Työllisyyspalvelut muuttuvat perin pohjin lähivuosina. Muutos koskee niin työttömiä työnhakijoita kuin työvoimapalveluissa työskenteleviä asiantuntijoita. Työttömiä aktivoiva uusi työvoimapalvelumalli otetaan käyttöön ensi toukokuussa, ja vuonna 2024 koko työnvälitys siirtyy valtiolta kuntien vastuulle. Miten henkilöstön asema turvataan muutoksessa?
Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta työvoimapalvelumallia, johon on otettu oppia muissa Pohjoismaissa noudatettavista käytännöistä. Malli velvoittaa työttömät työnhakijat hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. Poikkeustapauksissa määrä voi olla pienempi.
Lisäksi te-toimistojen ja kuntien työnvälityksestä vastaavat virkailijat pitävät tiivistä yhteyttä työnhakijaan etenkin työttömyyden alkuvaiheessa. Työtön on tarkoitus tavata viiden päivän sisällä työttömyyden alkamisesta. Sen jälkeen yhteyttä pidetään noin kahden viikon välein kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana.
Mikäli työnhakija laiminlyö työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen, hän saa ensin huomautuksen ja voi myöhemmin menettää työttömyysetuutensa.
– Hyvää mallissa on se, että työtön työnhakija saa nykyistä nopeammin ja tiiviimmin apua työnhakuunsa ja tarvittaessa hänet voidaan ohjata nopeasti työllistymistä tukeviin palveluihin, sanoo asiantuntija Jukka Sevon Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistosta.
Sevon on työskennellyt 40 vuotta työvoimapalveluissa. Hän on myös te-toimistoissa työskentelevien JHL:läisten valtakunnallinen pääluottamusmies.
Tuntuva lisäys henkilöstömäärään
Ilman tuntuvaa henkilöstömäärän lisäystä työttömien työnhakijoiden nopea henkilökohtainen kontaktointi ei tietenkään onnistu. Niinpä työllisyyspalveluihin osoitetaan ensi vuonna 70 miljoonan euron lisärahoitus, ja te-toimistoihin palkataan noin 1 200 uutta vakituista asiantuntijaa vuoden alusta lukien.
– Lisäys on merkittävä. Ei ihan kolmannesta nykyisestä henkilöstömäärästä, mutta lähellä sitä, tuumaa Sevon.
Pitkällä aikavälillä uuden mallin arvioidaan säästävän yli 200 miljoonaa euroa vuosittain, kun työttömät työllistyvät nykyistä nopeammin, työikäisten työllisyysaste nousee ja valtion asumis- ja toimeentulotukimenot vähenevät.
Kokeilun saldo miinuksella
Vielä isompi työllisyyspalveluiden mullistus on edessä vuonna 2024, jolloin koko työnvälitys siirtyy valtion te-toimistoilta kuntien vastuulle. Samalla noin 4 000 työnvälityksen asiantuntijan työnantaja vaihtuu valtiosta kuntaan – myös JHL:n jäsenten.
– Tämän uudistuksen onnistumisen suhteen olen huomattavasti epäilevämpi, Sevon kommentoi.
Syynä epäilyyn ovat aiemmat kuntakokeilut (vuosina 2012–2015 ja 2017–2018), joilla ei ole Turun yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan ollut merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
– Kaikkia ongelmia ei voi laittaa alkuhaparoinnin ja olosuhteiden syyksi.Asiantuntija Jukka Sevon
Myös parhaillaan käynnissä olevasta työllisyyden kuntakokeilusta on kantautunut huolestuttavia tietoja.
Kokeilun ajaksi 116 kuntaa ja 25 laajempaa kokeilualuetta ovat ottaneet työnvälityksen hoitaakseen. Kokeilun piirissä ovat nuoret työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset sekä maahanmuuttajat, noin 230 000 työtöntä.
Osa vaikeuksista voi selittyä koronalla sekä sillä, että asiakkaat ovat hankalasti työllistyviä ja vaativat paljon henkilökohtaista ohjausta.
– Kaikkia ongelmia ei voi kuitenkaan laittaa alkuhaparoinnin ja olosuhteiden syyksi, Sevon huomauttaa.
Työhyvinvointi koetuksella
Erityisen huolissaan Sevon on kokeilussa mukana olevien työntekijöiden jaksamisesta.
– Te-toimistoista siirtyneet asiantuntijat toimivat kunnan työnjohdon alla. Valtiolta kunnalle siirtymisessä on ilmennyt runsaasti kitkaa ja toimintakulttuurin liittyviä eroja, ja ne ovat verottaneet kokeilussa mukana olevien työhyvinvointia, hän sanoo.
Kokeilu käynnistyi viime maaliskuun alussa, ja esimerkiksi Vantaan ja Keravan alueella tilanne kriisiytyi jo alkumetreillä. 16 työntekijää irtisanoutui ennen toukokuun loppua, ja moni joutui myös sairauslomalle.
Vantaan Sanomien haastattelussa lähtijät kritisoivat liian suurta työtaakka, puutteellista perehdytystä ja raskasta byrokratiaa.
Samantyyppisiä ongelmia on ilmennyt myös muissa kokeilukunnissa. Sevonin tietojen mukaan irtisanoutuneiden joukossa on ollut myös JHL:n jäseniä.
Toisenlaisiakin kokemuksia toki on. Näin Lahden työllisyyspalveluissa toimitaan:
Liikkeen luovutus – kyllä vai ei?
Kuntakokeilun oli tarkoitus kestää vuoteen 2023, mutta hallitus esittää sen jatkamista vuoteen 2024, jolloin työnvälitys siirtyy kokonaan kuntien hoidettavaksi. Sitä ennen pitää Sevonin mielestä ratkaista monta henkilöstön asemaan liittyvää kysymystä.
Työllisyyspalvelujen siirtoa valmisteleva ministeriryhmä on linjannut, että te-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin virkamieslain mukaisesti liikkeen luovutuksella tehtäviensä mukana ja pääsääntöisesti entisillä tehtäväkuvilla.
Henkilöstön siirrossa noudatettavissa menettelytavoissa on kuitenkin ilmennyt yllättäviä erimielisyyksiä. KT Kuntatyönantajat on omassa kannanotossaan kyseenalaistanut tämän periaatteen.
”Liikkeen luovutus on menettelynä poikkeuksellinen ja rajoittaa kuntien mahdollisuuksia toteuttaa te-palveluja”, se toteaa tiedotteessaan.
KT vetoaa vuonna 2017 toteutuneeseen toimeentulotukipalveluiden siirtoon kunnista Kelan (valtion) hoidettavaksi. Silloin todettiin, ettei viranomaistehtäviä voi siirtää liikkeenluovutuksella, ja siksi KT vaatii, että sama periaate pätee te-palveluiden siirtoon valtiolta kuntiin.
Hallitusneuvos Jan Hjelt TEMistä vakuuttaa, että ministerityöryhmän alkuperäinen linjaus pitää ja henkilökunta siirtyy liikkeen luovutuksella te-toimistoista kuntien palvelukseen.
– Liikkeen luovutus on paras tapa varmistaa, että osaajat pysyvät työvoimapalveluissa.Hallitusneuvos Jan Hjelt
– Uudistuksessa te-toimistot lakkaavat kokonaan olemasta. Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kuntiin, samoin tehtävät ja henkilöstö. Liikkeen luovutus on silloin paras tapa varmistaa, etteivät osaajat lähde työvoimapalveluista, hän sanoo.
KT:n syyskuussa julkaiseman kannanoton jälkeen kunnista ei ole Hjeltin mukaan kuulunut liikkeen luovutukseen kohdistuvaa kritiikkiä.
– Työllisyyspalvelujen siirron kannalta olisi kaikkein huonoin tilanne, jos te-toimistojen 3 000–4 000 osaajaa kokisivat, ettei heidän virka- tai työsuhteensa ole turvattu, hän huomauttaa.
Paljon avoimia kysymyksiä
Pääluottamusmies Jukka Sevon muistuttaa siitä, että liikkeen luovutus antaa vain tilapäisen suojan henkilöstölle siirtovaiheessa.
Tämän jälkeisistä virka- ja työehdoista ja mahdollisesta irtisanomissuojasta ei luottamushenkilöillä ole tietoa. Epätietoisuutta on myös siitä, miten valtiolla hankittu pitkä työkokemus ja sen tuomat palkanlisät huomioidaan kuntapuolella.
Hjelt myöntää, että vielä tässä vaiheessa monet tehtävien ja henkilöstön siirtoon liittyvät yksityiskohdat ovat auki.
– Ministerityöryhmä linjasi siirtyvistä palveluista vasta muutama viikko sitten. Yksityiskohdat tarkentuvat ajan myötä, kun kuntapuolen työnantajaedustus tulee keskusteluun mukaan. Onneksi vuoteen 2024 on vielä aikaa.
Tehtävien siirto kuntiin voi Hjeltin mukaan tarjota siirtyjille myös uusia uramahdollisuuksia.
– Pelkkä toimintojen siirto paikasta A paikkaan B ei tuo lisäarvoa, jota työllisyyspalveluiden muutoksella nimenomaan haetaan. Riippuu kunnista, miten ne toiminnot järjestävät. Sieltä voi avautua uusia tehtäviä paitsi työnvälityksen myös koulutus- ja elinkeinopalveluiden saralta.
Kuntien palveluksessa työskentelevät ovat suurimmaksi osaksi työsuhteisia. Valtion työvoimapalveluissa työskentelevät ovat pääosin virkasuhteessa. Säilyttävätkö siirtyjät virkamiesstatuksen siirryttyään kuntiin, Jan Hjelt?
– Te-palveluissa on paljon sen tyyppisiä tehtäviä, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttöä, ja silloin henkilöllä on virkasuhde. Voi tietenkin olla, että osan palvelussuhde muuttuu siirron myötä työsuhteeksi. Siihen on kuitenkin tässä vaiheessa mahdoton sanoa mitään varmaa.
Jäsenhankinnan paikka?
JHL:n kannalta henkilöstön siirtyminen valtiolta kunnille on kiinnostava ja samalla haastava harjoitus. Nykyään yli puolet te-toimistojen asiantuntijoista on nimittäin järjestäytynyt Ammattiliitto PROhon ja loput Jukoon ja JHL:ään.
– PROlla ei kuitenkaan ole sopimusoikeuksia kuntapöydässä, jossa neuvotellaan kuntien virka- ja työehtosopimuksista. Se avaa mahdollisuuden hankkia uusia jäseniä liittoon, vihjaa JHL:n sopimustoiminnan asiantuntija Harri Turunen.