneksi poikkeusaikanakin on pystytty löytämään uusia tapoja yhteisteen tekemiseen.
Rutiini ei ruoki
Jari Hakanen on kysäissyt työpaikoilla ja seminaareissa, mikä on kunkin alalla tärkein voimavara. Monenlaisia vastauksia on kertynyt, mutta kukaan ei ole veikannut työn kehittävyyttä. Se on kuitenkin merkittävin voimavara ja työn imun lähde – ammatista riippumatta. Hakasen mukaan sopivan haastava, kiinnostava ja monipuolinen työ, jossa voi oppia ja kasvaa, suojaa tylsistymiseltä ja työuupumukselta.
Hakanen neuvoo tuunaamaan työtään, jolloin saa lisää voimavaroja työntekoon.
– Voi miettiä, mitä työltään kaipaisi – mitä tahansa sellaista, joka sytyttäisi kipinän. Työn tuntuessa tylsältä voi kokeilla jotain uutta, joka lisäisi työn mielekkyyttä.
Jos jatkuva kiire ja rutiinit hallitsevat arkea, tutkimusprofessorin mukaan kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Jotta tulee työssä onnellisemmaksi, pienet myönteiset muutokset usein riittävät.
– Olisiko jokin tehtävä, hanke tai projekti, johon voisi tarttua? Uutta työntekijää voi myös mentoroida omatoimisesti. Tällöin huomaa, mitä itse osaa, ja samalla oppii tuoreita taitoja.
Hakanen huomauttaa, että työn imu tarttuu. Se heijastuu kollegoihin, esihenkilöön ja jopa kumppaniin. Työn imu näkyy siis myönteisesti kotioloissakin.
Palaute motivoi ja kehittää
Kun Tuovinen oli irtisanoutunut, hän sai uuden mahdollisuuden. Kuntoutus-, koulutus- ja asuntosäätiön ylläpitämässä Leväniemen toimintakeskuksessa oli tiedossa lähiesihenkilön sijaisuus. Hän haki sitä ja sai paikan. Sijaisuuden jälkeen toiveita on jatkostakin.
– Sanoin, että tehdään tästä maailman paras työyhteisö.Satu Tuovinen
Yhtenä vahvuutenaan hän pitää vankkaa kokemustaan rivityöntekijänä.
– Pystyn esihenkilönä asettautumaan työntekijöiden asemaan. On tärkeää, että kaikilla on töissä hyvä olla. Kuuntelen, keskustelen ja räätälöin työtehtäviä. Pystyn myös kehittämään ammattitaitoani.
Heti alkuun Tuovinen oli kysynyt työntekijöiltään, millaisen esihenkilön he haluavat.
– Sanoin, että tehdään tästä maailman paras työyhteisö. Kunnalla ollessani en saanut 15 vuoden aikana kiitosta koskaan, nyt olen saanut sitä paljon. Myönteinen palaute motivoi ja rakentava palaute auttaa kehittymään.
Tutkimusprofessorin sanat työn imun tarttumisesta ovat totta Tuovisen perheessä.
– Mies sanoi, että olen nykyisin paljon leppoisampi enkä enää yhtään kiukkuinen.
Työterveyslaitoksen testillä voit kokeilla, tunnetko työn imua!